Opiskelijan osaamisen kehittäminen vertaisarvioinnin ja vertaispalautteen avulla

Työelämässä on tärkeää osata antaa ja vastaanottaa palautetta, ja korkeakoulu tarjoaa hyvän alustan tämän taidon harjoitteluun. Modernit oppimisympäristöt ja sovellukset mahdollistavat monenlaisia tapoja hyödyntää vertaisarviointia ja vertaispalautetta opetuksessa. Näitä työkaluja käytetään vaihtelevasti eri korkeakouluissa. Tarkastelemme seuraavassa artikkelissa vertaisarvioinnin ja vertaispalautteen hyödyntämistä Laurea-ammattikorkeakoulussa keväällä 2023 tehdyn kyselyn pohjalta. Se osoittaa, että opiskelijoiden selkeä ohjeistus sekä palautteen antamisen ja vastaanottamisen kulttuurin edistäminen ovat tärkeitä kehittämisen kohteita. Lisäksi on suositeltavaa edistää opettajien vertaispalautekäytänteiden osaamista koulutuksen avulla.

Johdanto

Palautteen antamisen ja vastaanottamisen osaaminen on tärkeä työelämätaito. Se onkin huomioitu jo perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmissa osana oppimisen edistämistä. Korkeakouluopiskelijat saavat siihen harjoitusta, kun he vertaisarvioivat toistensa tehtäviä ja antavat toisilleen palautetta yhteistyöstä esimerkiksi ryhmätyön tekemisessä. Tällöin vertaiselta saatu palaute voi myös vaikuttaa arvosanaan toisin kuin perusopetuksessa. Palautekäytännöt voidaan nähdä keinoina sisällyttää opintojaksoihin työelämässä tarvittavien taitojen harjoittelua kuten palautteen antamista ja vastaanottamista, ja ne auttavat opiskelijaa pohtimaan kriittisesti omia taitojaan, tietojaan ja asiantuntijuuttaan (Virtanen et al. 2015).

Vertaiselle annettu rakentava ja kriittinen palaute auttaa sen vastaanottajaa kehittämään työtään, mikä voi edistää oppimista, opiskelutaitoja, oppijoiden aktiivisuutta sekä oppilaiden välisiä suhteita. On tutkittu, että palautteen antaminen voi olla jopa hyödyllisempää kuin sen saaminen. (Ketonen 2019.) Toisaalta vertaispalautetyöskentelyä voi hankaloittaa opiskelijan epäluottamus vertaisilta saatuun palautteeseen (von Boehm et al. 2017).

Vertaispalautetta hyödynnetään monissa korkeakouluissa mm. opinnäytetöiden opponoinnissa, mutta sen muotoa tai sisältöä ei ole säädetty lain tai asetusten tasolla, vaan ohjeistus on opintokohtaista (Aalto & Linna 2022). Tarkastelemme tässä artikkelissa kahdenlaista vertaiselle annettavaa palautetta: vertaisarviointia, joka kohdistuu oppimistehtävän sisältöön sekä vertaispalautetta, jossa arvioidaan opiskelijatiimien sisäistä dynamiikkaa. Tarkastelun kohteena on vertaispalautetyöskentely yksittäisissä opintojaksoissa, ja se pohjautuu Laurea-ammattikorkeakoulun opettajille keväällä 2023 suunnattuun kyselyyn, jonka tavoitteena oli selvittää, missä määrin ja kuinka opettajat hyödyntävät opetuksessaan vertaisarviointia ja vertaispalautetta. Siitä kävi ilmi, että sekä vertaisarviointia että vertaispalautetta hyödynnetään laajalti korkeakoulumme opetuksessa. Kyselyn tulokset kertovat, että selkeällä ohjeistuksella sekä opiskelijoiden palautteen antamisen ja vastaanottamisen taidoilla on suuri merkitys vertaisarvioinnin ja vertaispalautteen toimivalle ja oppimista edistävälle hyödyntämiselle.

Vertaisarviointia positiivisessa hengessä

Vertaisarvioinnin tarkoituksena on, että opiskelija arvioi yksin tai tiimin kanssa toisen opiskelijan tai tiimin osaamista tai toimintaa etukäteen määriteltyjen arviointikriteerien pohjalta. Vertaisarviointi mahdollistaa vertaisoppimisen, jolloin opiskelijat oppivat toisiltaan ja jakavat omaa osaamistaan. Opiskelijalla on mahdollisuus syventää osaamistaan muiden opiskelijoiden tuotoksista tai toiminnasta. Samalla opiskelija kehittää palautteen antamisen ja vastaanottamisen taitoaan.

