Oppiminen työelämälähtöisissä projekteissa – tilaus käytännölliselle oppaalle

Teksti | Tuija Marstio , Taina Lintilä

Laurea-ammattikorkeakoulun tuoreen strategiakyselyn mukaan sekä opiskelijat että työntekijät nostavat Laurean tulevaisuuden kannalta keskeisimmäksi asiaksi opiskelijoiden työelämävalmiudet ja osaamisen (Niemelä, Kuusinen & Lähdeniemi 2022). Tiedämme, että autenttiseen, työelämäkontekstissa tapahtuvaan oppimiseen perustuva oppimisen malli tuottaa työelämässä tarjottavaa osaamista ja samalla edistää tehokkaasti opiskelijoiden tulevaisuuden taitoja (21st Century Skills). Niiden kehittyminen jää kuitenkin usein tiedostamatta.

Tässä artikkelissa peräänkuulutamme käytännön opastusta kullekin toimijalle, jotta kaikille osapuolille olisi selvää, mitä työelämäprojektin kussakin vaiheessa tapahtuu, mitä heiltä odotetaan ja minkälaista osaamista sen pohjalta syntyy. Erityisesti opiskelijan kannalta on hyödyllistä tehdä näkyväksi, minkälaisia haasteita kuhunkin työelämälähtöisen projektin vaiheeseen liittyy ja minkälaista metaosaamista niistä kertyy.

kuvituskuva.
Dylan Gillis on Unsplash

Työelämässä korostuvat yhä enemmän ns. pehmeät taidot, kuten sosiaalinen osaaminen ja geneeriset taidot. Yleisisiä työelämätaitoja kutsutaan myös metataidoiksi, joita ovat mm. innovatiivisuus, muutosten hallinta sekä ihmisten ja tehtävien johtaminen (Ruohotie 2002). Edellä mainitut konseptit sisältyvät kansainvälisesti käytettyyn määritelmään tulevaisuuden taidoista (21st Century Skills). Ne ovat laaja-alaisia, oppiaineesta tai tieteenalasta riippumattomia taitoja. Binkley ym. (2012) jakaa ne neljään eri osaan: tapaan ajatella, tapaan työskennellä, työvälineiden hallintaan ja toimintaan kansalaisena maailmassa. Näiden taitojen kehittymistä on mielenkiintoista tarkastella osana työelämäyhteistyössä toteutettua korkeakouluopintoa.

Laurealle on kertynyt pitkä kokemus työelämälähtöisten projektien sisällyttämisestä korkeakouluopetukseen. Kehittämispohjaiseen oppimiseen pohjautuva opinto sisältää todelliseen työelämän kehittämistyöhön tai korkeakoulun TKI-hankkeeseen liittyvän kehittämistehtävän, jossa opettajat, opiskelijat ja työelämän edustajat tekevät yhteistyötä yhdenvertaisina kumppaneina ja oppivat myös toisiltaan. Mallissa on oleellista, että oppimisen kohde on autenttinen ja joku on aidosti kiinnostunut kehittämistyön tuloksesta (Nurkka & Niinikoski 2020). Se mahdollistaa opiskelijoiden verkostoitumisen työelämätoimijoiden kanssa jo opiskelujen aikana, mikä varmistaa, että syntyvä ammatillinen osaaminen vastaa työelämän muuttuviin tarpeisiin. Opiskelijalle tiivis työelämäyhteistyö ja opintojen aikana syntyvät verkostot varmistavat hyvän työllistymisen ja urakehityksen.

Vaikka kukin korkeakouluopintoon upotettu ja työelämän kanssa yhteistyössä toteutettu projekti on erilainen, on niiden etenemisen tapa yleisesti ottaen yhtenevä. Kussakin projektin vaiheessa tarvitaan tiettyjä taitoja tai tietämystä. Etenkin opiskelijoita hyödyttäisi, mikäli he voisivat tunnistaa projektin toteutuksen kurveissa eteen tulevia ammatillisen kehittymisen haasteita sekä tarvittavia työelämätaitoja. Ilman niiden sanoittamista opiskelija ei välttämättä ole niistä tietoinen ja toisaalta tärkeiden metataitojen kertyminen saattaa jäädä huomiotta.

Opiskelijat eivät esimerkiksi välttämättä hahmota ajattelun taitoja, kuten luova ideointi ja kehittämistaidot, työelämätaidoiksi vaan pitävät niitä sisältöosaamisen piiriin kuuluvina taitoina (Ainiala, Olsson, Mattila & Vesalainen 2020). Samoin opiskelijat eivät aina miellä yhteistyö- ja viestintätaitoja työelämätaidoiksi, koska ne on opittu ja aikaisemmin (Virtanen & Tynjälä 2013).

Laurean strategiassa 2030 on määritelty kaikille tutkinnoille yleisiä työelämävalmiuksia, joita ammatillisen korkeakoulutuksen suorittaneilta odotetaan.  Nämä yleiset työelämätaidot koostuvat kuudesta osaamiskokonaisuudesta: itsensä johtaminen ja yrittäjämäinen asenne, kriittinen ajattelu ja ongelmanratkaisuosaaminen, ennakointi- ja innovaatio-osaaminen, viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, globaaliosaaminen ja vastuullisuusosaaminen (Laurean strategia 2030).

