Opiskelijatiimien merkitys verkkososionomitutkinnossa

Opiskelu monimuotoistuu ja opiskelijat tarvitsevat yhä enemmän tukea ja ohjausta sekä opettajilta ja muilta opiskelijoilta. Nyt, jos koskaan, on erinomainen hetki pysähtyä arvioimaan Laurean sosionomikoulutuksen verkkototeutusta. Laureassa on otettu syksyllä 2020 varsinainen digiloikka, vaikka sosionomitutkinto kokonaan verkossa toteutettuna on alkanut jo paljon aikaisemmin. Tammikuussa 2018 sosionomien koulutus alkoi kokonaan verkkotutkintona. Ennen Laurean sosionomien verkkokoulutuksen alkamista Suomessa ainoastaan Turun ammattikorkeakoulussa oli aloitettu vastaava koulutus syksyllä 2017.

Syksyllä 2020 verkkokoulutuksessa opiskeli 242 tutkinto-opiskelijaa ja 142 niin sanottua polkuopiskelijaa. Koulutukseen otetaan vuosittain kaksi ryhmää, yhteensä noin 100 opiskelijaa. Keväällä 2018 aloittaneista opiskelijoista oli valmistunut jo keväällä 2020 noin 40 % eli noin puolitoista vuotta ennen varsinaisen tutkintoajan päättymistä.

Erityisesti opintojen alkuvaiheessa on tärkeää, että opiskelijalle on tarjolla riittävästi ohjausta ja tukea. Opiskelijan opiskelu- ja digikyvykkyyttä voidaan tukea esimerkiksi opintoihin orientoivien itseopiskelumateriaalien avulla. Tästä esimerkkinä Laureassa uudelle opiskelijalle suunnattu verkko-orientaatio. Opiskelua ohjaavaa tietoa on Laureassakin saatavilla verkossa paljon, mutta se on hajallaan eri oppimisympäristöissä, minkä vuoksi opiskelijan voi olla vaikeaa löytää etsimäänsä tai hän ei osaa tulkita löytämäänsä tietoa ilman monen tasoista neuvontaa, ohjausta ja tukea. (vrt. Guttorm ym. 2017.)

Opiskelijatiimi yhteisöllisyyden muodostumisen tukena

Verkkososionomien koulutuksessa on käytetty Laureassa yhtenä yhteisöllisyyttä ja tukea lisäävänä tekijänä opiskelijatiimejä. Jo ensimmäinen verkkososionomien ryhmä tammikuussa 2018 jaettiin alueellisiin opiskelijatiimeihin, joissa on ollut neljästä kuuteen jäsentä. Tutoropettajat ohjasivat tiimejä varsinkin alussa, mutta opiskelun edetessä tiimit alkoivat toimia pääosin itseohjautuvasti. Kirjoittajat ovat toimineet verkkotutoreina verkkokoulutuksen alusta lähtien ja kokemuksemme on ollut, että opiskelijatiimien merkitys on ollut hyvin tärkeä opiskelijoille ja myös meille opettajille. Ja niinpä päätimme tehdä lyhyen palautekyselyn tammikuussa 2018 ja 2019 aloittaneille opiskelijoille saadaksemme opiskelijoita tarkempaa palautetta.

Palautekysely tehtiin 14-31.10.2020 välisenä aikana. Vastaajia oli vain kaksi tammikuussa 2018 aloittaneesta ryhmästä. Vuoden 2019 aloittaneista ryhmistä vastauksia saatiin 14. Vastaajat antoivat yleisarvosanana tiimien tärkeydestä 4,3, kun paras arvosana oli 5. Varsinkin opintojen ensimmäisen vuoden aikana tiimin merkitys korostui (n=14). Vaikka tiimin jäsenten opinnot olivat saattaneet eriytyä jo opintojen alussa esimerkiksi täydentävissä opinnoissa, oman tiimin merkitys oli säilynyt tärkeänä. (Palautekysely verkkososionomeille 14-30.10.2020.)

