Taloussosiaalityön käsite on tullut viime vuosina vahvemmin osaksi sosiaalityötä. Talous ja sosiaalityö ovat kuuluneet pitkään yhteen esimerkiksi toimeentulotuen muodossa. Kun toimeentulotuki siirtyi aikuissosiaalityöstä Kelalle 1.1.2017, syntyi tarve pohtia tarkemmin talouden ja sosiaalityön roolia. Laurea-ammattikorkeakoulu on ollut mukana Espoon taloussosiaalityön asiantuntijaryhmässä sekä sosiaalialan että liiketalouden osaamisella. Tässä artikkelissa tuodaan esille näkökulmia, joita syntyi kun liiketalouden ja sosiaalialan lehtori sekä opiskelijat käärivät hihat espoolaisen taloussosiaalityön edistämiseksi.

Taloussosiaalityön kehittäminen Espoossa

Taloussosiaalityö on talouteen ja toimeentuloon liittyvä sosiaalityön työorientaatio, jonka tavoitteena on asiakkaan taloudellisen toimintakykyisyyden vahvistaminen. Taloudellinen toimintakykyisyys sisältää sekä kyvyn että mahdollisuuden toimia ja olla osallisena (Sherraden 2010). Taloussosiaalityössä autetaan esimerkiksi vuokrarästeistä ja talouden hallinnan ongelmista johtuvia tilanteita. K. Viitasalo (2019, 8) on väitöskirjassaan esitellyt Yhdysvalloissa kehitettyä uutta taloussosiaalityön orientaatiota, jolla pyritään haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten, perheiden ja yhteisöjen talouden ja hyvinvoinnin edistämiseen.

Espoossa taloussosiaalityötä koordinoimaan on perustettu työryhmä, jossa edustettuina ovat Espoon kaupungin aikuissosiaalityö ja maahanmuuttajapalvelut, Espoon Järjestöjen yhteisö EJY ry, Espoon Asuntojen Asta-hanke, Ev.lut. seurakuntayhtymän diakoniatyö ja Laurea-ammattikorkeakoulu. Työryhmässä toimi myös kokemusasiantuntija.

Edellä mainittu Asta-hanke oli Takuusäätiön perustaman Asumistalousneuvonta-hankkeen osahanke. Espoon kaupunki käynnisti oman osahankkeensa 15.11.2019, ja Laurea-ammattikorkeakoulu on tässäkin kumppanina. Laurean yhteyshenkilönä valmistelevassa työryhmässä toimi sosiaalialan lehtori Kaijus Varjonen. Työryhmässä tuli esille, että myös Laurean liiketalouden osaaminen voisi tukea hanketta, ja Laurean Otaniemen kampuksella työskentelevä liiketalouden lehtori Mika Hentunen tuli työryhmään mukaan.

Työryhmässä Laurean roolina oli tuoda työryhmään liiketalouden asiantuntemusta sekä edistää opiskelijayhteistyötä. Yksi konkreettinen opiskelijayhteistyön toimintamuoto hankkeessa oli Laurean opiskelijoiden yhdessä Espoon kaupungin aikuissosiaalityön kanssa suunnittelema ja toteuttama talousneuvontaryhmä. Ryhmä toteutettiin 10 opintopisteen laajuisessa Kuntouttavat työmenetelmät, ohjaus ja neuvontatyö aikuissosiaalityössä-opintojaksolla. Opiskelijat Mesimarja Nuosmaa ja Niina Virtanen suunnittelivat, toteuttivat ja arvioivat ryhmän yhteistyössä Espoon kaupungin aikuissosiaalityön kanssa.

Opiskelijoiden osaaminen esille hanketyössä

Taloussosiaalityön ryhmän kehittämiseen tarjoutuivat sosionomiopiskelijat Mesimarja Nuosmaa ja Niina Virtanen, joilla oli jo aiempaa, hanketta tukevaa osaamista. Niina Virtanen on aiemmalta koulutukseltaan yo-merkonomi ja työskennellyt yli 15 vuotta talousasioiden parissa pankki- ja rahoitussektorilla. Hänellä oli kokemusta toimimisesta niin luotonvalvojana, rahoitusneuvottelijana kuin sijoitusneuvojanakin. Hänellä oli myös kouluttaja- ja ryhmänohjauskokemusta.

Mesimarja Nuosmaa oli aiemmalta koulutukseltaan sairaanhoitaja (ylempi AMK diakonissa) ja toiminut pääkaupunkiseudulla erilaisissa sairaanhoitajan työtehtävissä parinkymmenen vuoden ajan sekä julkisella että yksityisellä puolella. Lisäksi hän oli työskennellyt Norjassa kotisairaanhoitajana ja Ahvenanmaalla teho-osastolla.

