Yhä useampi ammattikorkeakouluopiskelija työskentelee opintojen rinnalla. Tähän kannustaa myös hallituksen keväällä 2022 tekemä päätös opintotuen tulorajojen pysyvästä korotuksesta (Työ- ja elinkeinoministeriö 2022). Työnteko ei kuitenkaan saisi hidastaa opintojen etenemistä. Miten työelämässä kehittyvä osaaminen saataisiin vahvemmin kytkettyä tutkintojen edellyttämään osaamiseen?
Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kehittäminen niin korkeakouluissa kuin muualla koulutusjärjestelmässä on ollut tavoitteena 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Ammattikorkeakouluissa on siirrytty osaamisperustaisiin opetussuunnitelmiin, ja lähtökohtana on, että opiskelijan osaaminen otetaan koulutuksessa huomioon riippumatta osaamisen hankintatavasta. Laurean strategiassa (Laurea-ammattikorkeakoulu 2019) on kuvattu korkeakoulun kriittiset muutostarpeet, joista yhtenä on osaamisperustaisuuden, oppimisen laadun ja opintotehokkuuden vahvistaminen tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksessä vuodelta 2020 (Oosi, Jauhola, Rausmaa & Haila 2020, 16) osaamisperustaisuus, opinnollistaminen, digitaalisuus ja sähköiset järjestelmät on nostettu osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen osalta ratkaiseviksi tekijöiksi.
Opiskelijalähtöinen opinnollistaminen
Opinnollistaminen on tietoisesti valittu, vaihtoehtoinen tapa hankkia osaamista suunnitelmallisesti opintojen aikana. Se voidaan nähdä korkeakoululähtöisenä toimintana, jolloin opettaja muotoilee työelämästä opiskelijoille sopivia ja opintojen osaamistavoitteiden mukaisia tehtäviä. Työpaikkalähtöisessä opinnollistamisessa organisaatio haluaa virallistaa tutkintokoulutuksen kautta omien työntekijöidensä työssä kertyvän osaamisen. Kun opinnollistamista tarkastellaan opiskelijalähtöisesti, kuten tässä artikkelissa, opiskelija itse arvioi työpaikan mahdollisuuksia osaamisen hankkimisessa. (Duunista opintopisteiksi, 3.) Tällöin korostuu opiskelijan oma-aloitteisuus, opetussuunnitelman tuntemus sekä ymmärrys työelämän osaamisvaatimuksista.
Laurean tutkintosäännön mukaan (Laurea-ammattikorkeakoulu 2021) opiskelija voi hakea työssä hankittavan osaamisen tunnistamista osaksi tutkintoa. Osaamisen tulee olla koulutuksen opetussuunnitelman mukaista ja osaamisen osoittamisesta ja todistamisesta vastaa opiskelija. Opiskelija ja näytön vastaanottava ohjaaja arvioivat osaamisen yhdessä. Opinnollistettava työ voi olla yksityisellä tai julkisella sektorilla, järjestötoiminnassa tai vapaaehtoistyössä. Oppimisympäristönä voi toimia myös opiskelijan oma yritys tai kehitteillä oleva yritysidea yhtä lailla kuin jokin hanke tai muu toiminta, jossa opiskelijan on mahdollista hankkia tutkintotavoitteiden mukaista osaamista. Opinnollistaa voi niin ydinosaamisen pakollisia kuin täydentävän osaamisen vapaavalintaisia opintoja – ratkaisevaa on, että työssä kertyvä osaaminen vastaa tutkinnon osaamistavoitteita.
Yhteistä dialogia, sitoutumista ja ohjausta
Opiskelijan tulisi heti opintojen alusta alkaen määritellä oppimispolkuaan omien uratavoitteidensa mukaisesti. Olemassaoleva osaaminen on tärkeää tunnistaa ja sen pohjalta suunnitella, miten eri tavoin puuttuvaa osaamista voi hankkia. Kaikkea osaamista ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista tunnustaa heti opintojen alussa, sillä ymmärrys osaamisesta syventyy opintojen aikana. (Oosi ym. 2020, 35.) Olennaista kuitenkin on, että opiskelija pystyy hahmottamaan opintojen kokonaisuuden ja erilaiset vaihtoehdot etenemiselle. Tässä opettajatuutorin tuki on ensiarvoisen tärkeää.
