Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian strateginen liittouma (3AMK) käynnisti toimintansa vuoden 2017 alusta. Yhteinen tekeminen oli toki käynnistynyt jo aiemmin. Esimerkiksi yhteistyötä edistävät kärkihankkeet lanseerattiin jo syksyllä 2015, jolloin hahmoteltiin ne avaukset, joilla kolme ammattikorkeakoulua jatkossa tekisivät tiiviisti yhteistyötä. Hiljalleen työryhmät käynnistivät toimintansa, ja ensimmäisiä yhteisiä toteutuksia päästiin kokeilemaan jo vuoden 2016 aikana.
Käytännön yhteistyö pääsi kunnolla vauhtiin, kun kolmen ammattikorkeakoulun liittoumasopimus allekirjoitettiin syksyllä 2016. Virallisesti liittouma aloitti toimintansa vuoden 2017 alusta Laurea-ammattikorkeakoulun vetovastuulla. Merkittävää oli tietysti myös Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä rahoitus liittouman toiminnan käynnistämiseen.
Liittouman tavoitteena oli tuolloin, kuten nykyäänkin, vahvistaa jäsenammattikorkeakoulujen strategisten päämäärien toteutumista ja tuottaa niille lisäarvoa valituilla strategisilla alueilla. Tulevaisuusorientaatio on alusta alkaen ollut ohjaavana ajatuksena. Lisäksi tavoitteena on ollut uusien toimintamallien kehittäminen yrittäjämäisellä toiminnalla ja avoimella yhteistyöllä.
Aloitin strategisen liittouman prosessijohtajana marraskuun alussa 2016. Liittouman toiminnan käynnistysvaiheessa korostui viestiminen yhteisestä tekemisestä. Viestinnässä painotettiin liittouman roolia valittujen yhteistyöalueiden puitteissa tapahtuvana toiminnallisena yhteistyönä ilman turhia hallinnollisia rakenteita. Liittoumaratkaisulla ei siis missään vaiheessa ole tavoiteltu esimerkiksi jäsenammattikorkeakoulujen hallinnollista yhdistämistä toisiinsa.
Vuoden 2018 alusta liittouman puheenjohtajuus siirtyi Laurealta Haaga-Helialle. Samalla uutena prosessijohtajana aloitti Anu Moisio, joka hoitikin tehtävää ansiokkaasti vuoden 2019 loppuun saakka. Palasin prosessijohtajan tehtäviin vuoden 2020 alusta. Monet asiat olivat tuttuja ja ennallaan, mutta monet olivat myös jalostuneet ja kehittyneet eteenpäin, kuten asiaan tietysti kuuluukin. Hienoja uusia avauksia oli tehty. Tällainen oli esimerkiksi tekoälyn hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä.
Kenties merkittävin havaitsemani muutos oli kuitenkin liittouman aseman muuttuminen: 3AMK liittoumasta on muodostunut uskottava ja vaikuttava keskustelukumppani, jonka ääni kuuluu sekä valtakunnallisessa korkeakoulupoliittisessa keskustelussa että pääkaupunkiseudun yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välisessä yhteistyössä.
Kuluva kevät on ollut merkittävää aikaa liittouman toiminnan kannalta. Poikkeusoloissa työskentely on onnistunut olosuhteisiin nähden erinomaisesti, vaikka joitain suunnitelmia onkin jouduttu muuttamaan ja tapahtumia siirtämään. Kevään aikana on myös valmistauduttu tulevaan (vuosien 2021–2024) sopimuskauteen. Jäsenammattikorkeakoulujen sopimusneuvottelut ministeriön kanssa käydään touko-kesäkuussa. Osana neuvotteluprosessia pyritään turvaamaan liittouman toimintaedellytykset ja vahvistamaan toimintaa myös tulevalla sopimuskaudella. Merkittävä askel oli toukokuussa solmittu strateginen kumppanuussopimus 3AMK liittouman ja HAUS kehittämiskeskus Oy:n kanssa. Sopimus edistää erityisesti julkisen sektorin osaaminen kehittämistä.
Syksyllä edessä on liittouman ensimmäisen sopimuskauden toiminnan ulkoinen arviointi sekä toimintasuunnitelman laatiminen tulevaksi sopimuskaudeksi. Ensimmäisen sopimuskauden kokemusten perusteella on tarpeellista pohtia ainakin sitä, miten eri yhteistyöalueiden välistä yhteistyötä saadaan kehitettyä saumattomasti. Lisäksi on tärkeää miettiä, miten liittouman toiminnassa jatkuvasti kumuloituvaa osaamista voidaan parhaiten koota yhteen. Näin varmistamme yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämisen, saavutamme parhaan synergiaedun ja tuotamme lisäarvoa niin opiskelijoille, henkilöstölle kuin ulkoisille sidosryhmille.