Talousryhmävalmennus Mesimarja Nuosmaan ja Niina Virtasen näkökulmasta

Talousryhmävalmennus oli suunnattu niille Espoon aikuissosiaalityön asiakkaille, joille oli muodostunut vähäinen vuokravelka ja jotka hakivat toimeentulotukea Espoon aikuissosiaalityöstä vuokravelasta selviytyäkseen. Tavoitteena oli estää vuokravelkojen uusiutuminen lisäämällä asiakkaiden oman talouden ja elämän hallintaa.  Henkilöt ohjautuivat ryhmään alueen sosiaaliohjaajien kautta. Projektissamme teimme tiivistä yhteistyötä Espoon aikuissosiaalityöhön Asta-hankkeeseen palkatun hanketyöntekijän, Sanni Liimataisen kanssa. Talousryhmävalmennus oli tiivis paketti talousasioiden perustaitojen opettelua. Ryhmä kokoontui neljä kertaa ajalla 11.2.-10.3.2020.

Talousryhmävalmennuksessa käytiin läpi mm. tarjolla olevia palveluita ja etuuksia, rahan käytön suunnittelua, säästämistä ja ”hoksauttamista”, laskujen maksamisjärjestystä sekä sitä, miten veloista voi selviytyä. Ryhmään osallistui asiantuntijavieraana Espoon aikuissosiaalityön talousneuvoja kertomassa tarjolla olevista palveluista, kuten Takuusäätiön takauksesta, velkajärjestelystä ja sosiaalisesta luototuksesta. Toinen ryhmään osallistunut asiantuntijavieras oli Länsi-Uudenmaan alueen ulosottomies. Ulosottomies korosti vastikkeen ja vuokran maksun tärkeyttä. Hän toi esille sen, että tärkeintä on asunnon säilyminen, maksuhäiriömerkinnöistä kyllä selviää. Viimeisellä kerralla kerrattiin aiemmin läpi käytyjä asioita sekä oman talouden suunnittelua Penno.fi -ohjelman avulla.

Ryhmävalmennuskertojen päätteeksi jaoimme osallistujille Espoon kaupungin palautelomakkeet, jossa ryhmäläiset arvioivat valmennuksen hyödyllisyyttä ja mielekkyyttä hymynaama-asteikolla 1-5. Arviointia pyydettiin ryhmävalmennuksen hyödyllisyydestä ja tyytyväisyydestä ryhmään. Kaikki ryhmäkertojen arviot olivat hyviä tai erinomaisia, arvosanat 4-5. Suullisissa palautteissa ihmiset kiittelivät ryhmävalmennusta ja erityisesti mieleemme jäi erään osallistujan kommentti, jossa hän kiitteli ryhmän mukavaa ja luottamuksellista ilmapiiriä. Lisäksi ryhmäläiset kertoivat saaneensa paljon uutta tietoa talousasioista sekä tukea asioiden hoitamiseen. Olimme omalta osaltamme onnistuneet edistämään Laurea-ammattikorkeakoulun ja Espoon aikuissosiaalityön välistä yhteistyötä.

Ryhmässä saatiin kokemuksia taloussosiaalityön tarpeesta. Meidän opiskelijoiden ryhmästä saamiemme kokemusten mukaan, kenelle tahansa voi käydä talouden kanssa mitä tahansa, eikä kaikkea pysty ennakoimaan. Asiakkaiden pitää olla valmis ottamaan apua vastaan sen sijaan, että ongelmaa piilottelee tai jopa kieltää sen olemassaolon. Pienet päivittäiset menot voivat loppujen lopuksi olla suuri kuluerä ja niiden havaitseminen ja niihin puuttuminen voi olla yksi avain ratkaisuun.

Opiskelijoiden ja Espoon kaupungin aikuissosiaalityön voimien yhdistäminen ryhmän ohjaamiseen oli tämän kokemuksen mukaan onnistunut. Yhteistyössä kehitettiin taloussosiaalityön ryhmämalli, jota voi hyödyntää jatkossakin.

Opinnäytetyön avulla selvitettiin taloussosiaalityön toimivia työvälineitä

Talousryhmävalmennuksen projektissa ollut opiskelija Niina Virtanen jatkoi taloussosiaalityön parissa myös tekemällä aiheesta opinnäytetyön Johanna Sallisen ja Taru Lönnin kanssa. Opinnäytetyössä selvitettiin, mitä elementtejä taloussosiaalityön työvälineissä tulisi olla, jotta ne vastaisivat sekä asiakkaiden että ammattilaisten toiveisiin ja tarpeisiin. Opinnäytetyössä pyrittiin myös selvittämään ylivelkaantuneiden toiveita ja tarpeita tuottamaan ideoita talousneuvonnan työvälineiden kehittämiseen. Opinnäytetyön tulosten mukaan ammattilaisen työotteen tulisi olla empaattista sekä ymmärtävää ja tuen konkreettista yhdessä tekemistä. Työmenetelmien ja -välineiden tulisi olla joustavia, erilaisiin elämäntilanteisiin sovellettavia. Vertaisuuden ja kokemusasiantuntijuuden rooli taloussosiaalityössä nousi vahvana esiin. Tulosten perusteella opinnäytetyön tekijät ideoivat edelleen talousryhmävalmennuksen tyyppisen toiminnan kehittämistä työttömille. (Lönn, Sallinen, Virtanen 2020).

