Valtioneuvosto hyväksyi 17. tammikuuta vuonna 2019 uudet yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmallit, jotka tulivat voimaan 1.1.2021 alkaen eli nykyiselle sopimuskaudelle 2021-2024. Kuten aiemminkin rahoitusmallikeskustelu käynnistyy heti uudelleen, kun niistä on päätetty. On ymmärrettävää, että toiset ovat uusiin rahoitusmalleihin tyytyväisempiä kuin toiset. On voittajia ja häviäjiä, kun rahoitusmallien kautta jaetaan valtion rahoitusta ammattikorkeakouluille ja yliopistoille.
Molemmille on siis erilaiset rahoitusmallit, vaikka niissä on toki paljon myös yhteistä. Rahoitusmallien uudistamisella haluttiin vahvistaa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 toteutumista eli tavoitteeksi asetettiin nostaa koulutustasoa, lisätä jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia korkeakouluissa sekä lisätä panostuksia tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Keskityn tässä blogikirjoituksessa kuitenkin vain ammattikorkeakoulujen rahoitusmalliin ja esitän kysymyksiä sen tulevaisuudesta.
Ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa rahoitus (100 %) jakaantuu koulutuksen (76 %) ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (19 %) osalta siten, että tuloksellisuuteen perustuvan rahoituksen osuus on 95 % ja 5 % kokonaisrahoituksesta jaetaan strategiaperusteisena rahoituksena. Tämä on mielestäni hyvä suhde eli strategiaperusteisen rahoituksen osuus (5 %) on juuri sopiva. Kun ulkopuolisen T&K-toiminnan rahoitus nousi rahoitusmallissa 11 prosenttiin, se on ammattikorkeakouluille vipuvaikutukseltaan riittävä kannuste kasvattaa TKI-toimintansa kilpailtua rahoitusta. Tätä ei siten ole mielestäni tarpeen kasvattaa.
Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli (OKM)
Uudessa rahoitusmallissa tutkintojen osuutta ammattikorkeakoulujen rahoituksessa kasvatettiin 56 prosenttiin. Tutkintojen rahoituksessa huomioidaan nopeampi valmistuminen ja näin tehostetaan korkeakoulupaikkojen käyttöä. Tämä oli perusteltu ratkaisu. Ammattikorkeakoulujen uudessa rahoitusmallissa kaikki mittarit ovat selkeitä ja sangen oikeudenmukaisia lukuun ottamatta sitä, että siinä otettiin käyttöön ns. alakohtaiset erot huomioon ottavat kertoimet. Nyt ammattikorkeakoulut saavat tutkinnoista eri hinnan eli ammattikorkeakoulututkinnot on jaettu kolmeen ryhmään, jotka rahoitusmallin mukaan huomioivat tutkintojen järjestämisestä aiheutuvia kustannus- ja muita eroja. Ryhmäkohtaiset kertoimet ovat seuraavat: ryhmä 1: kerroin 1, ryhmä 2: kerroin 1,7 ja ryhmä 3: kerroin 3. Ryhmiin luokitellut tutkinnot löytyvät Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisusta (Luovuutta, dynamiikkaa ja toimintamahdollisuuksia – ehdotus ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rahoitusmalleiksi 2021 alkaen).
Jo aiemmin talvella kirjoitin blogikirjoituksen (18.1.2022), jossa kysyin: ”Miten sosiaali- ja terveysalan tutkinnoista esimerkiksi sairaanhoitajan tutkinto on huomioitu ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa?” Ne on sijoitettu halvimpaan tutkintokoriin eli niistä ammattikorkeakoulu saa pienimmän hinnan (kerroin 1). Tätä on perusteltu mm. sillä, että esimerkiksi tekniikan koulutuksessa (kerroin 2) tarvitaan kallista laitteistoa. Tällöin jää huomioimatta, että nykyään myös hoitoalan koulutuksessa käytetään mm. kalliita simulaatiolaitteistoja ja opetukseen sisältyy paljon käytännön taitojen työpajaopetusta, joka on järjestettävä pienryhmissä. Se on yhtä lailla kallista koulutusta, jota ei voida toteuttaa suurille opetusryhmille luento-opetuksena.
Joku voisi ajatella, että on turhaa kiistellä, mitkä tutkinnot tulisi olla hinnaltaan halvimmat ja mitkä vastaavasti hinnaltaan kalleimmat. Näin ehkä voisi olla, jos erot kertoimissa olisivat pienemmät. Tämä on mielestäni ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin suurin ongelma ja rahoitusmallia uudistettaessa huomioitava asia. Nykytilanteessa rahoitusmalli kohtelee liian epätasa-arvoisesti sellaisen ammattikorkeakoulun opiskelijoita, jossa lähes kaikki tutkinnot ovat alimmassa hintaluokassa (kerroin 1). Silloin korkeakoulun edellytykset tuottaa korkeatasoisia palveluita tasa-arvoisesti heikkenevät, kun mitkään tutkinnot eivät ikään kuin tasapainota rahoitusmallin aiheuttamaa rahoitusvajetta. Toivon, että tästä syntyy riittävästi keskustelua eli lausu sinäkin mielipiteesi!
Lähteet:
