Kun joku kertoo, että laati opinnäytetyönään murhamysteerin, saattaa kuulija helposti kohottaa kulmakarvojaan. Pia Käen (2022) opinnäytetyössä Teknisen rikospaikkatutkinnan opetus ja osaamisen arviointi näin kuitenkin tehtiin. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää teknisen rikospaikkatutkinnan opetusta ja osaamisen arviointia Poliisiammattikorkeakoulussa. Käen pitkä kokemus poliisin teknisenä rikospaikkatutkijana ja siirtyminen elokuussa 2022 Poliisiammattikorkeakoulun rikospaikkatutkinnan opettajaksi loivat opinnäytteelle motivaation ja kehyksen. Lopputulokset varmasti palvelevat tätä tavoitetta, mutta matkan varrella me opiskelijana ja ohjaajana opimme paljon niin pelillistämisestä, rikospaikkatutkinnan teoriasta kuin omasta opettajuudestammekin.

Taustalla uudistuva opetussuunnitelma ja alan ohjeisto

Poliisiammattikorkeakoulussa on käynnissä opetussuunnitelman uudistus, sen käyttöönottotavoite on elokuussa 2023 (Poliisiammattikorkeakoulu 2022a). Syntyi tarve luoda uusi arviointikoe, poliisitaitokilpailu tai muu uusi tapa rikospaikkatutkinnan opetukseen ja osaamisen arviointiin. Kokeen tai kilpailun sekä siihen liittyvien arviointikriteerien lisäksi oli huomioitava myös opiskelijoiden määrä, joka on noin 300–400 opiskelijaa vuosittain (Poliisiammattikorkeakoulu 2022b). Tämä asetti omat reunaehtonsa, niin ajan kuin henkilöresurssien näkökulmasta.

Toinen seikka, joka teki murhamysteeriopinnäytetyöstä ajankohtaisen juuri nyt, on se, että Euroopan laajuisessa AFORE-hankkeessa on luotu uusi standardi SFS-EN ISO 21043-1:2108 Forensiset tieteet, joka määrittelee rikospaikkatutkinnalle asetettavia vaatimuksia. Standardi ei ole velvoittava, joten aivan varmaa ei ole, missä laajuudessa se Suomessa tulee käyttöön. Sen suuntaviivat kuitenkin haluttiin huomioida, vaikka vielä on epäselvää, otetaanko se Suomessa käyttöön vain vaativan rikospaikkatutkinnan osalta vai jokaista rikospaikkaa koskien. (Matveinen 2022; SFS 2018.)

Osaamisperustainen arviointimalli

Opinnäytetyön tuloksena syntyi suunnitelma Poliisiammattikorkeakoulun teknisen rikospaikkatutkinnan uudesta arviointimallista. Arvioinnilla voidaan mitata opiskelijan oppimista ja kääntäen opetuksen vaikuttavuutta (Korkeakoski 2008, 202–203, eOppiva 2019). Poliisiammattikorkeakoulun opetussuunnitelman muutosvaihe antoi mahdollisuuden muokata opetuksen sisältöä ja sen arviointia. Nyt luodussa arviointimallissa, pelillistämisessä, on mahdollistettu myös erilaisten oppijoiden keinoja taitojensa osoittamiseen. Mallissa huomioidaan oppilaitoksen pedagogisen osaamisperustaisuuden periaate ja yhteisopettajuuden käyttö (Poliisiammattikorkeakoulu 2023).

Suomalaisten ammattikorkeakoulujen tutkinnot sijoittuvat tutkintojen eurooppalaisessa viitekehyksessä (EQF) tasolle kuusi. Viitekehyksessä osaamista on kuvattu niin sanotun KSC-mallin avulla. Lyhenne on muodostettu englannin kielestä, sanoista knowledge eli tietäminen, skill eli taitaminen ja competence, joka on suomeksi käännetty ainakin pätevyytenä. Pätevyys sisältää laajoja osaamiskokonaisuuksia, joita työelämässä menestyminen edellyttää. Se on siis kykyä käyttää tietoja ja taitoja sekä osoitettuja sosiaalisia ja menetelmällisiä valmiuksia ammatilliseen kehittymiseen yhtä lailla kuin tietojen, taitojen ja asenteiden muodostamista kokonaisuuksista, jotka kuvaavat kykyjä selviytyä työelämässä. (Laajala 2015, 52; European Commission 2015, 22.) Nykyisellään viitekehyksessä edellytetään tietojen ja taitojen lisäksi vastuuta ja itsenäisyyttä (Euroopan unioni 2023). Ammattikorkeakoulussa osaamisen käsite onkin sidottu juuri näihin. Osaamista määrittää se, mitä tulee osata, selviytyäkseen työssä. Saavutettu osaaminen ja tutkinto on mahdollista nähdä resurssina työelämässä ja työmarkkinoilla. (Vuorinen-Lampila 2018, 60.) Osaamistavoitteissa siis keskitytään työelämälähtöiseen vaativan tason osaamiseen.

Laissa Poliisiammattikorkeakoulusta (1164/2013) 2§ ja 15 § mukaisesti opetussuunnitelma määrittelee oppilaitoksen koulutuksen sisällön ja osaamistavoitteet ja että Poliisiammattikorkeakoulun opetussuunnitelman hyväksyy sen hallitus.  Opetus on jaettu vuosittaisiin teemoihin, joissa opiskelija kasvaa vaiheittain poliisialan perehtyjästä ammattiin oppijaksi ja viimeisenä vaiheena poliisityön osaajaksi. Vuosittaisen kasvuteeman lisäksi opinnot on pilkottu 12:een moduuliin. Uuden, elokuussa 2023 käyttöön otettavan, opetussuunnitelman mukaan teknisen rikospaikkatutkinnan koulutus sijoittuu opintojen alkuaikaan.  Moduulissa kaksi ”poliisitoiminnan perusteet” ja moduulissa kolme ”poliisi ihmisen kohtaajana” opetetaan rikospaikkatutkinnan perusteet, dokumentointi, näytteisiin liittyvät toimenpiteet sekä työn kirjaaminen. Opetuksen tarkempi sisältö on määritetty opetus- ja tuntitoteutussuunnitelmassa. (Poliisiammattikorkeakoulu 2022d.)

Osaamisperustaiseen opetussuunnitelmaan kuuluu oleellisena osana opiskelijan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. Opiskelijan polku ammattilaiseksi voi muodostua myös aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiseen osaksi tutkintoa. (Poliisiammattikorkeakoulu 2022c, 35§.) Osaamisperustaisuuden periaatteiden mukaisesti osaamista voidaan hankkia usein erilaisin tavoin. Opiskelija voi osallistua järjestettyyn opetukseen, etsiä tietoa itsenäisesti tai vaikka opinnollistaa työtään. (Alaniska & Tauriainen 2019.) Kun tutkintoon vaadittava osaaminen on määritelty osaamisvaatimuksina, keskiössä ei ole se, miten osaaminen on hankittu. Osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen velvoittaa myös ammattikorkeakouluista annettu laki (Ammattikorkeakoululaki 932/2014 §37).

Murhamysteeri

Opinnäytetyön otsikon ja tilaajan tehtävänannon mukaisesti, tarkoituksena oli kehittää uusi tapa oppimisen arviointiin. Opinnäytetyössä käsiteltiin erilaisia arviointimalleja ja verrattiin niitä opetussuunnitelman. Tietoperustaa kerättäessä, löytyi useita teoksia ja blogikirjoituksia verkko-oppimisesta ja sähköisistä opetusmateriaaleista.  Aldrichin (2005) innostamana opinnäytetyön tuloksena kehittyi peli – murhamysteerin ja pakohuoneen yhdistelmä. Peli on pilkottu erillisiin arvioitaviin aiheisiin eli rasteihin. Rasteilta on mahdollisuus saada oikein suoritetuista tehtävistä vihjeitä, joiden avulla arviointi pelillistyy ja peli etenee. Pelin kulku mahdollistaa osaamisen arvioinnin joukkueittain tai yksilöarviointina. Opinnäytteessä on esitetty numeraalisia tai hyväksytty-hylätty arviointimalleja. Malleissa on perusteltu arviointikriteerit sanallisesti.

Käytännössä teknisen rikospaikkatutkinnan osaamisen hankkiminen muutoin kuin järjestetyn koulutuksen kautta voi olla haastavaa. Moni siihen liittyvistä työtehtävistä edellyttää muodollista pätevyyttä. Ainakin haastavaa on saada mahdollista saavutettua osaamista näytettyä joillakin muussa yhteydessä tuotetuilla dokumenteilla tai muilla aineistoilla. Niinpä opinnäytetyön tuloksena syntynyt murhamysteeripeli toimii mainiosti myös välineenä.