Vertaistukea. Itsellä pitkä aika edellisestä opiskelusta, oli mahtavaa olla osa tiimiä, helpotti alkua paljon. Yhdessä tekeminen heti alussa tuki koulun aloittamisen jaksamista ja rutiineihin tutustumista.

Yhteisöllisyys – tai pikemminkin sen puute tulee usein huolenaiheeksi verkko-opintojen yhteydessä. Usein pohditaan, miten opiskelija tulee kuulluksi ja nähdyksi verkko –opetuksessa ja -opiskelussa sekä miten innostava ja luottamuksellinen ilmapiiri voidaan luoda kaikille opiskelijoille. Ihmisen on luonnollista kuulua erilaisiin ryhmiin, jotka antavat jäsenilleen hyväksyntää ja toisaalta luovat omia rajoja ja sääntöjä. Näin ryhmät ja ryhmään kuuluminen sosiaalistavat ryhmänjäseniä usein myös tavoitteiden mukaisen työskentelyyn. (Brown ja Pehrson 2019, 51-78.)

Oli helpompaa pitää kiinni tavoitteista, kun ne oli asetettu yhdessä tiimin kanssa. Helposti tulee lipsuttua tavoitteista, jos ne on asetettu vain itselle.

Ryhmä tai tiimi voidaan määritellä siten, että sillä on yhteiset tavoitteet ja ryhmänjäsenten välillä on koheesiota. On tärkeää keskustella tiimin tavoitteista, vaikka ne tuntuisivatkin itsestään selviltä. Tavoitteiden pitäisi olla yhdessä määriteltyjä ja selkeitä. Lisäksi on tärkeää, että toivottu lopputulos on kuvattu tarkoituksenmukaisesti. (Hiila, Hakola & Tukiainen 2019, 126-135.) Sosionomikoulutuksessakin tiimissä voi olla myös monta eri tavoitetta; yhteisten opintojen tekeminen opintojaksoilla, oppiminen toisilta sekä myös muiden opiskeluun liittyvien asioiden jakaminen. Hyvin ryhmäytyneessä tiimissä jaetaan myös henkilökohtaisia asioita. Vertaisopiskelijoiden kanssa keskusteleminen voi auttaa selkiyttämään epäselviä asioita ja tilanteita. Verkko-opiskelun joustavuus ja itsenäisyys jättävät opiskelijalle entistä enemmän itsenäistä vastuuta siitä, että hän tai ryhmä osaa hallita ja säädellä opiskelua ja oppimista opintojen edetessä (Broadbent, 2017).

Tiimin kanssa usein yhdessä pohdittiin niitäkin tehtäviä, mitä ei tehty ryhmässä, sekä pohdittiin kaikenlaisia opiskeluun liittyviä asioita.

Tiimissä saa muilta arvokasta kokemusperäistä tietoa ja vertaistukea.

Sosiaalialan verkkokoulutuksessa tiimit tekevät opintojen ensimmäisellä viikolla tiimisopimuksen, jossa määritellään tiiminjäsenten viestintätavat, toimintatavat sekä mahdollisten ristiriitojen käsittely. Tiimisopimus on näin työväline, johon tiimi ja sen jäsenet voivat palata ja arvioida omia työskentelytapojaan opintojen edetessä. Verkkososionomien palautekyselyyn vastanneista suurin osa piti tiimisopimusta hyvänä, vaikkakin avoimissa vastauksissa tuli ilmi, että yhteistyö sujui joustavasti ja tiimisopimukseen sinällään ei ollut tarvetta palata. (Palautekysely verkkososionomeille 14-30.10.2020.) Laureassa verkkososionomien tiimeillä on myös omat yhteyskanavansa, useimmiten WhatsApp, jota käytetään lähes päivittäin. Myös tutoropettajat pyrkivät tukemaan ja ohjaavat tiimejä sekä yksittäisiä opiskelijoita systemaattisesti ja säännöllisesti Teamsin tai Zoomin avulla.

Teimme alussa tiimisopimuksen, jossa sovimme toimintatavoista. Olemme pitäneet niistä kiinni menestyksekkäästi. Tähän liittyi tuen antaminen ja saaminen, auttaminen ja jousto tarvittaessa.

