Erityisesti ilmastonmuutos on paljastanut länsimaisen kulutuselämäntavan ongelmat. Se on esimerkki viheliäisestä ongelmasta, joka haastaa yksilön, yhteiskunnan ja valtiot kehittämään systeemisen tason ratkaisuja kestävyysvajeeseen. 3AMK-yhteistyössä järjestetty muutosmuotoilun (transition design) opintojakso tarjosi opiskelijoille työkaluja kartoittaa ja ratkaista viheliäisiä ongelmia monitieteisissä tiimeissä.

Tulevaisuus-, muotoilu- ja systeemiajattelua hyödyntävä muutosmuotoilu kartoittaa kompleksisten viheliäisten ongelmien juurisyitä, eri toimijoiden mahdollisuutta vaikuttaa niihin ja toivottavia tulevaisuuksia, joissa ne on ratkaistu. (Irwin, Tonkinwise ja Kossoff 2022.) Laurea, Metropolia ja Haaga-Helia järjestivät 3AMK-yhteistyössä Transition Design -opintojakson. Opinto järjestettiin kolmipäiväisenä intensiivijaksona alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa opiskelevien sekaryhmässä. Sen aikana opiskelijat sovelsivat muutosmuotoilun (transition design) teoriaa ja käytäntöjä viheliäisiäisten ongelmien kuten nuorten syrjäytymisen ratkaisemiseen.

Muutosmuotoilu on nuori monitieteinen ala. Sitä voi pitää tieteellisen integraation tuloksena, jossa viheliäisten ongelmien kaltaisia monimutkaisia ilmiöitä tarkastellaan muun muassa tulevaisuudentutkimuksen, muotoiluajattelun ja systeemiteorian kautta (Niiniluoto 2003). Terry Irwin (2015) jäljittää muutosmuotoilun alkutaipaleen 2010-luvulle. Sen syntyyn hän näkee vaikuttaneen palvelumuotoilun onnistuneet kokeilut kompleksisten ongelmien ratkaisemisessa, kollektiivisen tietoisuuden vahvistumisen viheliäisistä ongelmista sekä ennakoinnin mukanaan tuoman pidemmän aikaperspektiivin yhteiskunnallisessa kontekstissa.

Muutosmuotoilua voi soveltaa erityisesti viheliäisiin ongelmiin, joita esiintyy sosioteknisissä systeemeissä. Yhteiskunnat osana valtioiden muodostamaa kansanvälistä järjestelmää ovat esimerkkejä tällaisista ihmisten muodostamista teknologiaa ja innovaatioita hyödyntävistä systeemeistä. Systeemi muotoutuu alati uudelleen sen jäsenten vuorovaikutuksen seurauksena. Tyypillistä tällaisille kompleksisille systeemeille on muun muassa, että niiden toimintaan on vaikea vaikuttaa ulkopuolelta ja toimintaa on hankala ennakoida. Viheliäisten ongelmien ratkominen vaatii juurisyihin pureutumista, toimintatapojen muutosta ja koordinointia yksilö-, yhteisö- ja valtiotasoilla. (Irwin et al. 2022 ja Irwin 2015.)

Transition Design -opintojakso 3AMK -yhteistyönä

Laurea, Haaga-Helia ja Metropolia ammattikorkeakoulut ovat vuosittain järjestäneet 3AMK-yhteistyössä tulevaisuudentutkimukseen ja ennakointiin keskittyvän tulevaisuusviikon. Viikon tarkoitus on ollut tarjota opiskelijoille ja henkilökunnalle kiinnostavia ja ajankohtaisia oppisisältöjä. Vuonna 2022 teemaksi valittiin monitieteinen muutosmuotoilu, jonka työkaluin rakennetaan toivottavia tulevaisuuksia viheliäisiin ongelmiin.