Opiskelijoilla ei välttämättä ole hyviä vertaisarvioinnin taitoja, vaan he tarvitsevat harjoitusta mm. arviointikriteerien ymmärtämisessä ja sisäistämisessä, työn vertaamisessa arviointikriteereihin sekä palautteen muotoilussa siten, että vastaanottaja ymmärtää ja kykenee ottamaan sen vastaan. (Sluijsmans 2002). On tärkeää perehdyttää opiskelijat hyvin vertaisarviointiin, mikä omalta osaltaan vaikuttaa vertaisarvioinnin mielekkyyteen ja tekee siitä kiinnostavan opiskelijalle. Opettajan tulisi kuvata opiskelijoille, mitä heiltä palautteenannossa odotetaan sekä muistuttaa, että opiskelijoiden rooli on erilainen kuin opettajan (von Boehm et al. 2017). Vertaisarviointi tehdään aina positiivisessa hengessä, mutta kuitenkin kehittämisen näkökulma huomioiden, myös kriittinen ote tarkastelun kohteeseen on tarpeen. Hyvä palaute on sellainen, joka edistää oppimista. (Marstio 2020.)

Laureassa hyödynnetään Canvas-oppimisympäristön vertaisarviointiominaisuutta (ks. kuva 1). Canvasissa opettaja voi määritellä tehtävän vertaisarvioitavaksi, jolloin opiskelijat antavat toisilleen palautetta oppimistehtävästä, ja opettaja voi halutessaan hyödyntää vertaisarviointia tehtävän arvioinnissa.

Vertaisarviointiparit voidaan jakaa automaattisesti, jolloin vertaisarvioitavat työt hajautetaan satunnaisesti opiskelijoiden kesken tai manuaalisesti, jolloin vertaisarviointiparit muodostetaan manuaalisesti ennen tehtävän aloittamista. Jos opiskelija valitsee itse vertaisarvioitavan tehtävän, kannattaa tämä toteuttaa keskustelualueella ilman vertaisarviointiominaisuutta kuten myös ryhmien välinen vertaisarviointi. Ryhmien välinen vertaisarviointi toimii Canvasissa yksilötasolla, jolloin opiskelija arvioi toisen ryhmän palauttamaa työtä.

Vertaispalaute opiskelijatiimien sisäisen dynamiikan arvioimiseksi

Vertaispalautteen tavoitteena on saada kehittymistä tukevaa palautetta omasta työskentelystä. Sen avulla opiskelija voi saada objektiivista näkökulmaa omaan toimintaansa, mikä auttaa havaitsemaan asioita, joita ei välttämättä huomaisi itse. Vertaispalaute edistää yhteisöllistä oppimista. Se auttaa myös kehittämään vuorovaikutustaitoja. Vertaispalautteen avulla opiskelija voi lisätä tietoisuutta omista vahvuuksistaan ja parantaa niitä. Se rohkaisee oppimaan muilta sekä kehittää palautteen antamisen ja vastaanottamisen taitoja.

Kaikki edellä luetellut asiat ovat tärkeitä taitoja, joita opiskelijat tarvitsevat työelämässä. Lisäksi vertaispalaute voi parantaa opiskelijatiimin saavutuksia, mikäli he tietävät etukäteen tulevansa vertaisarvioiduiksi tiimin työskentelyprosessin osalta.
Laureassa on käytössä Buddy Check-vertaispalautetyökalu, joka soveltuu käytettäväksi opiskelijatiimien sisällä. Se on yksinkertainen työkalu, jonka avulla opiskelijat voivat arvioida ryhmätyöskentelyn prosessia sekä antaa ja vastaanottaa vertaispalautetta suoraviivaisesti ja tehokkaasti (vrt. 360 palaute). Opettaja määrittelee arvioinnin kohteet, jotka voivat olla esimerkiksi vuorovaikutuksen onnistuminen sekä työpanos tiimityöskentelyssä. Vertaispalautetyökalu antaa opettajalle tietoa tiimien sisäisestä dynamiikasta sekä kunkin tiimin jäsenen työpanoksesta & roolista tiimin jäsenenä. Alla olevassa kuviossa on esimerkki opiskelijan tiimikavereiltaan saamasta palautteesta visuaalisessa muodossa (kuvio 1). Kuviossa punainen viiva kertoo opiskelijan saaman palautteen keskiarvon. Sininen viiva kertoo hänen oman arvionsa tiimityöskentelystään, ja katkoviiva esittää tiimin jäsenten saamien palautteiden keskiarvoa.