Tiimien ristiriidat ja niiden käsitteleminen

Verkkososionomien palautekyselyssä suurin osa vastaajista (n=15) kertoi tiiminsä ilmapiirin olevan hyvä (Palautekysely verkkososionomeille 14-30.10.2020). Ilmapiiriin vaikuttavat monet asiat.

On luonnollista, että tiimissä syntyy ristiriitoja ja näkemyseroja erilaisten tiiminjäsenten persoonallisuuksien ja toimintatapojen johdosta. Tiimin jäsenen toimintaa tiimissä voidaan tarkastella jäsenen aikaisempien kokemusten perusteella. Tiimissä saattaa olla kilpailua tiiminjäsenten kesken, jolloin yhteinen tavoite ei olekaan päämäärä vaan jäsenet haluavat, että omat mielipiteet voittavat muiden ehdotukset. Tiimissä saattaa olla myös välttelevä tai myöntyväinen tapa suhtautua asioihin. Välttelemällä ristiriitoja jäsenet eivät tuo esille mielipiteitään, vaikka ne auttaisivat tiimiä. Myöntyväisen tavan omaavat puolestaan suostuvat muiden mielipiteisiin tiimissä, vaikka tiimin ulkopuolisessa tilanteessa näin ei kävisikään. Kompromissin tekijät haluavat löytää yhteisen ja kaikille sopivan tavan edetä ja tässä keskiössä on yhteistyöhalu. (Kvist, Mäkipää, Alajoki, Mehto, Niutanen & Kulkumäki 2020,189-192.)

Mielestäni tiimi auttoi varsinkin alussa uusiin opintoihin sopeutumista. Esimerkiksi verkkoalustoja oli niin paljon, että oli hyvä kun pystyi niistä puhumaan ja kysymään tiimiläisiltä, eikä tarvinnut aina kysyä opettajilta. Ja sama juttu oikeastaan kaiken muunkin kanssa. Varmasti opiskelu olisi ollut tosi yksinäistä ilman tiimin tukea. Sain myös kannustusta tiimiltä silloin, kun tuntui etten pysty suorittamaan jotakin tehtävää ja meinasin jättää kurssin kesken.

Tiimin yhdessä toimimisen tasot voidaan jakaa kolmeen osaan. Ensiksi on yhteen sovittamisen taso, jolloin tiimin jäsenet pyrkivät sovittamaan oman toimintatapansa yhteiseksi viestintä ja suunnitteluosaamisella. Seuraava taso on yhteistyön, joka vaatii jo tavoitteiden ja niihin etenemisen prosessin kuvausta sekä vastuiden jakoa. Kolmantena on yhdessä luomisen taso, jossa jäsenet pystyvät avoimeen vuorovaikutukseen ja pystyvät jo rakentamaan myös keskinäistä luottamusta. Ristiriitojen käsittely liittyy myös tiimin kehityskaareen, jolloin ryhmänjäsenet voivat tuoda esille luottamuksellisesti näkemyksiään. Keskiössä onkin, miten ristiriitoja käsitellään. Käsittelyyn liittyy, miten tiiminjäsenet luottavat itseensä ja tiimiin. Luottamusta lisäävät kohtaamiset niin kasvokkain kuin verkossakin ja on tärkeää, että kohtaamisia ja tapaamisia on riittävän usein yhteisten työskentelytapojen löytämiseksi. (Kvist ym. 3020, 41-42, 77-80, 102-103.) Ryhmäytymisen koetaan onnistuneen hyvin silloin, kun ryhmäläiset pääsevät muodostamaan, jakamaan ja reflektoimaan ajatuksia, tekemisiä ja mielipiteitä nopeasti. Tämä näyttäytyy opettajille ja ohjaajille hyvänä yleisnäkymänä opiskelijoiden tilanteesta.

