Työelämän ja työmarkkinoiden muutokset haastavat nuoria ja aikuisia jatkuvaan oppimiseen ja uusien asioiden sekä tilanteiden kohtaamiseen. Tämä edellyttää ihmisiltä ja organisaatioilta muutoskyvykkyyttä. Yksilötasolla muutoskyky tarkoittaa sopeutumista dynaamiseen toimintaympäristöön, jossa erilaisia uhkia ja mahdollisuuksia pitää kyetä tunnistamaan ja ennakoimaan. Näissä olosuhteissa osaamisen kehittäminen ja itsensä johtaminen korostuvat osana opintopolkuja ja työuria. Uraohjauksella voidaan vahvistaa yksilön itsetuntemusta, tukea ammatillisen tulevaisuuden suunnittelua sekä kirkastaa uratavoitteita ja edistää niihin liittyvää päätöksentekoa.

Helsingissä 17.11.2022 järjestetyssä Uraohjaus Suomessa 2022 -seminaarissa käsiteltiin työelämän murrosta ja uudistuvaa osaamista. Tapahtumassa tarkasteltiin erityisesti sitä, miten uraohjauksella voidaan auttaa yksilöitä merkityksellisen ja mielekkään uran rakentamisessa tässä ajassa, jota leimaavat monenlaiset vastakkainasettelut ja kriisit (mm. ilmastonmuutos, pandemia, Venäjän hyökkäyssota).

Väestön ikärakenteen ja huoltosuhteen muutokset, maahanmuuton kasvu, uudet osaamisvaatimukset ja talouden taantuma heijastuvat suoraan työmarkkinoille, kertoi Haaga-Helia ammattikorkeakoulun rehtori Minna Hiillos avauspuheenvuorossaan. Videotervehdyksessään seminaariyleisölle työministeri Tuula Haatainen muistutti suomalaisten työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmista, kun osaavaa työvoimaa ei riitä tarjolla oleviin entistä korkeampaa ja monipuolisempaa osaamista edellyttäviin työtehtäviin. Haatainen totesikin, että vallitsevassa työmarkkinatilanteessa henkilökohtaiselle uraohjaukselle on kasvavaa tarvetta.

Osaamisen ja uraohjauksen kehittäminen on koko yhteiskunnan asia

Osaamispolitiikkajohtaja Leena Pöntynen Teknologiateollisuus ry:stä esitteli kehittämistyötä, jota hänen johdollaan on tehty tekoälyn hyödyntämisessä osaamista kuvaavan datan analysoinnissa. Tekoäly kykenee lukemaan laajoja tekstiaineistoja ja tunnistamaan niissä esiintyviä osaamisia ja osaamisten välisiä yhteyksiä.   Osaamisdata tarkoittaa ennen kaikkea ihmisten osaamisia, organisaatioiden osaamistarpeita ja oppilaitosten opetustarjontaa. Sitä voidaan kerätä esimerkiksi työpaikkailmoituksista, tutkimuksista, ihmisten julkisista ansioluetteloista tai opetussuunnitelmista. Yhteisesti jaettu osaamisdata lisää koulutuksen järjestäjien ja työnantajien ymmärrystä nykyisistä ja tulevista osaamistarpeista ja helpottaa tarvevastaavan koulutustarjonnan suunnittelua. Osaamisdata on opinto- ja uraohjaajille keino tarjota omille asiakkailleen reaaliaikaista tietoa työmarkkinoiden osaamistarpeista.

Tapahtuman muista pääpuhujista Sauli Puukari, Jyväskylän yliopiston ohjausalan koulutuksen dosentti emeritus, tarkasteli esityksessään omaa työuraansa ohjauksen teorioiden valossa. Miika Kekki, väitöskirjatutkija Itä-Suomen yliopistosta, käsitteli maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden uraohjausta ja sitä, miten heidän toimijuuttaan ja osallisuuttaan voidaan ohjauksella tukea. Tulevaisuuden tutkija ja Tulevaisuuskoulun perustaja Otto Tähkäpää Lasten ja nuorten säätiöstä johdatteli yleisön tulevaisuusajattelun maailmaan ja pohti sitä, miten uraohjauksella voidaan edistää yksilöiden valintoja kestävän tulevaisuuden ja ekologisen jälleenrakennuksen puolesta.

