Miten sinun mediakäyttösi on muuttunut?

Teksti | Irma Mänty

Melko tarkalleen kymmenen vuotta sitten järjestin kymmenelle Laurean opettajalle viikon koulutusmatkan Leicesterin yliopistoon professori Gilly Salmonin vetämään tutkimus- ja koulutusyksikköön. Opintokäynti palasi mieleeni, kun tänä syksynä Laurean opettajille suunnatulla verkkopedagogiikan kurssilla keskustelimme omasta mediakäytöstämme. Arvioinkin tässä artikkelissa kymmenen vuoden aikana tapahtunutta muutosta koulutusmatkan sisältöjen näkökulmasta.

Carpe Diem v. 2009 Leicesterissä

Kaivoin esiin Leicesterin yliopiston koulutusmatkan ohjelman vuodelta 2009. Koulutuksen teemoina olivat uudet opetusteknologiat ja opiskelijakeskeisen verkko-opetuksen kehittäminen intensiivisessä työpajassa. Gilly Salmonin  Carpe Diem työpaja ja 5-portainen malli ovat edelleen suosittuja verkkokurssien kehittämismenetelmiä. Carpe Diem on ollut pohjana myös luotaessa uusia menetelmiä, kuten ABC Learning Design , jonka mekin Laureassa olemme ottaneet käyttöön.

Uusista opetusteknologioista olimme koulutusmatkan ohjelmaan valinneet podcastit, virtuaalimaailmat, mobiilioppimisen, web-konferenssit ja verkkoyhteisöt. Näistä kaikista aiheista oli yliopistossa tehty omaa tutkimusta. Arvioin näitä aiheita myöhemmässä kappaleessa.

Laurean digipedagogiikan verkkokurssi v. 2019

kuvituskuva
Kuva: Marvin Meyer on Unsplash

Laurean digipedagogiikan kurssi on opettajille suunnattu kahdeksan viikon mittainen kokonaan verkossa opiskeltava opinto, jossa suunnitellaan ja tuotetaan opintojaksoja verkkototeutukseksi. Se sisältää aineistoja ja tehtäviä verkko-oppimisalustalla sekä verkkotapaamisia. Kurssia on toteutettu tähän mennessä seitsemän kertaa ja osallistuja kurssilla on n. 15 opettajaa/kurssi. Kouluttajat ovat Laurean omasta digipedagogisesta tiimistä, dCELListä.

Pyysin Laurean kurssille syksyllä 2019 osallistuneita opettajia (15 henkilöä) parin minuutin miettimisen jälkeen arvioimaan, miten heidän mediakäyttönsä on muuttunut kolmen viime vuoden aikana. Alla olevassa luettelossa yksittäisillä riveillä on sekä yhden että useamman opettajan ilmaisemia havaintoja. Näin opettajat vastasivat:

  • TV:n katselu on vähentynyt tai loppunut kokonaan
  • Suoratoistopalvelujen, esim. Yle Areenan ja Youtuben käyttö on lisääntynyt
  • Äänikirjojen ja podcastien (äänitiedostojen) kuuntelu on lisääntynyt. Erityisesti äänitiedostot ovat käytössä automatkoilla ja kuntoillessa
  • Elokuvia ja äänikirjoja on alettu käyttää matkoilla offline-tilassa
  • Muistiinpanojen teko kännykällä kuvaamalla on yleistynyt
  • Musiikin kuuntelu on joillakin lisääntynyt
  • Paperisten lehtien ja kirjojen lukeminen on vähentynyt, mutta niillä on vielä kannattajansa
  • Viestintäkanavien ja -välineiden lukumäärä on lisääntynyt sekä vapaa-ajalla että töissä
  • Poliittisia uutisia seurataan monesta some-lähteestä
  • Uusia digityökaluja on tullut vakituiseen työkäyttöön, esimerkiksi Zoom (etäkokousohjelmisto), Padlet (interaktiivinen seinä) ja Trello (projektinhallintajärjestelmä)
  • Skypestä (puhelu- ja pikaviestinohjelma) ja Zoomista on tullut luontevia opettajien työvälineitä kokouksiin ja opiskelijoiden ohjaukseen
  • Lähes kaikkiin kokouksiin Laureassa voi nykyään osallistua myös etänä verkon välityksellä

Muutos

Sosiaalisen median käyttö ei ollut v. 2009 kaikille opettajille vielä niin jokapäiväistä ja monikanavaista, kuin se on tänä päivänä. Teknologian ja viestintävälineiden kehittyminen onkin laajentanut opettajien mahdollisuuksia toteuttaa verkko-opetusta. Nykyisin pedagogisia vaatimuksia voidaan paremmin ottaa huomioon digiympäristöissä.