Opinnollistamisen prosessi käynnistyy opiskelijan aloitteesta. Hän lähtee kehittämään ammattitaitoaan tietoisesti ja pohtii paitsi tutkinnon osaamisvaatimuksia, myös sitä, mitä haluaa työssään osata paremmin. Opinnollistaminen edellyttääkin opiskelijalta vahvaa itsensä johtamisen taitoa ja kykyä havainnollistaa oman työnsä prosesseja suhteessa opintojakson osaamistavoitteisiin. Omaa oppimista kokoava suunnitelma on prosessin kriittisin vaihe. Sen tekemisessä ohjaajan palaute ja esimiehen tuki ovat ensisijaisia, jottei suunnitelma kutistu pelkäksi työtehtävälistaukseksi. Työnantajan rooli on ensisijaisesti tukea lähtötilanteen kartoittamisessa ja tuoda esiin työyhteisön kannalta olennaisia oppimistavoitteita. Ohjaajan tehtävänä on sparrata opintojakson tavoitteiden soveltamisessa ja selventää osaamiskriteereitä. Hän antaa palautetta oppimistavoitteiden saavuttamisesta ja arvioi osaamisen näytön perusteella. (Malkavaara & Sunimento 2017, 52-54.)
Osaamisen arviointi tehdään aina suhteessa opetussuunnitelman osaamistavoitteisiin ja osaamisen arviointikriteereihin. Opinnollistamisessa ei siis ole kyse työkokemuksen automaattisesta hyväksymisestä tutkintoon. Opiskelija ja ohjaaja toimivat toistensa tulkkeina, sanoittavat oppimista yhdessä ja etsivät parhaita oppimisratkaisuja (Malkavaara & Sunimento 2017, 53). Opinnollistamisen myötä opiskelijan kyky jatkuvaan oppimiseen ja kehittymiseen erilaisissa oppimisympäristöissä vahvistuu (Niskanen & Maunonen-Eskelinen 2019, 37).
Joustavuutta oppimispolkuun
Työssä hankittavan osaamisen opinnollistamisen esimerkkejä ja malleja on tuotettu useissa eri kehittämishankkeissa. Osana Toteemi-hanketta Laureassa konseptoitiin osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen sekä työn opinnollistamisen prosessit. Arvokkaita oppeja ja oivalluksia on saatu Lohjan kampuksella käynnissä olevasta merkonomista tradenomiksi -TOPI-ryhmästä. Jo valintavaiheessa on korostettu sekä opiskelijan että työnantajan yhteiseen kehittämiseen sitoutumisen tärkeyttä. Aiempi osaaminen on hyväksiluettu tai sitä on tunnustettu osaamisen näytöillä ja puuttuvaa osaamista on hankittu ennen kaikkea opinnollistamisen keinoin. Ohjauksessa on hyödynnetty opintopiirejä ja vertaisilta oppimisen periaatetta. (Seppä-Kortelainen & Pahkin 2022; Seppä-Kortelainen, Kaunio & Pahkin 2021.)
Opinnollistamisen vakiinnuttaminen käytännön toiminnaksi vaatii kuitenkin edelleen työtä. Ratkaisevaa on, että sen periaatteet näkyvät selkeästi opiskelijoille suunnatussa viestinnässä samoin kuin korkeakoulun toiminnassa. Parhaillaan kehitämme talotasoista toimintamallia, jossa opinnollistamisen ohjauksen ja eri osapuolten välisen toiminnan tukena on tarkoitus hyödyntää Canvas-verkko-oppimisympäristöä ja vertaisoppimista. Kokonaisvaltaista, ennakoivaa ohjausta vahvistamalla voidaan tukea opiskelijaa sekä olemassaolevan osaamisen tunnistamisessa että erilaisten vaihtoehtoisten osaamisen hankkimisen tapojen hyödyntämisessä.