Laurea näkyvästi esillä tapahtuman juontajana ja työpajavetäjänä

Uraohjauksen ja osaamisen kehittämisen TKI-asiantuntija Mika Launikari Laureasta (kuva 1. alla) ja erityisasiantuntija Teea Oja TEM:stä juonsivat Uraohjaus Suomessa 2022 -seminaarin, joka toteutettiin hybriditapahtumana. Osallistujia seminaaripaikalla oli satakunta ja verkkostriimausta seurasi lähes 200 uraohjauksesta kiinnostunutta asiantuntijaa eri puolilta maata.

Tapahtuman viidessä työpajassa käsiteltiin uraohjausta seuraavista näkökulmista:

• Kokonaisvaltainen uraohjaus ja digitaalinen palvelutarpeen arviointiväline CREAR. Mika Launikarin vetämässä työpajassa tutustuttiin ohjaustyön tueksi kehitettyyn digitaaliseen palvelutarpeen arviointivälineeseen (CREAR, https://crear.fi/). Osallistujat pääsivät itse kokeilemaan välinettä ja arvioimaan sen soveltuvuutta omaan ohjaustyöhönsä.
• Työttömän työnhakijan ohjaus korkeakoulussa. Haaga-Helian ja Laurean Work and Study Fast Track -työpajassa pohdittiin, mitä työttömien uraohjaus on korkeakoulussa.
• Uraohjausta elinikäisen ohjauksen strategian valossa. TEM:n ja KEHA-keskuksen järjestämässä sessiossa keskusteltiin kansallisista kehittämishankkeista mm. osaamisen tunnistamisen, urasuunnittelutaitojen, ohjausosaamisen määrittelyn ja ohjauksen laadun osalta.
• Osaamisen kehittäminen ja uraohjaus elämäntilanteiden muuttuessa.
  Karriärcenter Arabian työpajassa esiteltiin uraohjauksessa käytettäviä työkaluja ja keskusteltiin asiakkaiden uraohjaustarpeista case-esimerkkien avulla.
• Aikuisten ohjauksen kansainvälistyminen. Opetushallituksen Euroguidance- ja EPALE-asiantuntijat esittelivät työpajassa kansainvälistymisen mahdollisuuksia aikuisten ohjauksessa.

Seminaarin päävastuullinen järjestäjä oli Haaga-Helia ammattikorkeakoulu yhteistyössä ministeriöiden (OKM, TEM) ja niiden alaisten virastojen (KEHA, JOTPA) sekä oppilaitosten (mm. Laurea) ja verkostojen (mm. NVL, Euroguidance, EPALE) kanssa.

Tapahtuman lopputulema

Koska jo tällä hetkellä työ muuttuu nopeasti ja työelämän osaamisvaateet jatkuvasti monipuolistuvat, tarvitsemme tulevaisuudessa lisää päteviä uraohjaajia, jotka kykenevät tukemaan asiakkaiden mielekkäitä koulutusvalintoja ja motivoivia urapolkuja sekä samalla vastaamaan yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin. Uraohjauksen tavoitteena on ennen kaikkea auttaa asiakkaita oppimista, työtä ja siirtymiä koskevassa päätöksenteossa osana merkityksellistä elämänkulkua.

Kirjoittajatiedot:

FT, KTM Mika Launikari toimii Laurea-ammattikorkeakoulussa uraohjauksen ja osaamisen kehittämisen TKI-asiantuntijana. Mika osallistui Laurean edustajana Uraohjaus Suomessa 2022 -seminaarin suunnitteluun ja toteutukseen.