sisältöä avattu tekstissä. — Kuvio 1: Esimerkki opiskelijan tiimikavereiltaan saamasta palautteesta (kuvankaappaus Buddy Check-sovelluksesta)

Vertaisarvioinnin ja vertaispalautteen hyödyntäminen Laureassa

Laurean opettajilta (n=360) selvitettiin kyselyn avulla, missä määrin ja kuinka he hyödyntävät opetuksessaan vertaisarviointia ja vertaispalautetta. Kysely toteutettiin helmi-maaliskuussa 2023. Kysely toteutettiin MS Formsilla, ja se kohdistui kahteen teemaan: vertaisarvioinnin ja vertaispalautteen hyödyntämiseen opetuksessa. Lisäksi kysyttiin muutama taustakysymys liittyen koulutusalaan, jolla opettaja työskentelee pääsääntöisesti, ja kuinka monta vuotta on työskennellyt opettajana. Kyselyyn vastasi 25 % (n=91) opettajista. Eniten vastasivat liiketalouden (n=25), sairaanhoitajakoulutuksen (n=20) ja sosionomikoulutuksen (n=16) opettajat. Vastaajista 60 % (n=53) on työskennellyt opettajana yli 10 vuotta.

Tutkimuksen haasteeksi tunnistettiin se, että usean vastaajan oli vaikeaa erottaa vertaisarviointi vertaispalautteesta. Tämä tuli esille vastauksista, joissa ihmeteltiin sitä, että samat kysymykset toistuvat. Jokunen vastaaja kirjoitti, että hän on jo edellä vastannut tähän samaan kysymykseen, tai että vertaisarviointia ja vertaispalautetta on vaikea erottaa toisistaan. Muutama vastaaja lähetti erikseen sähköpostiviestin ja pyysi tarkentamaan kysymyksiä. Kyselylomakkeessa olimme pyrkineet ennakoimaan tämän lisäämällä selityksen vertaispalautetta käsittelevin kysymysten alkuun ja lisäämällä lomakkeeseen omat osansa vertaisarviointia ja vertaispalautetta käsitteleville kysymyksille.

Alla olevaan taulukkoon on poimittu kyselyn avoimista vastauksista asioita, jotka opettajat kokivat haasteellisiksi vertaispalautteen ja -arvioinnin hyödyntämisessä. Oikeanpuoleisten kolumnien numerot kuvaavat mainintojen määrän.

taulukon sisältö on avattu tekstissä. — Taulukko 1: Kyselyn avoimista vastauksista poimitut kuvaukset palautekäytäntöjen haasteista

Vertaisarviointi

Suurin osa kyselyyn vastanneista (78 %) oli hyödyntänyt opetuksessa vertaisarviointia. Kyselyyn vastaajia pyydettiin arvioimaan vertaisarvioinnin hyödyllisyyttä oppimisen näkökulmasta. Vastanneista 51 % piti sitä erittäin hyödyllisenä ja vajaa puolet (48 %) jossain määrin hyödyllisenä. Opiskelijoilta saatu palaute oli pääosin positiivista (47 %) tai neutraalia (51 %).

Puolet vertaisarviointia opetuksessa hyödyntäneistä opettajista koki vertaisarvioinnin säästävän työmäärää. Ne, jotka kokivat vertaisarvioinnin säästävää työmäärää, yleensä hyödynsivät sitä arvioinnissa. Eräs vastaajista totesi osuvasti vertaisarvioinnin tarkoituksesta näin:

”Vertaisarviointia ei pidä ajatella niin, että se auttaa opettajaa arvioinnissa…sen pitäisi perustua siihen, miten se tukee opiskelijan oman osaamisen kehittymistä.”

Vastaajat nimesivät myös haasteita vertaisarvioinnin käytössä. Vastaajien (28 %) mielestä ajan puute, resurssit ja osaaminen osoittautuivat pääasialliseksi syiksi olla hyödyntämättä vertaisarviointia. Opettajat nostivat myös esiin opiskelijoille tyypillisen tavan antaa myönteistä palautetta vertaisilleen. Yli puolet vastaajista (60 %) hyödynsi vertaisarviointia osana arvosanan muodostumista.

