Opinnäytetyö osaamisen näyttönä – uusia käytäntöjä rakentamassa

”Voiko tätä tällaista hyväksilukea, kun tämä on tällainen lopputyö?” Suunnilleen näin kysymys tuli turvallisuuden ja riskienhallinnan opiskelijalta ja pöydällä oli toisessa korkeakoulussa osana täydennyskoulutusta tehty kehittämistyö. Opettajatuutorille oli heti selvää, että kyllä voidaan sisällyttää tutkintoon, sillä kyseessä on korkeakoulutasoinen työ, mutta miten se tehtäisiin? Aiempi työ ei ollut opinnäytetyö, sillä kyseessä ei ollut tutkinto, vaan täydennyskoulutus. Toisaalta mistä sitten olisi voinut olla kyse, kun lopputyö oli kuitenkin opinnäytetyön tapaan raportoitu ja vastaavan laajuinen, korkeakoulussa tehty kehittämistyö? Vastaus löytyi osaamisen näytöstä.

Tässä artikkelissa kerromme, miten otimme vastaan tietääksemme ensimmäisen osaamisen näytön opinnäytetyöstä Laureassa. Asia on tämän näytön vastaanottamisen jälkeen edennyt siihen pisteeseen, että opinnäytetyön näytöstä ollaan opinäytetyön kehittämisryhmässä tekemässä Laurea-tasoista prosessikuvausta. Toivomme, että kirjoituksemme herättää ajatuksia ja tarjoaa lisää mahdollisia toimintatapoja myös muille opettajillemme, jotka saavat työskennellä osaavien opiskelijoidemme kanssa.

Osaamisen tunnustaminen näyttönä

Laurea-ammattikorkeakoulussa ymmärrämme osaamisen näytöllä osaamisen osoittamisen menettelyjä tilanteessa, jossa olemassa olevaa osaamista ei ole mahdollista tunnustaa osaksi tutkintoa suoraan hyväksilukemalla toisessa korkeakoulussa suoritettuja opintoja (Laurea-ammattikorkeakoulu 2025). Osaamisen tunnustaminen taas perustuu muun muassa ammattikorkeakoululakiin, jonka mukaan opiskelijalla on oikeus saada osaamisensa tunnustetuksi osaksi tutkintoaan, sen hankkimistavasta riippumatta (Ammattikorkeakoululaki 932/2014 §37). Keskeistä osaamisen tunnustamisessa ei ole se, missä tai miten osaaminen on hankittu, vaan että tutkintoon sopivaa osaamista on. Puhutaan siis osaamisperustaisesta toimintaperiaatteesta korkeakoulussa. (Frisk & Sivenius 2025, 11.)

Monimuoto-opiskelijoilla on usein hyvin erilaista taustaosaamista heidän aloittaessaan opinnot Laureassa. Toisilla ei ole aikaisempaa kokemusta korkeakouluopinnoista, toiset taas ovat niitä suorittaneet tai tehneet muunlaisia korkeakoulutasoisia opintoja, kuten ammatillisia erikoistumis- tai täydennyskoulutuksia. Erikoistumiskoulutukset eivät ole tutkintoon johtavia koulutuksia, mutta niihin voi sisältyä myös laaja kehittämistehtävä, joka vaativuudessaan voi olla rinnastettavissa opinnäytetyöhön. Kun osaaminen on korkeakoulutasoista, tulee opiskelijalla olla mahdollisuus saada se tunnustetuksi osaksi tutkintoaan. Miksi siis opinnäytetyö muodostaisi poikkeuksen, eikö senkin voisi tehdä osaamisen näytöllä?

Vaatimukset osaamisen näytölle

Turvallisuuden ja riskienhallinnan tutkinnossa päädyimme testaamaan osaamisen näytön rajoja syksyllä 2024. Silloin vasta opintonsa aloittanut monimuoto-opiskelija oli ennen Laureaan tuloaan suorittanut useampia erilaisia opintokokonaisuuksia liittyen turvallisuusalaan. Näistä Aalto University Executive Education Oy:n järjestämä Turvallisuusjohdon koulutusohjelma oli yksi laajimmista kokonaisuuksista. Ohjelma on suunnattu henkilöille, jotka tehtävissään vastaavat organisaationsa turvallisuudesta ja riskienhallinnasta tai kehittävät sitä (Aalto University Executive Education Oy 2025). Suoritettuun koulutukseen oli sisältynyt muun muassa 20 opintopisteen laajuinen kehitysprojekti.

Opintojen alussa opiskelijoille kerrottiin mahdollisuudesta osoittaa tutkinnon tavoitteiden mukaista osaamista osaamisen näytöillä ja opiskelija alkoi pohtia mahdollisuutta suorittaa myös opinnäytetyö osaamisen näyttönä muiden näyttöjen ohella. Henkilökohtaisessa opintojen ohjauskeskustelussa tuli puheeksi kyseisen koulutuksen sisältö sekä erityisesti aiemmin tehty kehitysprojekti, joka ohjaavien opettajien ja turvallisuuden ja riskienhallinnan koulutuksen opinnäytetyökoordinaattoreiden korviin kuulosti kovin saman tyyppiseltä kuin ammattikorkeakoulututkinnossa suoritettava opinnäytetyö.