Projektin anti

Osaamisperustaisen ajattelun näkökulmasta, opettajan rooli tämän päivän ammattikorkeakoulussa on toimia oppimisen mahdollistajana (European Union 2011, 4). Lisäksi ammattikorkeakoulun opettajan on kyettävä kyseenalaistamaan ja reflektoimaan opiskelijan tekemiä valintoja sekä toimia ammatillisena mallina. Opettajan on myös kyettävä pohtimaan omaa toimintaansa. Rooli on siis muuttunut esittävästä opettajaksi oppimisen ohjaajaksi. (Isokorpi 2003, 114 -116.) Ammattikorkeakoulussa on yhtä aikaa oltava oman erikoisalansa ja opettamisen asiantuntija. Oman alan osaaminen yhdistyy pedagogiseen, verkosto-, tutkimus- ja kehittämisosaamiseen. (Aaltonen 2012, 14.) Käytännössä opettajan asiantuntijuus näkyy pedagogisena ajatteluna. Tällä tarkoitetaan oppimista koskevaa päätöksentekoa, mikä taas pohjautuu opetussuunnitelmaan ja opettajan omaan tausta-ajatteluun sekä uskomuksiin. (Kansanen 1999, 59.)

Tämän opinnäytetyöprosessin aikana me molemmat, niin ohjaaja kuin opiskelijakin, päädyimme pohtimaan omia roolejamme opettajina ja samalla tässä prosessissa opiskelijana ja opettajana.

Koin aiheen ja opinnäyteprosessin mielenkiintoiseksi. Siirryin Poliisiammattikorkeakoululle opettajaksi elokuussa 2021, joten opettajuuteni on varsin tuore. Olen opettajuutta ennen työskennellyt 26 vuotta vaativien rikospaikkojen tutkijana. Tämän opinnäytetyön avulla sain mahdollisuuden syventää pedagogista osaamistani, lisätä ymmärrystäni arviointimalleista ja -metodeista, opetussuunnitelmasta ja sen muutosprosessista sekä ehdottaa uusia opetusmateriaaleja. Koen opinnäytesopimuksen molempien osapuolien hyötyneen opinnäytteestä. Tilaaja sai pitkän urani substanssiosaamisen käyttöönsä ja minä, kehittäjänä, sain suuren määrän tietoa uuden opettajan urani pohjaksi. (Opiskelija)

Ohjaajana koin olevani jatkuvan haasteen edessä, kun ohjattavana oli toisen opettajan opinnäytetyö. Tämä pakotti pohtimaan omaa pedagogista ajatteluani. Lopputulokset olivat pelkästään positiivisia, sillä moni asia, kuten osaamisperustaisuuden käytännön toteutus ja arvioinnin perustuminen osaamistavoitteisiin oli kyettävä perustelemaan kaikessa tekemisessä. Perustellessani valintojani Pialle, tulin samalla perustelleeksi ne itse itselleni. Lisäksi meillä molemmilla on nyt toisessa korkeakoulussa kollegaopettaja, jonka kanssa käydä näitä tai muita keskusteluja jatkossakin. (Ohjaaja)

Koko ohjausprosessi on meille molemmille jäänyt mieleen erityisen hedelmällisenä. Sen lisäksi, että aiheeseen perehtymisen myötä meidän molempien osaaminen, niin itse aiheesta ja kehittämistyöstä kuin pedagogiikasta ja pelillistämisestäkin, on lisääntynyt. Oppimispelit voivat käsityksemme mukaan toimia hyvin ammattikorkeakouluympäristössä.

Nyt syntynyt oppimispeli rakentuu lavastetun rikospaikan ympärille. Opiskelijaryhmät toimivat kuten rikospaikalla ja ratkaisevat mysteerin. Murhamysteeri-pakohuonepelin toteutusajatus on jalostunut opinnäytteen jälkeen. Ajatus on luoda 3D-tekniikkaa hyödyntävä virtuaalinen rikospaikka, jonka pohjalta pelaaminen alkaa. Virtuaalimaailmassa nähtävät esineet ja todisteet olisivat pelaajilla konkreettisesti saatavilla ja tutkittavissa rikostutkinnan menetelmin. Samaa virtuaalitodellisuutta voidaan hyödyntää myös muiden aiheiden opetuksessa. Lisäämällä tilaan erilaisia elementtejä voidaan opiskella esimerkiksi turvallista sisäänmenoa asuntoon, palonsyyntutkintaa tai ICT-tutkintaan liittyviä asioita. Näin yhdistyy virtuaalinen todellisuus todellisiin kädentaitoihin.