Mielestämme osa sosiaalialan verkkososionomien tiimeistä pääsee selkeästi kolmannelle tasolle, jolloin opiskelijat pystyvät avoimeen vuorovaikutukseen ja rakentavat keskinäistä luottamusta. Nämä tiimit toimivat koko koulutuksen ajan yhteistoiminnallisesti ja vuorovaikutteisesti ja kykenevät ratkaisemaan ristiriitoja rakentavalla tavalla. Muutama tiimi on hajonnut juurikin sen takia, etteivät opiskelijat ole päässeet niin sanotusti sovittamisen tasolle, jolloin oma toimintapa (viestintä ja suunnittelu) ei ole kohdannut tiimin tapaa työskennellä. Näissä tilanteissa on pyritty ensin käsittelemään asiaa opettajan johdolla, mutta viime kädessä tiimien jäsenten vaihdoksella ja usein siinä on myös onnistuttu. Parhaiten on mielestämme onnistuttu niissä ristiriitatilanteissa, kun opiskelijat ovat itse keksineet ratkaisun yhdessä ohjaajan kanssa pulmatilanteisiin.

Haasteita opiskelijoille ja opettajille

Menestyksellinen verkkomuotoinen opiskelu edellyttää myös hyviä oppimisen taitoja. Erityisesti se edellyttää itsesäätelyä eli kykyä tiedostaa ja tunnistaa opiskelun ja oppimisen mukanaan tuomia haasteita ja taitoja mukauttaa omia opiskelustrategioita kunkin opiskeluvaiheen tai tilanteen mukaisesti (Järvenoja, Kurki & Järvelä, 2018).

Verkko-opiskelun joustavuus ja itsenäisyys jättävät opiskelijalle entistä enemmän itsenäistä vastuuta siitä, että hän tai ryhmä osaa hallita ja säädellä opiskelua ja oppimista opintojen edetessä. Opiskelijoiden on osattava tehdä valintoja ja päätöksiä, reflektoitava opittua, suunniteltava tehokasta ajankäyttöä ja arvioitava ja tarvittaessa kehitettävä opiskelukäytänteitään. Itsesäätelytaitojen kehittymiseksi opiskelijat tarvitsevat ammattitaitoista ohjausta ja tukea kehittyäkseen (vrt. Järvenoja, Kurki & Järvelä, 2018). Olennaista on siten myös valmius ja taito hakea tarvittaessa tukea opettajilta, ohjaajilta ja myös vertaisopiskelijoilta.

Mitä todennäköisemmin opiskelija kohtaa opiskeluprosessin aikana erilaisia oppimiseen, opiskelukäytänteisiin, ammatilliseen kehittymiseen tai omaan hyvinvointiin liittyviä haasteellisia tilanteita. Näistä selviytyäkseen verkkososionomi –opiskelijat tarvitsevat joustavasti verkon kautta saavutettavaa, laadukasta ja oikea-aikaista, digitaalisesti toteutettua opintoihin liittyvää tukea opettajilta sekä opiskelijatiimiltä. Näin sujuvoitetaan opintojen etenemistä, ehkäistään keskeyttämisiä sekä tuetaan opiskelijan hyvinvointia ja ammatillista urakehitystä.

Yhteisöllinen verkkotyöskentely opiskelijoiden ja opiskelijatiimien kanssa on edellyttänyt myös opettajilta työskentelytapojen muutosta enemmän prosessinomaiseksi ja joustavaksi suhteessa yksittäisten opiskelijoiden tai tiimien oppimisen vaiheeseen. Tiimien ja sen yksittäisten jäsenten aito kohtaaminen onnistuu mielestämme erinomaisesti myös verkossa. Kokemuksemme mukaan luottamusta lisää nopea ohjausajan saaminen omalta tutoropettajalta sekä kokemus siitä, että yhdessä olemme ratkaisemassa ja tukemassa yksittäisen opiskelijan tai tiimin opiskelijoiden oppimiseen liittyviä pulmia.

Pohdinta

Sosionomien verkkotutkinnon toteuttaminen on synnyttänyt paljon keskustelua puolesta ja vastaan. Kritisoijat ovat tuoneet huolensa esille siitä, miten monipuolinen kohtaaminen on mahdollista verkkoympäristössä ja miten opiskelijat saavat tarvittavia valmiuksia sosionomin työhön. Tämä on osaltaan pakottanut tarkistamaan ja tarkentamaan opintojaksojen suunnittelua, toteutusta ja arviointia, mikä on ainoastaan hyväksi oppimisen ohjaamisen kehittämiselle. Näkemyksemme mukaan kuitenkin opiskelijan ja opiskelijatiimin ohjaus ja tutorointi on nopeutunut ja helpottunut verkossa. Tästä olemme saaneet paljon myönteistä palautetta opiskelijoilta.