Aikaisempien vuosien ulkopuolisten asiantuntijaluentojen sijaan tulevaisuusviikon ohjausryhmä päätti vuonna 2022 keskittyä ohjattuun opetukseen ja opintojakson järjestämiseen intensiivitoteutuksena. Koska muutosmuotoilu on nuori suuntaus, ei asiantuntijuutta sen järjestämiseen löytynyt yhteistyökorkeakoulujen henkilökunnasta. Intensiivitoteutusta vetämään ja soveltavaa prosessia fasilitoimaan kiinnitettiin Zeynep Falay von Flittner, joka on tutkinut muutosmuotoilua ja soveltanut sitä liiketoiminnassa.

Opintojakson muotoilu

Englanninkielinen opintojakso koostui ennakkotehtävistä, kolmipäiväisestä intensiivitoteutuksesta sekä opintojaksoraportista. Aikaisempia opintoja muutosmuotoiluun liittyvistä ennakoinnista tai palvelumuotoilusta ei vaadittu. Oppimistavoitteet ja yksilötehtävien tehtävänannot olivat eriytetty alempaa (AMK) ja ylempää korkeakoulututkintoa (YAMK) suorittavien välillä.

Ennakkotehtävät petasivat sujuvaa muutosmuotoilun soveltamisen aloittamista intensiivipäivinä. Tehtävissä opiskelijat tutustuivat palvelumuotoilun, ennakoinnin ja muutosmuotoilun peruskäsitteisiin ja teorioihin. Myös ryhmäytyminen aloitettiin jo ennakkotehtävävaiheessa. Opiskelijat oli jaettu ryhmiin, joille oli osoitettu viheliäinen ongelma ja siihen liittyvää taustamateriaalia. Ryhmät kokoontuivat keskustelemaan heille osoitetusta viheliäisestä ongelmista jo ennen intensiivipäiviä. Viheliäiset ongelmat olivat:

1. Ylikuluttaminen: kuinka vähentää ylikuluttamista ja jätettä?
2. Etääntyminen luonnosta: kuinka vahvistaa yhteyttä luontoon?
3. Fossiilinen energiariippuvuus: kuinka radikaalisti vähentää yksityisautoilua ja lentämistä?
4. Nuorten syrjäytyminen ja mielenterveysongelmien lisääntyminen: kuinka varmistaa, ettei kukaan jää yksin?

Kukin kolmesta intensiivipäivästä aloitettiin harjoitteilla, jotka maadoittivat osallistujat turvalliseen luovaan tilaan. Tämän jälkeen Zeynep Falay von Flittner alusti päivää teorialuennolla sekä kävi läpi päivän ohjelman ja prosessin vaiheet. 3AMK -opettajakunta toimi lähipäivinä apufasilitaattoreina.

Lähipäivät keskittyivät von Flittnerin muutosjohtamisen prosessiin, jossa ensin syvennettiin ymmärrystä viheliäisestä ongelmasta. Tämän jälkeen visioitiin toivottavaa ratkaisua ongelmaan. Lopulta nykytilan ja toivottavan tulevaisuuden välille rakennettiin tulevaisuutta ennakoivat polut sekä polut, jotka lähestyivät nykyisyyttä tulevaisuudentilasta peruuttamalla. Lopputuotoksena kukin ryhmä esitteli muutosmuotoillut polut nykyisestä viheliäisestä ongelmasta toivottavaan tulevaisuuteen.

Opiskelijat kirjoittivat opintojaksosta reflektoivan yksilöraportin. Alempaa korkeakoulututkintoa suorittavat keskittyivät kuvaamaan sovellettua muutosmuotoiluprosessia eriytettyjä oppimistavoitteita mukaillen (taulukko 1). Ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat taas reflektoivat muutosmuotoilun hyödynnettävyyttä tulevaisuuden työelämässä.

Opintojakson palaute

Opintojaksolle ilmoittautui 14 AMK- ja 42 YAMK-tutkintoa opiskelevaa opiskelijaa. Opiskelijoista 42 palautti ennakkotehtävän ja osallistui kaikkiin intensiivipäiviin (35 YAMK ja seitsemän AMK). Intensiiviviikon hyväksytysti suorittaneista 35 palautti opintojaksoraportin (31 YAMK ja neljä AMK). Opiskelijoista kolme neljäsosaa oli Laureasta.

