Vankilaturvallisuus on laaja ja moniulotteinen aihe, joka vaikuttaa kaikkiin vankilan sisällä oleviin tahoihin sekä vankiloiden sidosryhmiin vankilan ulkopuolella. Toukokuussa järjestetyssä Kansallisessa dialogissa, osana VoimaProfi-hanketta, käsiteltiin näitä teemoja monipuolisesti eri osapuolten näkökulmista. Keskeisinä asioina nostettiin esille vankiloiden sulkutilat ja henkilökunnan tavat kohdata vankeja.

Vankilaturvallisuus koskettaa kaikkia vankilan sisällä toimivia tahoja ja vankilaturvallisuudella on merkitystä myös eri sidosryhmien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Työvoimapula koulutetuista vanginvartijoista ja jengirikollisuuden lisääntyminen voivat olla tekijöitä, jotka vaikuttavat negatiivisesti vankilaturvallisuuteen. Myös mahdollisen vanginvartijoiden koulutusuudistuksen näkökulmasta on tärkeää tunnistaa, ettei uudistus vaaranna laitosturvallisuutta tai mahdollista järjestäytyneen rikollisuuden soluttautumista alalle (Paasonen 2024). Näiden näkökulmien lisäksi on tärkeää käydä avointa dialogia eri osapuolten kanssa, kun pyritään tunnistamaan, millaisia muita asioita vankilaturvallisuuteen liittyy entisten vankien ja vankiloiden kanssa yhteistyötä tekevien järjestötoimijoiden näkökulmasta.

Järjestimme toukokuussa 2024 Kansallisen Dialogin vankilaturvallisuudesta osana VoimaProfi-hanketta. Dialogiin osallistui vankilaturvallisuutta eri näkökulmista ja eri kokemuksella tarkastelevia ihmisiä. Tarkastelemme artikkelisarjassa vankilaturvallisuutta eri teemojen kautta. Nämä teemat tulivat esille dialogin yhteydessä. Dialogiin osallistuneiden näkemykset perustuvat kokemukseen vankilasta joko vankilan työntekijän, sidosryhmän edustajan, vankilassa rangaistusta suorittaneen tai vangin omaisen näkökulmasta. Ensimmäisessä artikkelissa kuvaamme vankilasulkuja ja henkilökunnan kohtaamistapoja vankilaturvallisuuteen vaikuttavina seikkoina.

Kansalliset dialogit ovat eräs tapa edistää yhteiskunnallista keskustelua, johon osallistuvat kansalaiset, yhteisöt ja viranomaiset yhdessä. Dialogeissa on mahdollisuus käsitellä erilaisia ihmisiä ja yhteisöjä koskettavia teemoja. Dialogit lisäävät osallistumisen mahdollisuuksia ja edesauttavat rakentamaan syvempää ymmärrystä eri haasteista ja mahdollisuuksista ihmisten kokemusten pohjalta. (Kansalliset dialogit.) Parhaimmillaan dialogi voi tarjota niin sanotuille äänettömille ihmisryhmille mahdollisuuden päästä vaikuttamaan sellaisiin yhteiskunnallisiin asioihin, joihin heille tarjoutuu mahdollisuuksia vain harvoin.

Dialogi kokosi yhteen sidosryhmän edustajia kansalaisjärjestöistä, vankilassa rangaistusta suorittaneita ja vangin omaisen. Dialogiin osallistui yhteensä kuusi keskustelijaa, dialogin puheenjohtajana toimi Tuomas Hanhikangas Rikosseuraamuslaitoksesta. VoimaProfi -hankkeen projektitutkijoina kirjasimme ylös dialogissa esille tulleet ajatukset. Kansallinen dialogi vankilaturvallisuudesta tarjosi foorumin eri osapuolten näkemysten ja kokemusten jakamiseen. Kokemusasiantuntijoiden osallistuminen dialogiin oli erityisen tärkeää, sillä he tunnistavat sellaisia myös näkökulmia vankilaturvallisuudesta, joiden tunnistaminen on mahdollista vain vankiyhteisöstä käsin. Myös vangitun läheisen näkökulmat tarjosivat tietoa siitä, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia vankilaturvallisuuteen liittyy vangitun lähipiirin näkökulmasta.