Näkökulmia taloussosiaalityöstä sosiaalialan ja liiketalouden näkökulmista

Espoon taloussosiaalityön kehittämistyössä oli Laurea-ammattikorkeakoulun näkökulmasta kiinnostavaa myös se, että yhteistyötä tekivät sosiaalialan lehtori Kaijus Varjonen ja liiketalouden lehtori Mika Hentunen. Seuraavassa Mika ja Kaijus pohtivat vuoropuheluna yhteistyötä omista näkökulmistaan.

Kaijus: Minut pyydettiin Laurea-ammattikorkeakoulun edustajana Espoon kaupungin aikuissosiaalityön koordinoimaan taloussosiaalityön työryhmään elokuussa 2019. Työryhmän tarkoituksena oli kartoittaa, mitä tietoa Espoossa on taloussosiaalityöstä, mikä on taloussosiaalityön nykytila, mitä asiakastilastot kertovat aiheesta ja mitä tulisi tehdä taloussosiaalityön edistämiseksi Espoossa. Työryhmän kokoonpanoon pyrittiin saamaan monipuolisesti talousosaamista. Mietin, että voisinko hyödyntää jotenkin Laurean monitoimijaisuutta ja kysyin liiketalouden lehtori Mika Hentuselta, kiinnostaisiko häntä osallistua työryhmän kokoukseen. Ilokseni aihe kiinnosti Mikaa ja hän tuli mukaan työryhmän kokoukseen.

Mika: Kaijuksen kanssa keskusteltuani lähdin hänen mukaansa Laurean toisena edustajana tapaamiseen. Taloussosiaalityön teemat ja termit olivat suurelta osin minulle uutta maailmaa. Aiheet kuitenkin kiinnostivat ja ovat tulleet esiin esimerkiksi toiminnassani asukasyhdistyksessä. Pikku hiljaa pääsin kärryille siitä, mitä työryhmässä edustetut toimijat tekevät ja mitä yhteistyötä heillä on. Kokemusasiantuntijan kommentit toivat lisää konkretiaa asioihin. Osallistuin keskusteluun jo ensimmäisessä kokouksessa kyseessä olevan projektin hallinnoinnin ja rahoituksen osalta, Kaijuksella oli hyvä tuntemus itse käsiteltävästä aiheesta ja siitä, miten Laurea ja sosionomiopiskelijat voisivat olla mukana edistämässä taloussosiaalityön kehittämistyötä.

Kaijus: Esitin taloussosiaalityön kehittämistä aiheeksi Laurean sosionomi-opiskelijoille ja opiskelijat kiinnostuivat siitä. Tuloksiksi saatiin artikkelissa esitelty talousryhmävalmennus ja opinnäytetyö ”Ei enää mörkö” – Toiveita ja tarpeita taloussosiaalityön työvälineille. Lisäksi sain asiantuntijatyöryhmän työstä vahvistusta siihen, että taloussosiaalityöhön kannattaa perehtyä enemmän opiskelijoiden kanssa erityisesti täydentävissä opinnoissa. Taloussosiaalityön osuutta ollaankin parhaillaan työstämässä osaksi aikuissosiaalityötä käsittelevää täydentävää opintojaksoa.

Mika: On ollut ilo huomata, miten innostuneesti opiskelijat ovat ottaneet taloussosiaalityön omakseen. Mietin, voisiko tätä laajentaa myös liiketalouden opiskelijoiden pariin ja tarjota heille mahdollisuutta syventyä tähän aiheeseen. Talouden hallinta yksilötasolla ei ole vain numeroilla ratkaistava asia, mutta numerotkin siihen liittyvät. Olen itse saanut liiketalouden alan edustajana uusia näkökulmia tähän asiaan –toivon, että opiskelijammekin saisivat mahdollisuuden astua tällaiselle löytöretkelle!

Lähteet:

• Sherraden, M. 2010. Financial capability: what is it and how can it be created? University of Missouri. St. Louis center for social development. CSD working paper, 10–17.
• Viitasalo, K. 2019. Mistä taloussosiaalityössä on kyse? teoksessa: Zechner. m, Karjalainen. S ja Viitasalo.K (toim.) Avauksia taloussosiaalityöstä. Jyväskylän yliopisto. Kokkola.
• Virtanen, N; Lönn, T; Sallinen, J. 2020. ”Ei enää mörkö” : Toiveita ja tarpeita taloussosiaalityön työvälineille. Opinnäytetyö. Laurea-ammattikorkeakoulu. Espoo