Vertaispalaute (tiimin sisäisen työskentelyprosessin arviointi)

Vertaispalautetta oli hyödyntänyt opetuksessa 65 % vastanneista. Noin puolet heistä huomioi vertaispalautteen oppimistehtävän arvosanassa. Vertaispalautteen antaminen sisällytettiin pääsääntöisesti normaaliin tehtävänantoon tai hyödynnettiin erillistä lomaketta (esim. excel). Ainoastaan vähän yli neljäsosa (27 %) vastaajista hyödynsi Buddy Check -vertaispalautetyökalua. Tämä selittynee sillä, että Buddy Check on ollut Laureassa käytössä vasta muutaman vuoden, ja sen suomenkielinen käännös otettiin käyttöön alle vuosi sitten. Vertaispalautteen antaminen ryhmätehtävän tai yhdessä toteutetun projektin yhteydessä on saanut opettajien mukaan opiskelijoilta positiivista (54 %) tai neutraalia (46 %) vastakaikua.

Keskeisinä haasteina vertaispalautteen käytössä opettajat pitivät ajan puutetta vertaispalautetyökalun opettelemiseksi sekä vertaispalautteen soveltumattomuutta toteutustapaan. Nämä osoittautuivatkin pääasialliseksi syiksi olla hyödyntämättä vertaispalautetta. Samoin kuin vertaisarvioinnin osalta, opettajat mainitsivat, että opiskelijat kokevat olevansa tottumattomia antamaan rakentavaa ja kehittävää palautetta ja ovat haluttomia loukkaamaan toisiaan tuomalla esille mitään negatiivista.
Toisaalta opettajat toivat myös esiin, että tiimin sisäinen vertaispalaute tukee arviointia merkittävällä tavalla, koska se paljastaa mahdolliset tiimin sisäiset epätasaisuudet, jotka olisi syytä huomioida.

Johtopäätökset

Vertaisarviointia ja vertaispalautetta hyödynnetään laajalti Laurean opetuksessa. Molempien käyttäminen koettiin oppimisen näkökulmasta hyödylliseksi ja niitä hyödynnetään ainakin osittain arvosanaa muodostaessa.

Kyselyyn vastanneiden opettajien mukaan isoimmat haasteet vertaisarvioinnin ja vertaispalautteen hyödyntämisessä ovat ajankäyttö sekä osaamisen puute. Opiskelijoiden ohjeistus sekä palautteen antamisen ja vastaanottamisen taitojen tukeminen korostuivat kehittämisen kohteina.

Opettajan onkin tärkeä ohjata opiskelijoita ja sanoittaa vertaiselle annetun palautteen merkitys oppimiselle (Uotinen et al. 2018). Opiskelijoiden vertaisarviointi- ja palautetaitojen tukeminen edellyttää opettajalta aktiivisuutta. Eräs vastaaja kiteytti asian seuraavasti:

”Palautteen antaminen on vaikeaa, joten olen kokenut hyödylliseksi pohjustaa palautteen antoa erikseen melko perusteellisesti. Tämä lisää palautteen laatua selkeästi, mutta vaatii aina aikaa ja panostusta. Tämä liittyy myös kysymykseen siitä, miten palautetta otetaan vastaan”

Laura Ketosen väitöstutkimus vertaisarvioinnista perusopetuksessa (7 lk.) osoittaa, että oppijoiden palauteosaaminen (palautteeseen liittyvät asenteet, taidot ja ymmärrys) on hyvin eritasoista ja vaihtelee palautteen vieroksumisesta sen aktiiviseen etsimiseen, pohtimiseen ja hyödyntämiseen (Ketonen 2021). Uskomme, että tämä pätee myös korkeakouluopiskelijoihin.

Opiskelijat antavat tyypillisesti myönteistä palautetta vertaisilleen. He voivat antaa toisilleen myönteistä palautetta siitä huolimatta, että heitä ohjeistetaan kriittisyyteen ja kysymysten esittämiseen. (Reinholz 2018; Tapola-Tuohikumpu & al. 2020.) Korkeakoulujen tulisikin edistää palautteen antamisen ja vastaanottamisen kulttuuria ja totuttaa opiskelijat siihen opintojen alusta alkaen. Se vaatii kuitenkin kunnollisen pohjustuksen. Siksi on tärkeää tarjota selkeät ohjeet vertaisarviointi- ja palautetyökalujen hyödyntämiseksi sekä opettajille että opiskelijoille. Lisäksi on suositeltavaa edistää opettajien vertaispalautekäytänteiden osaamista koulutuksen avulla.