Vankilasulut lisäävät toimettomuutta ja sitä kautta turvattomuutta

Dialogissa käytiin läpi keskusteluun osallistuneiden huomioita vankilaturvallisuudesta viimeisen vuoden ajalta. Niukat resurssit vaikuttavat negatiivisesti ilmapiiriin ja kuormittaa työntekijöitä. Henkilökunnan ylikuormittuminen voi vaikuttaa kielteisellä tavalla siihen, miten he kohtaavat vankeja. Kun vankiloissa on yliasutusta tai henkilöstöä ei ole riittävästi, niin vankila voidaan asettaa niin sanottuun sulkutilaan. Tämä tarkoittaa sitä, että vangit ovat suljettuina selleihinsä ja vain lakisääteiset tehtävät hoidetaan. Näitä ovat muun muassa ruokailut ja erilaiset oikeudenkäynteihin liittyvät asiat. Vankiloiden toimintaan Covid-pandemian aikana liittyvissä tutkimuksissa on tuotu esille, että vankilasulku tuntui vangeista ylimääräiseltä rangaistukselta (ks. Maycock 2023).

Yleisesti ottaen keskustelijat toivat esille, että vankilasulkujen aiheuttama toimettomuus voi johtaa vankien keskuudessa lisääntyneeseen turhautumiseen, kun heidän osallistumisensa mahdollisuuksia toimintoihin rajoitetaan. Tämä voi lisätä myös konfliktien uhkaa. Kokemusasiantuntijat, ammattilaiset ja sidosryhmien edustajat toivatkin esille, että vankiloissa tavallinen arkinen tekeminen ja rutiinit luovat turvallisuutta sekä tukevat vankien kuntoutumista.

Henkilökunnan kohtaamistavoilla on merkitystä turvallisuuteen

Kaikki dialogiin osallistuneet olivat yhtä mieltä sitä, että vankilan henkilökunnalla on iso merkitys vankien turvallisuuden kokemuksien rakentumiseen. Henkilökunnan tapa kohdella vankeja heijastuu koko laitoksen kulttuuriin (Wooldredge 2020). Vangit tuntevat olonsa turvallisemmaksi, kun he tietävät, että heidän huoliaan kuunnellaan ja heidän asiansa otetaan vakavasti. Johdonmukaiset ja ennakoitavat toimintatavat lisäävät vankien turvallisuudentunnetta. Kun vangit tietävät, mitä odottaa, he myös sopeutuvat vankilan sääntöihin ja rutiineihin.

Kun henkilökunta kohtelee vankeja reilusti ja oikeudenmukaisesti, se rakentaa luottamusta vankien ja henkilökunnan välille. Luottamus vähentää jännitteitä ja konflikteja, mikä parantaa yleistä turvallisuutta. Kun vankien luottamus henkilökuntaa kohtaan vahvistuu, niin vangit oppivat näkemään työntekijät mahdollistajina eikä rajoittajina. Kokemusasiantuntija toi esille keskustelussa, että kun mahdollistamiseen liittyvät onnistumiset huomataan vankiyhteisössä, se muuttaa ilmapiiriä koko osastolla. Keskustelussa korostettiin, että vankilatyöntekijöiden avoin ja kunnioittava kommunikaatio vankien kanssa auttaa luomaan luottamuksellisen ilmapiirin. Henkilökunta, joka osoittaa empatiaa ja tukea, voi auttaa myös vankeja käsittelemään tunteitaan ja ongelmiaan rakentavalla tavalla. Tämä on myös vankien kuntoutuksen näkökulmasta tärkeää. Järveläisen (2022) tutkimuksessa vankilatyöntekijän vuorovaikutus oli merkityksellistä erilaissa arjen kohtaamisissa ja vangin rikollisuudesta irrottautumisen tukemisessa.

Hyviä käytöstapoja pidettiin tärkeinä asioina vankilaosastojen yleisen ilmapiirin näkökulmasta. Keskustelijat muistuttivat, että henkilökunnan ammattimainen ja asiallinen käytös vähentää väärinkäsitysten ja konfliktien riskiä. Eräs aiemmin vankilassa ollut toi esille, että kerrosvartija toimii tietyllä tapaa palveluammatissa. Vartijan työssään käyttämät fyysiset eleet, mikroilmeet ja pienet tärkeät, arkiset kysymykset ovat tärkeitä vankien kohtaamistilanteissa. Hyvän huomenen toivottaminen, kiittäminen ja kohtelias kohtaaminen ovat pieniä, mutta todella tärkeitä asioita. Ne myös tarjoavat esimerkkejä vangeille toivotun kaltaisesta käyttäytymisestä.