Lähteet:

• Aaltonen, K. 2012. Pedagogisesti ajatteleva asiantuntija. Teoksessa Kotila, H. & Mäki, K. (toim.) 2012. Ammattikorkeakoulupedagogiikka 2. Helsinki: Edita, 13 – 25.
• Alaniska, H. & Tauriainen, T-M. 2019. Onpa huomenna -tarina ja sanasto osaamisperustaisesta korkeakoulupolusta. Teoksessa H. Alaniska, H. Keurulainen & T-M. Tauriainen (toim.) Osaamisperustaisia käytäntöjä korkeakouluissa. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 58. Viitattu 6.2.2023.
• Aldrich, C. 2005. Learning by doing, A comprehensive guide to simulations, computer games and pedagogy in e-learning and other educational experience. 3. painos. New York: Wiley
• eOppiva. 2019. Mitä oikeasti saavutettiin? Oppimisen arviointi, mittaaminen ja vaikuttavuus. Viitattu 8.5.2023
• European Commission 2015. ECTS Users’ Guide 2015. Viitattu 6.2.2023.
• European Union  2011. Using Learning Outcomes. European Qualifications Framework Series. Note 4. Luxembourg: Publications Office of the Euro-pean Union. Viitattu 6.2.2023.
• Euroopan unioni 2023. Kahdeksan EQF-tason kuvaus. Viitattu 10.5.2023
• Isokorpi, T. 2003. Ohjaus vuorovaikutuksena ammattikorkeakouluyhteisössä. Teoksessa Kotila, H. (toim.) 2003. Ammattikorkeakoulupedagogiikka. Helsinki: Edita, 111 – 128.
• Kansanen, P. 1999. Några aspekter på lärarens pedagogiska tänkande. Utbildning & Demokrati 1999, Vol 8, Nr 2, 57 – 68. Viitattu 6.2.2023.
• Korkeakoski, E. 2008. Arvotietoisuus, teoriaöähtöisyys ja vaikuttavuus arviointimenetelmien kehittämisessä. Teoksessa Korkeakoski, E. & Silvennoinen, H. (toim.) Avaimia koulutuksen arvioinnin kehittämiseen. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 31. Jyväskylä: Koulutuksen arviointineuvosto
• Käki, P. 2022. Teknisen rikospaikkatutkinnan opetus ja osaamisen arviointi. AMK-opinnäytetyö Laurea-ammattikorkeakoulu.
• Laajala, T. 2015. Diskurssianalyyttinen tutkimus ammattikorkeakoulun opetussuunnitelman kehittämisprosessista. Acta Universitatis Lapponiensis 309. Väitöskirja. Viitattu 6.2.2023.
• Laki Poliisiammattikorkeakoulusta 1164/2013. Viitattu 8.5.2023.
• Poliisiammattikorkeakoulu 2022a. Poliisi (AMK) -tutkinnon opetussuunnitelma uudistuu. Viitattu 8.5.2023.Poliisi (AMK) -tutkinnon opetussuunnitelma uudistuu – Poliisiammattikorkeakoulu (polamk.fi)
• Poliisiammattikorkeakoulu 2022b. Tilastotietoa hakijoista. Viitattu 5.5.2023.
• Poliisiammattikorkeakoulu 2022c. Tutkintosääntö. Viitattu 8.5.2023.
• Poliisiammattikorkeakoulu 2022d. Poliisi (AMK)-tutkinnon opetussuunnitelma 2024. Sisäinen lähde. Viitattu 9.5.2023.
• Poliisiammattikorkeakoulu 2023.  Pedagogiset linjaukset. Viitattu 8.5.2023.
• SFS 2021. SFS-EN ISO 21043-1:2012028 Forensiset tieteet. Termit ja määritelmät. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto.
• Vuorinen-Lampila, P. 2018. Korkeakoulutuksen eriytyvät työelämätulokset. Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos, tutkimuksia 33. Väitös-kirja. Viitattu 6.2.2023.

Julkaisemattomat:

• Matveinen, K. 2022. Afore-hanke. Luentoesitys. Viitattu 5.5.2023. Sisäinen lähde.