Täsmätyökykyistä on vaikea laittaa valmiiseen lokeroon. Millainen täsmätyökykyinen on? Miten ja milloin täsmätyökykyisyys näkyy? Mitä täsmätyökykyinen voi tehdä? Miten täsmätyökykyinen voi työskennellä? Miltä täsmätyökykyisyys näyttää eri näkökulmista? Näihin kysymyksiin haetaan vastauksia tässä tekstissä oikeaksi ajateltua tarkastellen.
Kuva: Magnific
Osatyökykyisten työllistäminen (OSTY) -hanke on käynnissä oikeasti
Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamassa Osatyökykyisten työllistäminen (OSTY) –hankkeessa (2023-2026) on toteutettu selvityksiä keräämällä kokemuksia ja näkemyksiä osittaiseen työkykyyn liittyen. Kerääminen on toteutettu anonyymeillä verkkokyselyillä, kuulemalla kohderyhmään kuuluvia sekä keskusteluissa tilaisuuksissa, joihin OSTY -hanke on osallistunut tai järjestänyt.
Yhtenä toimenpiteenä hankkeessa on suunniteltu ja toteutettu ryhmämuotoisia valmennuksia työkykynsä alentuneeksi kokeville ICT-alasta kiinnostuneille henkilöille. Parhaillaan hankkeessa on kehitteillä työnantajille suunnattu työllistämistä tukeva malli, jonka toimenpiteet tukevat varsinkin täsmätyökykyisiä henkilöitä. Hankkeen eri toimenpiteissä on käynyt varsin selväksi, miten työkyky asettaa työntekijät ja -hakijat ristiriitaiseen asemaan työmarkkinoilla.
Oikeasti täsmätyökykyinen
Täsmätyökykyisyys voi johtua eri syistä. Se voi olla tilapäistä tai pysyvää. Henkilöllä voi olla sairaus tai vamma, joka voi olla ohimenevä tai pitkäaikainen. Hänellä voi olla elämäntilanteesta johtuvaa työkyvyn alenemaa vaikkapa parisuhteen päättymisen takia. Iäkkäästä sukulaisesta ja omista lapsista huolehtiminen ja täydeksi koettu työkyky samaan aikaan voivat olla tavoittamaton tila kenelle tahansa. Erilaisten lääkitysten kuten allergialääkkeiden väsyttävä vaikutus ovat monille tuttuja. (Työterveyslaitos 2026.)
On paljon työkykyyn vaikuttavia seikkoja, jotka eivät näy henkilöstä ulospäin. Ihmisillä on edelleen paljon vanhentuneina tai stereotyyppisinä pidettäviä mielikuvia täsmätyökykyisistä henkilöistä. Henkilön työkyky ei monestikaan näy hänestä, saati hänen osaamisensa ja ammattitaito. (Korhonen 2024.)
Oikeaan aikaan täsmätyökykyinen
Työkykymme vaihtelee eri ajankohtina päivittäin, kuukausittain, vuositasolla. Emme aina voi valita työtehtäviämme toteutettaviksi itsellemme parhaaseen ajankohtaan. Ihmisen sisäinen vuorokausirytmi, eli kronotyyppi, näyttäytyy yksilöllisenä vaikuttajana myös työkykyä tarkasteltaessa. (Seeling 2023.) Unihäiriöt voivat olla syy tai seuraus työkyvyttömyyteen liittyen. Jokainen, joka on joskus valvonut lapsen tai lemmikin sairastaessa tai omien kipujen tai murheiden häiritsemänä tietää, että etenkin pitkään jatkuessaan univaje on todellinen työkyvyn heikentäjä.
Jotta tekisimme työmme parhaalla käytössämme olevalla potentiaalilla, meidän on oltava motivoituneita. Motivaatio liittyy näin ollen myös työkykyyn. Suurin osa haluaa tehdä työnsä mahdollisimman hyvin, eivätkä täsmätyökykyiset poikkea tästä lainkaan. Motivaatioon vaikuttaa monet seikat, jotka voivat olla ulkoisia tai sisäisiä. Varmimman ja pysyvimmän vaikutuksen saa aikaan teot, jotka syntyvät sisäisestä motivaatiosta. Tällöin toiminta kumpuaa henkilön omista lähtökohdista ja oman oivalluksen siivittämänä. Ulkoinen motivaatio on jonkun toisen tahon odotusten mukaisesti toimimista, jolloin esimerkiksi ajankohta ei ole tekijälleen sopivin. Käytännön esimerkkinä voidaan ajatella henkilöä, joka ei ole aamuisin terävimmillään vaan saa itsestään parhaan työtehon käyttöön illansuussa. Mikäli työnjohto odottaa parhaita tuloksia aamupäivän työskentelystä, ne ovat todennäköisesti heikompia kuin toteutettuna silloin, kun tekijä itse kokee työkykynsä tuottoisimmaksi. (Seeling 2023.)