Salmonin podcastit olivat kymmenen vuotta sitten aikaansa edellä, sillä vasta nyt meillä Suomessa on alettu enemmän kuunnella ja tuottaa podcasteja ja äänikirjoja. Verkkopedagogiikkakurssin osallistujatkin kertoivat samasta kehityksestä. Opetusmateriaalina äänitiedostoja on edelleen vähän, kun taas videot ovat olleet pitkään suosittuja.

Leicesterin yliopistolla oli kymmenen vuotta sitten Second Life virtuaalimaailmassa oma saari, jossa mm. esiteltiin yliopiston tutkimushankkeita. Laureallakin oli tuolloin Second Lifessa omia alueita, jonne rakensimme sekä virtuaalisen terveyskeskuksen että koulutusympäristöjä bisneksen ja yrittäjyyden opiskeluun. Meillä oli myös usean vuoden ajan hanke, jossa tutkittiin ja kehitettiin opiskelijahyvinvointia virtuaalimaailmassa. Second Lifen käyttö kuitenkin hiipui ja lakkasi kokonaan, kun kännykän käyttö lisääntyi eivätkä virtuaalimaailmat tukeneet mobiilikäyttäjiä. Nyt virtuaaliympäristöillä on näkyvissä uusi tulevaisuus uusien laitteiden ja teknologioiden, esimerkiksi lisätyn todellisuuden myötä. Käyttäjiä on kuitenkin edelleen vähän.

Kymmenen vuotta sitten vasta alettiin tutkia mobiilioppimisen mahdollisuuksia ja Leicesterissä tutustuimme mm. uusiin sähkökirjojen lukulaitteisiin, joita ei kyllä enää juurikaan näy käytössä.

Nykyään kännykät ja muut mobiililaitteet ovat opiskelijoille suunnattujen palvelujen suunnittelun keskiössä. Mobiilikäyttäjät tuleekin ottaa huomioon kaikessa opetuksen suunnittelussa sekä alustojen ja oppimateriaalien tuotannossa.

Etäkokousten ja webinaarien tekniikka sekä verkkoyhteydet ovat kymmenessä vuodessa kehittyneet toimintavarmemmiksi. Käyttökohteet ovat pysyneet entisellään, mutta käyttäjämäärät ovat kasvaneet ja tietosuojavaatimukset lisääntyneet. Laurean tapa kannustaa henkilökuntaa joustaviin kokousmuotoihin heijastuu positiivisesti myös opiskelijoihin, kun opettajat ovat valmiimpia järjestämään myös ohjausta ja opetusta verkossa.

Virtuaaliyhteisöjen alustoja on tarjolla yhä enemmän.  Facebookin suosio on Suomessa vähentynyt, mutta WhatsApin ja Instagramin lisääntynyt (Pönkä 2019). Tuore tietosuojalaki ja ohjeet tietoturvasta rajoittavat kuitenkin alustojen käyttöä opetuksessa ja hankkeissa. Microsoft on viime vuosina kehittänyt kiitettävästi omaa O365 pilvipalveluaan lähes Googlen veroiseksi. Vuonna 2019 isotkaan firmat eivät enää vain kilpaile keskenään, vaan luovat yhteyksiä palvelujen välille.

Tulevaisuus

Omalla mediakäytöllä ja opetuksen- ja ohjauksentyövälineillä on läheinen yhteys toisiinsa, sillä me kehitämme Laureassa Learning by Developing toimintamallimme mukaisesti sekä työelämän että ihmisten arjen toimintakulttuuria. Opettajan kannattaisikin silloin tällöin kysyä omilta opiskelijoiltaan, mitä medioita he käyttävät ja hyödyntää vastaukset opintojen suunnittelussa.

Tulevaisuuden ennakoinnissa mielenkiintoinen raportti on vuosittain asiantuntijapaneelin keskustelun tuloksena syntyvä Horizon Report, joka kokoaa yhteen korkeakoulun opetusta edistävät trendit ja tekniikat seuraavalle viidelle vuodelle. Raportin mukaan tällä hetkellä ajankohtaista ovat mobiilioppiminen ja analytiikka. Lähitulevaisuudessa merkittäviä tekniikoita ovat digitaalisen ja fyysisen todellisuuden yhdistäminen, tekoäly, lohkoketjutekniikat ja virtuaaliset avustajat.

Kuva: Horizon Report 2019, s. 5

Miten sinun mediakäyttösi on muuttunut? Kuvittele myös, millaista se tulee olemaan seuraavan kolmen vuoden päästä.

Luettavaa:

https://www.innowise.fi/fi/sosiaalisen-median-tilastot-ja-trendit-somekatsaus-2019/

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121046499

Jaa sivu