Kosmetiikan kuluttajina olemme jatkuvasti lukuisien ratkaisujen äärellä. Ostanko bloggarin ylistämää? Suosinko lähellä tuotettua? Haluanko selvittää tuotteiden valmistukseen liittyviä eettisiä ratkaisuja? Valitsenko tuotteen, jossa on käytetty ainesosia, joiden kerääminen luonnosta uhkaa luonnon monimuotoisuutta? Käytänkö kosmetiikkaa, jonka valmistus syrjäyttää ruokakasvien viljelyä? Otanko luonnonkosmetiikkaa vai tarvitaanko luomua? Valitsenko muovittoman pakkauksen? Ja lopulta – mitä tuotteita oikeasti tarvitsen? Ei ihme, että kuluttajaa saattaa valinnan äärellä ahdistaa. Ahdistuksen sijaan voisikin miettiä, mitä hyviä valintoja on kosmetiikkaostoksilla käydessään helppo kannattaa.
Pakkausjätettä vähentämällä vastataan kestävän kehityksen tavoitteisiin
Tällä hetkellä 93 % eurooppalaisista pitää ilmastonmuutosta vakavana ongelmana, ja se on lisännyt tietoisuutta uusiutuvasta energiasta, kierrätysmahdollisuuksista ja yleisesti ottaen kestävästä kehityksestä (Busata 2020).
Kosmetiikkatuoteprojekti –opintojaksolla keväällä 2020 oli tarkoitus matkustaa Barcelonaan ja osallistua vuosittaiseen kosmetiikka-alan suurimpaan tapahtumaan, In Cosmetics 2020 –messuille. COVID-19 -pandemia siirsi messut verkkoon ja seurasimme raaka-aineita ja markkinontia käsitteleviä webinaareja omilta etätyöpisteiltämme. Tässä yhteiskirjoittamisella rakennetussa artikkelissa opiskelijat ja opettaja pohtivat yhdessä webinaarien teemoja.
Kestävän kehityksen näkökulma oli keskeisesti esillä In-Cosmetics Global -webinaareissa. Kevään 2020 globaalin Covid-19 -tautipandemian myötä kestävä kehitys nousee entistä keskeisemmäksi teemaksi alan kilpailussa. Lukuisissa uutisissa kerrotaan miten ihmisten liikkumista rajoittavat määräykset ovat vaikuttaneet positiivisesti luontoon ja ympäristöön. Esimerkiksi Venetsian kanavissa nähtiin nopea muutos vesien puhdistuessa ja kirkastuessa ihmisten ollessa poissa kaduilta roskaamasta (Töyrylä 2020). Tulevat vuodet näyttävät, millä tavalla ja kuinka pitkäkestoisia muutoksia ihmisten toimintaan koronaviruspandemia jättää.
Kevään poikkeuksellinen tilanne ja pandemian aikaansaamat opetuksen ja oppimisen muutokset saivat aikaan tarkempaa pohdintaa kestävän kehityksen teemoista. Messuluentojen muuttuessa webinaareiksi opiskelijat paneutuivat rajatummin eri aihealueisiin.
Kiinastako kaikki alkoi?
Kiinan kieltäytyessä 2018 ottamasta vastaan enää kaikkea ulkomaista jätettä, syntyi teollisuudelle tarve luoda pakkausmateriaaleja, joita on entistä helpompaa kierrättää, uusiokäyttää tai hävittää esimerkiksi kompostoimalla (McDougall 2019). Tavoitteena on kehittää ns. zero waste -kosmetiikkaa, jolloin pakkausjätettä ei synny lainkaan. Maailman muovijätteen määrä on vuodessa jo kolme miljoonaa tonnia, joten kaikki keinot sen vähentämiseksi tulevat tarpeeseen (Busata 2020). Luksusbrändi Hermes mm. lanseeraa 2020 muovittoman kosmetiikkasarjan ja YSL on ottanut käyttöön täyttöpakkaukset tuotteilleen jo aikaisemmin (McDougall 2019). Suomessa ollaan tämän osalta kehityksen kärjessä, sillä kotimaiset yritykset ovat kehittäneet biohajoavia pakkausmateriaaleja kosmetiikalle. Suomalainen, puupohjaisia kosmetiikkapakkauksia valmistava Sulapac on onnistunut innostamaan luksusbrändi Chanelin rahoittajakseen (Lappalainen 2019). Tämänkaltainen yhteistyö suurten luksusbrändien ja kestävän kehityksen toimijoiden kesken on tärkeää, jotta kestävän kehityksen mukaiset valinnat näkyvät osana luksusta.
Viime vuosina hitiksi nousseet kertakäyttöiset kangasnaamiot ovat yksi esimerkki huolestuttavasta jätteen määrän kasvusta kosmetiikassa. Biohajoavien pakkausten ja käyttötottumusten ohjaamisen ohella yksi keino vähentää jätettä on kehittää pakkauksista uudelleenhyödynnettäviä. Esimerkiksi pakkauksia, joita voi käyttää jossain toisessa tehtävässä sen jälkeen, kun itse tuote on käytetty loppuun. Jos pakkausten uusiokäyttäminen ei ole mahdollista, voidaan pakkausten kierrättämisen avulla jatkaa saman materiaalin kiertokulkua kosmetiikkatuotteiden pakkauksissa vielä pitkään.
Yksi keino jätteen määrän vähentämiseksi on valmistaa vedetöntä kosmetiikkaa, jonka pakkaamisessa ei tarvita muovipakkausta. Esimerkiksi kiinteät ja puuterimaiset koostumukset ovat saapuneet kosmetiikkamarkkinoille perinteisten tuoteolomuotojen rinnalle. (Busata 2020.) Toki puuterimaiset tuotteet on pakattava jotenkin, mutta kiinteät tuotteet voidaan toimittaa kuluttajalle esimerkiksi pelkässä paperikääreessä. Kuluttajat ovat tottuneet käyttämään valtavan määrän erilaisia kosmetiikkatuotteita, mutta harva tulee ajatelleeksi, että valtaosa monien tuotteiden sisällöstä on kuitenkin vettä. Siirtymällä käyttämään mahdollisimman laajasti vedetöntä kosmetiikkaa, voi säästää luontoa kuljetuksesta syntyvien päästöjen pienenemisellä. Vedettömään kosmetiikkaan siirtyminen vaatii hieman totuttelua, mutta kokeilemalla voi huomata, miten helposti saa esimerkiksi kasvonsa puhdistettua koostumukseltaan kiinteällä tuotteella.
K-beautyn varjopuolet
Eri alueet ja kulttuurit näkyvät kosmetiikkatuotteissa ja -brändeissä. Monelle K-beauty, eli Korean kosmetiikka, on tuttu ilmiö, jonka myötä korealainen tapa hoitaa ihoa sekä käyttää tuotteissa paikallisia raaka-aineita on lisännyt alueen tuotteiden haluttavuutta. Nyt K-beauty on tilastojen valossa jo laskusuunnassa, mutta samalla se on saanut rinnalleen lukuisia muita ilmiöitä, joille on yhteistä kulttuurinen tausta sekä paikallisten raaka-aineiden hyödyntäminen. Scandinavian beauty, japanilainen J-beauty sekä Australiasta lähtevä A-beauty ovat jo kuluttajille tuttuja. Kosmetiikan valmistajien tulisikin jatkaa omien maidensa ainutlaatuisten raaka-aineiden käyttöä ja hyödyntää sitä omien brändiensä vahvistamisessa. (Beckwith 2020.)
Alueellinen ja kulttuurinen kosmetiikkabrändääminen ei ole täysin ongelmatonta. Kun K-beauty nousi suosioon, alkoi korealaisten kosmetiikkatuotteiden kysyntä muissa ympäri maailman. Siellä, missä on tuotteille kysyntää, on niille pian tarjoaja. Näin tapahtui myös Pohjoismaissa, kun useampi kosmetiikan maahantuoja toi markkinoille erilaisia K-beauty-tuotteita. Suomessa bloggarit ja somevaikuttajat kirjoittivat aiheesta, K-beautystä on julkaistu ainakin yksi suomenkielinen kirja (Fredman 2019). Tuotteiden matka Suomen markkinoille on pitkä ja sen hiilijalanjälki on raskas. Vastaavasti Aasiassa ihannoidaan suomalaista kosmetiikkaa ja luonnosta saatavia raaka-aineita yhtä paljon kuin Arabian Muumi-astioita. Kosmetiikkapurkit liikkuvat siis laivoissa ja lentokoneissa ristiin kasvattaen samalla molempien kuluttajien hiilijalanjälkeä. Lieveilmiönä voikin olla, että mikäli paikallinen ja lähituotannolla toteutettu tuote menestyy paremmin ulkomailla kuin kotimaan markkinoilla, muuttuu tuotteen ekologisuus merkittävästi: lähituotannosta tuleekin luontoa kuormittavaa.