Kuten todettua, turvallisuusjohdon koululutusohjelma ei kuitenkaan ole tutkintoon johtava koulutus ja kehitysprojekti oli arvioitu asteikolla hyväksytty – hylätty, joten sillä ei voitu suoraan korvata ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvää opinnäytetyötä, vaikka aihe soveltui opinnäytetyön aiheeksi ja työn laajuus vastasi opinnäytetyön laajuutta. Kehitysprojektissa saavutettu osaaminen vastasi niin selkeästi opinnäytetyön osaamistavoitteita, että myös opettajien ajatukset suuntautuivat välittömästi harkitsemaan opinnon suorittamista näytöllä. Asia vaati kuitenkin aluksi selvittämistä, koska opinnäytetöitä ei aikaisemmin Laureassa oltu tunnustettu näyttömenettelyllä.

Varsinaista estettä osaamisen näytölle ei kukaan nähnyt, mutta mietittävää oli paljon. Valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakouluista (1194/2014 §8) säädetään, että opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte. Täydennyskoulutuksessa se ei ollut vaatimus, joten kypsyysnäytteestä tuli ensimmäinen näyttöön sisällytettävä asia. Tieteellisten seurain valtuuskunnan (2024, 4) opinnäytetöiden avointa saatavuutta käsittelevässä julkaisussa linjataan opinnäytetöiden olevan julkisia ja asiasta on myös Laureassa olemassa rehtorin päätös (tj. 47/2006 21.3.2006). Kehitystyö on Aalto Executive Education:in julkaisema ja saatavissa verkosta, joten julkisuusvaatimus sinänsä täyttyi jo alusta lähtien.

Jotta näyttönä suoritettu opinnäytetyö täyttäisi myös ammattikorkeakoululle asetetut arkistointivelvoitteet, se piti tallentaa ja julkaista Theseuksessa. Opiskelija siirsi Laurean opinnäytetyöpohjalle liitteeksi aikaisemman kehitysprojektiraporttinsa ja tiivistelmässään kuvasi näyttöprosessinsa sekä näyttöaineistonsa, mikä kokonaisuus tässä tapauksessa tosiasiallisesti arvioitiin Laureassa opinnäytetyönä. Tämän dokumentin hän tallensi Theseukseen, jolloin Laurean arkistointivelvoite opinnäytetöiden osalta tuli täytettyä. Opinnäytetyöstä tehtiin normaalin käytännön mukaan Laurean asianhallinta- ja sopimusjärjestelmään opinnäytetyölausunto, jossa kerrottiin, että opinnäytetyö suoritettiin näyttönä.

Osaamisen näyttö opinnäytetyöstä

Näyttö opinnäytetyöstä koostui lopulta näyttöaineistosta, jonka muodostivat aikaisemmin suoritettu kehitysprojekti sekä esitys, jossa opiskelija esitteli aiemmin tekemänsä projektin raportteineen Laurean opinnäytetyökriteereihin peilaten. Osaamisvaatimusten mukaista osaamista oli kehitysprojektin lisäksi kertynyt myös työelämän useissa projekteissa. Kaksi opettajaa arvioi näytön Laurean opinnäytetöiden arviointikriteerien mukaisesti. Näytön päätteeksi pidettiin yhteinen arviointikeskustelu, jossa opiskelijan itsearviointi sai tilaa ja arvosanaan vaikuttavat asiat perusteltiin ja niistä keskusteltiin yhdessä. Näin opinnäytetyölle voitiin antaa arvosana. Arvioinnissa huomiotiin aiempi projektiraportti, mutta myös opiskelijan esitys ja oma näkemys osaamistavoitteita vastaavasta osaamisestaan. Näytön jälkeen opiskelija kirjoitti vielä kypsyysnäytteen, joka sekin sisällytettiin näyttöaineistoon ja näin asetuksessa määritelty vaatimus tuli täytettyä. Kuviossa 1 on esitetty opinnäytetyön näyttöprosessi aikajanalla opettajan sekä opiskelijan näkökulmasta.

Opiskelija kertoo olleensa helpottunut kuultuaan, että hän voi hyödyntää aikaisempia opintojaan sekä osaamistaan myös opinnäytetyössään ja osoittaa osaamisensa näytöllä. Hän kertoo, että näyttöprosessi ja -tilaisuus olivat Laureassa sujuvia ja näytön jälkeen hän jäi vielä pohtimaan tekemäänsä kehitysprojektin raporttia kehittämisen näkökulmasta, vaikka sen tekemisestä olikin jo vierähtänyt muutama vuosi. Näyttöön liittyvä suunnittelu, valmistelu itsenäisesti, itse näyttö ja keskustelut tutoropettajien kanssa olivat antoisia ja avasivat uusia näkökulmia aiemmin tehtyyn kehittämistyöhön.

Me kaikki lähdimme näyttöprosessiin ennakkoluulottomasti ja näin jälkikäteen ajatellen ehkä hieman ajattelemattomastikin. Kaikki järjestyi kuitenkin hyvin, eikä mikään oikeastaan hirveästi epäilyttänyt, sillä Laurean prosessit näytöistä ovat selkeät ja johdonmukaiset. Opinnäytetyön tuomia lisähaasteita ratkottiin kunkin toiminnon asiantuntijoiden ja päätöksentekijöiden kanssa hyvässä yhteistyössä ja lopputulos oli onnistunut. Me kaikki kolme näyttöä toteuttanutta uskallamme lämpimästi suositella vastaavia osaamisen näyttöjä muillekin.

Kirjoittajat:

Ilona Frisk Tähtelä
Lehtori, opettajatuutori (ryhmät, L160 ja Koppi), opinnäytetyökoordinaattori ja tiimivastaava turvallisuuden ja riskienhallinnan tiimissä.
Hanna Iisakkila
Lehtori, opettajatuutori, opinnäytetyökoordinaattori ja tiimivastaava turvallisuuden ja riskienhallinnan tiimissä.
Janne Tanttu
Monimuoto-opiskelija, Turvallisuus ja riskienhallinta