Entinen naisvanki toi esille keskustelussa, että kun tietyt vartijat olivat töissä, niin se loi turvallisuutta, joka tuntui ihan kehollisestikin. Hän kertoi, että vankina vankilassa oleminen tuntui samalta kuin olisi itse nurkkaan ajettu eläin, jonka pitää olla valmis puolustautumaan. Hän toi esille, että osalla vartijoista tapa olla ja toimia sekä heidän käyttämänsä elekieli tuki turvallisuutta. Entisen naisvangin mukaan erityisesti vanhemmat miesvartijat koettiin turvallisiksi heidän rauhallisen olemuksien ja läsnäolotaitojen vuoksi. Tämä ei ainoastaan lisännyt vankien turvallisuuden tunnetta, vaan myös edisti turvallisemman yhteisön rakentamista vankien keskuudessa. Sen sijaan asenteelliset ja haasteellisiksi koetut vartijat loivat vankilaympäristöön jännittyneen ja kiukkuisen ilmapiirin. Kokemuksen mukaan joidenkin vartijoiden ja vankien energiat eivät koskaan tuntuneet kohtaavan. Dialogissa korostettiin, että vartijoiden suhtautumiseen ja tapaan kohdata vangit tulisi kiinnittää paljon enemmän huomiota. Vallan väärinkäyttöön taipuvaiset vartijat joutuivat usein naisvankien haastamiksi ja vastarinnan kohteiksi.

Lopuksi

Dialogissa painotettiin arkisten, positiivisten rutiinien merkitystä osana vankilaturvallisuutta. Näiden rutiinien avulla voidaan luoda ennakoitavissa oleva ja turvallisena koettu laitosympäristö. Lisäksi dialogissa korostui arkisen vuorovaikutuksen merkitys vankien ja henkilökunnan välillä, edistäen osapuolten keskinäistä luottamusta ja sitä kautta koettua turvallisuudentunnetta. Dialogissa esiin nousseiden näkemysten valossa henkilöstön vuorovaikutusosaaminen on eräs keskeinen tekijä vankilaturvallisuuden kannalta.

Rikosseuraamusalan koulutuksen näkökulmasta on tärkeää, että vankilatyössä toimivat ammattilaiset saavat koulutuksen kautta hyvät valmiudet ammatilliseen vuorovaikutukseen. Haastavissa tilanteissa toimivat vanginvartijat ovat ihmissuhdetyöntekijöitä, jotka voivat vuorovaikutuksen avulla olla vahvistamassa laitosympäristön vakautta ja ennakoitavuutta.

Mikä hanke?

VoimaProfi-hanke tuottaa ratkaisuja sosiaalisen syrjäytymisen ja eriarvoistumisen haasteisiin tutkien ja kehittäen. Kirjoittajat ovat toimineet projektitutkijoina yhdessä hankkeen osatutkimuksessa, joista on tutkittu rikostaustaisten kokemusasiantuntijoiden ammatillista kehitystä.

Lähteet

• Järveläinen, E. 2022. The multiple meanings of social interaction: Rhetoric analysis on the significance of social interaction between social work professionals and people with a history of crime (Doctoral dissertation, Itä-Suomen yliopisto).
• Kansalliset dialogit. Kansallisten dialogien malli – Kansalliset dialogit Katsottu 8.6.2024
• Maycock, M. 2023. What do times of crisis reveal about the “total” nature of prisons? Analysing the impacts of the COVID-19 crisis within the Scottish prison system. Journal of Criminology, 56(2-3), 234-252.
• Paasonen, J. 2024. Rikosseuraamusalan koulutusjärjestelmän uudistus – askel eteen vai kaksi taakse? Vankilaturvallisuus Archives | Jyri Paasonen
• VoimaProfi -hankkeen verkkosivu. Katsottu 8.6.2024
• Wooldredge, J. 2020. Prison culture, management, and in-prison violence. Annual Review of Criminology, 3, 165-188.