Haasteena meillä kaikilla on mentäessä kohti 2030-lukua ajassa pysyminen; tekniikan kiivas kehitys ei näytä loppuvan. Pedagogisessa kontekstissa haasteen ydin on, mitkä ovat kulloinkin ne optimaaliset tavat, keinot, laitteet ja ohjelmat, joilla opiskelijan oppimista tuetaan ja edistetään. Digiohjausvälineet ja –ohjelmat eivät kuitenkaan ole itsetarkoitus vaan ne mahdollistavat opetuksen ja ohjauksen saatavuuden monipuolisesti. Tärkeintä ei ole esitellä eri ohjelmia ohjelmien vuoksi vaan nivoa ne pedagogiikan näkökulmasta oppimisen ja kohtaamisen mahdollistajiksi. Näin ohjelmat vahvistavat luottamuksellista vuorovaikutusta ja läsnäoloa. Sen vuoksi on tärkeää, että niin opettajat kuin opiskelijatkin arvioivat verkko-opetusta systemaattisesti ja monipuolisesti pohjaten oppimisen tavoitteisiin ja verkko-opetuksen laatukriteereihin.

Yhteiskunnallisessa poikkeustilanteessa kuten vuosi 2020 on ollut, olemme kokeneet, että digiohjauksessa yhteisöllisyyden rakentaminen yhdessä opiskelijatiimien kanssa on tullut entistäkin tärkeämmäksi. Miten voimme luoda yhdessä opiskelijoiden ja heidän tiimiensä kanssa sellaisen digitaalisen ympäristön, toimintakäytänteet ja ilmapiirin, että opiskelijat kokevat olevansa tärkeä osa yhteisöä. Haasteena ja mahdollisuutena on, miten saavutetaan yhteisymmärrys yhdessä opiskelijoiden, opiskelijatiimien kanssa siitä, mitä on aito läsnäolo, aito luottamus ja aito dialogi digisti.

Lähteet

Brown, R. & Pehrson, S. 2020. Group processes: Dynamics within and between groups. Third edition. Hoboken, NJ: John Wiley & Sons, Inc.
Guttorm, T., Hakkarainen, T., Kolehmainen, A., Mäenpää, K., Peltola, S. & Ylönen, H. (toim.) 2017. Verkko-ohjaaja. Opas ohjaukseen sekä tieto- ja neuvontatyöhön verkossa. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 38. Viitattu 26.11.2020. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-151-7.
Hiila, I., Hakola, I. & Tukiainen M. 2019. Tiimiäly. Opas muuttuvaan työelämään. Keuruu: Otavan kirjapaino.
Kvist, H., Mäkipää, S., Alajoki, S., Mehto, T., Niutanen, K. & Kulkumäki, T. 2020. Tiimisoppa. Iloa ja energiaa kaaliin. Seinäjoki: Kirjapaino Bookcover.
Järvenoja, H., Kurki, K. & Järvelä, S. Motivoidutaan yhdessä. Teoksessa Salmela-Aro, K., Aunola, K., Salo, A., Kajamies, A. & Vauras, M. 2018. Motivaatio ja oppiminen. Jyväskylä: PS-kustannus.
Myllyniemi,T. 2017. Verkko-opiskelu on tullut jäädäkseen. https://talk.turkuamk.fi/innopeda/verkko-opiskelu-tullut-jaadakseen/
Närhi, K., Saarinen, S. & Siipola, P. 2018. Valtti – Vertaisryhmät opintojen etenemisen tukena Oulun ammattikorkeakoulussa. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 22. Haettu 10.6.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018042018007.
Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015.Valtioneuvoston kanslia. Hallituksen julkaisusarja 10/2015. https://vnk.fi/julkaisu?pubid=6405
Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena: Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3548-8