Uhkana liian suuri yksipuolinen kysyntä
Tiettyjen raaka-aineiden suuri suosio voi olla uhka luonnon monimuotoisuudelle, jos yksittäistä kasvilajia kerätään suuressa määrin. Toisaalta kosmetiikassa voidaan käyttää raaka-aineita jotka soveltuisivat tai ovat jo käytössä ihmisen ravintona. Nämä näkökulmat huomioituna kosmetiikan kuluttajalle tuleekin pohdittavaksi valtava määrä aiheita, jotka vaativat eettistä pohdintaa.
Mikäli nämä näkökulmat eivät vielä riittäisi aiheuttamaan kosmetiikan käyttäjälle päänsärkyä, voi ajatuksen luoda myös luonnonkosmetiikan ja synteettisen kosmetiikan väliselle vertailulle. Luonnonkosmetiikan puolesta puhuu vihreät arvot tuotannossa ja kokonaisvaltainen ympäristöystävällisyys. Suomessakin on paljon luonnonkosmetiikkaa sekä luomukosmetiikkaa, jossa raaka-aineet ovat peräisin hyvin kaukaa. Onko siis ekologisempaa ja ympäristöä vähemmän kuormittavaa käyttää tuotetta, jonka raaka-aineet on valmistettu synteettisesti kotimaassa vai tuotetta, jonka pääraaka-ainetta kasvaa vain maapallon toisella puolella jossain tietyssä pienessä ekolokerossa? Kumpi siis onkaan lopulta parempi valinta itselle, iholle ja ympäristölle?
Jokaisen kuluttajan ratkaisut ovat yksilöllisiä, mutta toivottavasti yhä laajemmin ja monipuolisemmin kestävän kehityksen eri näkökulmat huomioivia. Syyllistyäkin ehkä hieman voi – se saattaa merkittävästi edistää kestävän kehityksen mukaisten valintojen tekemistä. Ahdistukselle ei kuitenkaan kannata antaa valtaa, vaan keskittyä tekemään mahdollisimman hyviä valintoja.
Laureassa tutkintoja kehitetään tiiviissä yhteistyössä työelämän ja opiskelijoiden kanssa Uusia opintojakoja luodaan ja olemassa olevia kehitetään vastaamaan entistä paremmin työelämän osaamistarpeisiin. (Niinikoski ja Poutanen 2020 ja Poutanen 2018). Estenomi (YAMK)-tutkinnon uusi opintojakso Kosmetiikkatuote, syntyi yhteiskehittämisen tuloksena. Opintojaksolla opiskelijat valmistavat tuotteen valitsemansa raaka-aineen ympärille. He suunnittelevat tuotteen markkinoinnin, kohderyhmän ja pakkauksen teksteineen. Keväällä 2020 toteutetun opintojakson opettajat kirjoittivat yhdessä opiskelijoiden kanssa kuuden artikkelin sarjan opintojakson aiheista. Covid-19 –pandemia muutti opintojakson suunnitelmia ja sekä opintojakson toteutuksessa että kirjoitusten aiheissa. Teksteissä kerrotaan opintojakson toteutuksesta, kosmetiikassa käytettävistä raaka-aineista, trendeistä ja kestävästä kehityksestä. Tervetuloa mukaan Kosmetiikkatuotteen tarinaan!
Lähteet:
- Beckwith, G. 2020. From K-Beauty to A-Beauty. in-cosmetics Global Virtual Conference 31.3.2020. Euromonitor International.
- Busata, L. 2020. Ocean safe beauty. in-cosmetics Global Virtual Conference 2.4.2020. Unifarco S.p.A.
- Fredman, V. 2019. Täydellinen iho, WSOY.
- Lappalainen, E. 2019. Luksusbrändi Chanel sijoittaa muovia korvaavaan Sulapaciin. Talouselämä 19.12.2019. Viitattu 28.4.2020. https://www.talouselama.fi/uutiset/luksusbrandi-chanel-sijoittaa-muovia-korvaavaan-sulapaciin/74be29bf-07d4-4ad3-b892-f5e9f7487fa3
- McDougall, A. 2019. Beauty’s sustainable packaging revolution: How brands and suppliers are innovating to limit or even eliminate waste. Julkaisussa Global Cosmetic Industry, 187(5), S2-S6. Viitattu 27.4.2020. http://search.ebscohost.com.nelli.laurea.fi/login.aspx?direct=true&db=bsh&AN=136192757&site=ehost-live
- Töyrylä, K. 2020. Venetsian kanaalien vedet ovat kirkastuneet, delfiinit taisivat sittenkin jäädä tulematta. YLE Uutiset Koronavirus 21.3.2020. Viitattu 1.10.2020. https://yle.fi/uutiset/3-11267560