Jokaisen intensiivipäivän päätteeksi kerättiin avoin palaute onnistumisista ja kehittämiskohteista. Lisäksi opintojakson viimeisenä opetuspäivänä kerättiin palaute koko toteutuksesta (n = 42). Opintojaksoon oltiin hyvin tyytyväisiä. Suosittelutodennäköisyyden keskiarvo opintojaksolla oli peräti yhdeksän (”Suosittelisin opintojaksoa toisille opiskelijoille.” 0 = erittäin epätodennäköisesti, 10 = erittäin todennäköisesti).

Opiskelijat myös kokivat saaneensa riittävät perusteet opintojakson oppimistavoitteiden saavuttamiseen (taulukko 1). Avoimissa vastauksissa opintojakson merkittävimmiksi kehityskohteiksi nimettiin intensiivipäivien kuormittavuus sekä kiireen tuntu muutosmuotoilun soveltamisessa viheliäisiin ongelmiin. Erityisen onnistuneena opiskelijat pitivät muutosmuotoilun valintaa opintojakson aiheeksi. He kokivat muutosmuotoilun auttavan heitä käsittämään viheliäisten ongelmien monimutkaista luonnetta ja sen voimaannuttavan heitä ratkomaan niitä.

Johtopäätökset

Muutosmuotoilu ajankohtainen ja kehittyvä oppiala, joka yhdistää tulevaisuus-, muotoilu- ja systeemiajattelua. Sitä voi soveltaa systeemisen tason kompleksisten viheliäisten ongelmien kartoittamiseen ja ratkaisemiseen. Erityisen kiinnostavaa Laurean kannalta on, että muutosmuotoilussa yhdistyvät ennakoinnin ja palvelumuotoilun teoria ja työkalut. Molempia oppialoja pidetään tärkeinä Laurean houkuttelevuuden ja työelämärelevanssin kannalta (Laurea 2019).

Opiskelijat kokivat muutosmuotoilun relevantiksi oppialaksi ja merkitykselliseksi viheliäisten ongelmien ratkaisemisessa. Opiskelijoilta kerätty palaute antaa myös syötteitä opetuksen kehittämiseen. Nykytyöelämässä merkityksellisyyden tunne vaikuttaa monen uravalintaan. Nimenomaan kokemus opintosisältöjen ja sovellettujen työkalujen hyödynnettävyys aikakautemme suuriin haasteiseen saattaa painaa tulevaisuudessa enemmän opiskelijoiden valitessa opetussisältöjä.

Yhteiskunnallisesti muutosmuotoilu tarjoaa työvälineet ymmärtää ja muotoilla ratkaisuja kestävyysvajeisiin. Systeemisen tason toimintatapojen muutosta ei voi saavuttaa vain ylhäältä alas johdettuna. Paradigma ei muutu elleivät systeemin jäsenet muuta toimintatapojaan. Ammattikorkeakoulut levittävät opiskelijoiden ja valmistuneiden kautta uusia toimintatapoja asiantuntijayhteisöihin, ruohonjuuritasolle. Muutosmuotoilun laajempi hyödyntäminen ammattikorkeakoulujen opetuksessa voisi edistää viheliäisten ongelmien ratkaisua kiihdyttämällä toimintatapojen muutosta työyhteisöissä.  (ks. Öztekin 2022).

Lähteet:

• Irwin, T. 2015. Transition design: A proposal for a new area of design practice, study, and research. Design and Culture, 7(2), 229-246.
• Irwin, T., Tonkinwise, C., & Kossoff, G. 2022. Transition design: An educational framework for advancing the study and design of sustainable transitions. Cuadernos del Centro de Estudios en Diseño y Comunicación. Ensayos, (105), 31-72.
• Laurea 2019. Laurean strategia 2030. Vierailtu 16.12.2022. https://www.laurea.fi/tietoa-meista/strategia-2030/
• Niiniluoto, I. 2003. Totuuden rakastaminen. Tieteenfilosofisia esseitä. Otava, Keuruu.
• Öztekin, E. E. 2022. Design in community-led sustainability transitions-Learning across contexts, actors, dimensions and levels of change.