Opinnollistaminen on pedagoginen ratkaisu, joka mahdollistaa ketterien, yksilöllisten oppimispolkujen rakentumisen. Työelämän kytkeminen opintoihin lisää oppimisen mielekkyyttä ja edistää jatkuvaa oppimista. Korkeakoulussa opiskelijaa ohjataan arvioimaan ja tunnistamaan, millaista osaamista työssä voi hankkia ja miten se olisi kytkettävissä opintoihin. Opiskelija oman työnsä asiantuntijana on paras määrittelemään työstään kokonaisuuksia, joita olisi mahdollista opinnollistaa. Onnistunut opinnollistaminen tukee oppimisen tavoitteiden laadukasta ja tuloksellista toteutumista, ehkäisee keskeyttämisiä ja mahdollistaa opintojen vauhdittamisen.
Lähteet:
- Duunista opintopisteiksi. Opas työn opinnollistamisesta. Viitattu 23.1.2022. https://docplayer.fi/38061-Duunista-opintopisteiksi.html.
- Laurea-ammattikorkeakoulu. 2019. Strategia 2030. Viitattu 18.1.2022 https://www.laurea.fi/tietoa-meista/strategia-2030/.
- Laurea-ammattikorkeakoulun tutkintosääntö 2021. Viitattu 20.1.2022. https://www.laurea.fi/globalassets/laurea/documents/tutkintosaanto-laurea
- Malkavaara, H-L. & Sunimento M. 2017. Opinnollistamiskokemuksia Master-ohjelmasta – Case Haaga-Helia. Teoksessa Mäki, K. Moisio, A. & Aura, P. (toim.) Kolme kulmaa opinnollistamiseen, 52-55. Haaga-Helian julkaisut 6/2017. Helsinki. Viitattu 18.1.2022. https://www.e-julkaisu.fi/haaga-helia/kolme_kulmaa/mobile.html#pid=1.
- Niskanen, A. & Maunonen-Eskelinen, I. 2019. Työn opinnollistamisen solmuja ja voimaa. Teoksessa Kotila, H. & Vanhanen-Nuutinen, L. (toim.) Työn ja oppimisen liitto. Toteemi-hankkeen uusia innovaatioita, 37-43. Viitattu 21.1.2022. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202001081565.
- Oosi, O., Jauhola, L., Rausmaa, S. & Haila, K. 2020. Miten osaaminen näkyväksi? Kartoitus osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen rakenteista ja käytännöistä Suomessa ja valituissa kansainvälisissä verrokkimaissa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2020:28. Viitattu 20.1.2022. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-561-4.
- Seppä-Kortelainen, S., Kaunio, S. & Pahkin, K. 2021. Merkonomista tradenomiksi työtä opinnollistamalla. Teoksessa Kallunki, V., Lumia, M., Pahkin, K., Seppänen, S., Ylikoski, T. & Merimaa, M. (toim.) Askel askeleelta kohti strategista muutosta Laureassa, 31-36. Laurea-julkaisut 178. Viitattu 3.3.2022. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-799-628-0
- Seppä-Kortelainen, S. & Pahkin, K. 2022. Toisilta oppimisen voima. Laurea Journal. Julkaistu 7.2.2022. Viitattu 9.2.2022. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022020717886
- Työ- ja elinkeinoministeriö. 2022. Päätökset valtiontaloutta vähintään 110 miljoonalla eurolla vahvistavista työllisyystoimista tehty. Tiedote 11.2.2022. Viitattu 3.3.2022. https://tem.fi/-/paatokset-valtiontaloutta-vahintaan-110-miljoonalla-eurolla-vahvistavista-tyollisyystoimista-tehty