Oikealla tavalla täsmätyökykyinen
Työkyvyn arviointi muodostuu lääketieteellisestä tiedosta, työntekijän eli henkilön omasta näkemyksestä, työpaikan lausunnosta ja ammatillisesta selvityksestä. Henkilöllä ei välttämättä olekaan työkykyyn vaikuttavaa sairautta. (Ilmarinen 2024.) Työpaikalla saatetaan asiayhteydet nähdä eri tavalla.
Voi olla, että henkilön oma arvio työ- tai toimintakyvystään on ylioptimistinen. Arvio saattaakin muodostua muistelemalla aikaisempia kokemuksia työelämässä, tai arviointiin osallistuvat eivät osaa tai halua nähdä henkilön elämäntapahtumien vaikutuksia tämän päivän kuntoon, toimintakykyyn tai käytössä oleviin voimavaroihin.
Valitettavan usein täsmätyökykyisten kertomana arviointi- tai kuntoutustoimenpiteisiin sisältyneistä työelämäjaksoista ja -kokeiluista muistellaan pettymyksiä, epäonnistumisen kokemuksia, negatiiviseksi koettua palautetta tai suoranaista arvostelua. Kun näitä kokemuksia sitten avataan, paljastuu monenlaisia syitä. Odotukset puolin ja toisin, arviot toimintakyvystä, osapuolten henkilö-, opiskelu- tai työhistoria värittävät mielikuvia.
Oikeisiin tehtäviin täsmätyökykyinen
Täsmätyökykyisiä tarkoitettaessa harvemmin ajatellaan ensisijaisesti asiantuntijatehtävissä työskenteleviä henkilöitä tai korkeasti koulutettuja, joiden työkyvyn alenemaa ei huomaa heistä päällepäin. Ilman OSTY-hankettakin tiedetään täsmätyökykyisiä asiantuntijoita olevan niin töissä, sairauslomalla, kuntoutuksessa, opiskelemassa kuin työnhakijoinakin. Täsmätyökykyiset henkilöt ovat kertoneet, kuinka esimerkiksi työkokeilussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa heillä on teetetty “oikeita” asiantuntijatason osaamista edellyttäviä töitä ilman palkkaa, ja määräajan päättyessä täsmätyökykyisen henkilön kanssa ei ole haluttu solmia työsuhdetta. Kokemus ilmaisen työn teettämisestä on vahva.
Osaamisen tunnistaminen ja johtaminen monimuotoistuvissa työyhteisöissä edellyttää laaja-alaista näkemystä myös työkykyasioihin. (Koskela-Manninen 2023, Maunula & Arnberg 2025). Täsmätyökykyisissä on todistettavasti paljon osaamista ja tekijöitä monenlaisiin työtehtäviin. Paras molemminpuolinen hyöty saadaan silloin, kun työn tekemisestä halutaan sopia yhteisesti suunnitellen ja kaikkien osapuolten tarpeisiin ratkaisuja etsien. Työ löytäisi tekijänsä ihan oikeasti.
Oikein kun tarkastellaan
Täsmätyökykyisyyden määritelmä ei ole yksiselitteinen vaan se on monien tekijöiden summa. Täsmätyökykyiset ovat moninainen joukko ihmisiä, joiden työkyvyn aste ja sen päivittäinen vaihtelu ovat yksilöllisiä. He säilyttävät ammatillisen pätevyytensä, vaikka esimerkiksi kipukohtaukset heikentäisivät ajoittain työkykyä. Työelämän joustoilla voidaan löytää keinoja ylläpitämään paitsi täsmätyökykyisten, myös muidenkin työssäjaksamista, työn tekemisen mahdollisuuksia ja työkykyä.
Osatyökykyisten työllistäminen eli OSTY-hankkeen tavoitteena on tukea hankkeen kohderyhmän täsmätyökykyisten työllistämistä hankkeen valmennuksella ja yhteiskehittää hankkeessa kerättävän tiedon ja sidosryhmien avulla täsmätyökykyisten työllistymistä tukeva malli. Hanke saa rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta (ESR+). Hankkeen verkkosivut: Osatyökykyisten työllistäminen (laurea.fi)
Lähteet