Laureassa näiden osaamisten kehittymistä opintojakson aikana tutkittiin tietojenkäsittelyn opiskelijoille tehdyssä tutkimuksessa vuonna 2019. Opiskelijoiden kyselyssä oli Likertin asteikolla arvioitavia työelämätaitoja, joiden osalta he arvioivat oman osaamisensa tasoa opintojakson alussa ja opintojakson lopussa. Moni opiskelija arvioi oman osaamisensa kehittyneen opintojakson aikana myös yleisissä työelämätaidoissa, kuten elämänhallinta ja hyvinvointi sekä oman osaamisen sanoittaminen ja jatkuvan oppimisen valmiudet, vaikka näitä asioita ei varsinaisesti opintojaksolla opeteltukaan. (Lintilä & Zarb 2020). Tämä havainto tukee hyvin LbD:n ideologiaa siitä, että opiskelijat oppivat LbD:n mukaisilla opintojaksoilla substanssiin liittyvien sisältöjen lisäksi paljon myös muita työelämässä tarvittavia taitoja.

Työelämälähtöisen oppimisen opas opiskelijalle

Työelämälähtöisten projektien vetämisestä ja fasilitoinnista löytyy runsaasti kirjallisuutta sekä useita käytännön oppaita opettajien työn tueksi (ks. esim. Raij ym. 2011; Vesterinen. P. 2001; Vesterinen, J. 2003). Opiskelijan näkökulmasta tällaisia, projektipohjaisen oppimisprosessin eri vaiheita avaavia oppaita ja artikkeleita on vaikeampaa löytää.

Työelämälähtöisen oppimisen opas voisi auttaa korkeakouluopiskelijaa hahmottamaan kussakin projektin vaiheessa tapahtuvaa oppimista niin asiantuntijuuteen liittyvien työelämätaitojen kuin geneeristen taitojenkin näkökulmasta. Taulukko 1 kuvaa erilaisia metataitoja, joita opiskelija voi kehittää osallistuessaan kehittämispohjaista oppimista soveltavaan projektiin. Siinä on hyödynnetty Binkleyn ym.  2012 tekemää jaottelua tulevaisuuden taidoista.

kuvaa erilaisia metataitoja, joita opiskelija voi kehittää osallistuessaan kehittämispohjaista oppimista soveltavaan projektiin. Siinä kerrotaan, kuinka opiskelijan ajattelun ja työskentelyn taidot sekä taito kehittyä kansalaisena maailmassa kehittyvät työelämälähtöisen projektin eri vaiheissa.
Taulukko 1. Työelämän kumppanin kanssa toteutetun opinnon aikana kehittyvät tulevaisuuden taidot. Muokattu Binkleyn ym. (2012) esittämän jaottelun pohjalta. Taulukko: Tuija Marstio 2022.

Työelämälähtöisessä oppimisen projektissa opiskelija voi tarkastella taitojen ja osaamisen kehittymistä neljästä eri kontekstista: opiskelija, tiimi, projekti sekä työelämä (Vesterinen 2001, 142). Näistä lähtökohdista opiskelijalle suunnattu projektioppimisen kehikko voisi yhdistää projektin työskentelyvaiheet näihin konteksteihin, sisältää kussakin vaiheessa huomioitavia asioita sekä tehdä näkyväksi eri vaiheissa tapahtuvaa oppimista. Taulukko 2 kuvaa rakennetta, jonka pohjalta voisi rakentaa opiskelijan oppaan työelämälähtöisen oppimisen projektin toteuttamiselle.

Kuva esittää työelämälähtöisen oppimisprojektin kehikkoa. Siihen on jäsennetty opiskelijan oppimia taitoja hankkeen eri vaiheissa. Ne on jaoteltu opiskelijan henkilökohtaisena oppimisena, tiimi- ja projekti- sekä työelämän työtaitojen kehittymisenä.
Taulukko 2. Hahmotelma työelämälähtöisen oppimisen projektin vaiheista opiskelijan näkökulmasta. Taulukko: Tuija Marstio 2022.

Opettajien tarpeet uudelle käytännön läheiselle oppaalle

LbD:n mukaisessa opetuksessa opettajan pitää tuntea LbD:n periaatteet ja ideologia hyvin, jotta sen taustalla oleva pedagoginen ajattelumalli toteutuu onnistuneesti. LbD:tä voidaan soveltaa opetuksessa hyvin monella eri tavalla ja tämä voi olla opettajalle haastavaa. LbD ei ole vain sitä, että opintojaksolla opiskelijat tekevät aitoja asiakasprojekteja, vaan se on paljon laajempi kokonaisuus. Sen taustalla on osaamisen kehittäminen ja kehittyminen. Tämä tarkoittaa opiskelijoiden osaamisen kehittämisen lisäksi lähes aina myös opettajan osaamisen kehittymistä.

Opettajan opetuskokemuksen kertyessä hänelle muodostuu LbD-osaamiseen liittyvää ns. hiljaista tietoa (“tacit knowledge”), kirjoittamattomia käytänteitä tai ei-artikuloitua osaamista, joka edesauttavat LbD-opinnon ohjauksessa ja arvioinnissa. Tämän hiljaisen tiedon muuttaminen eksplisiittiseksi mahdollistaisi sen jakamisen esimerkiksi uudelle opettajalle, jolle työelämälähtöisen oppimisen lähestymistapa ei ole entuudestaan tuttu. (Kyrö, Uusitalo, Dahlqvist 2020.)

Hyödyt oppaasta työelämän yhteistyökumppaneille

LbD:n mukaisilla opintojaksoilla opiskelijoiden osaaminen kehittyy monella eri tavalla ja monella eri osa-alueella. Opiskelijat ovat myös mukana kehittämässä yritysten toimintaa. Työelämän yhteistyökumppaneiden mukana olo LbD-projekteissa poikkeaa heidän muista projektitoimeksiannoistaan usein paljonkin. Myös työelämän edustajat hyötyisivät käytännönläheisestä oppaasta, koska usein toimeksiantajat ovat mukana LbD-projekteissa vain yhden ainoan kerran. Toimeksiantajien on hyvä ymmärtää LbD:n perusasiat ja siihen liittyvät käytänteet, jotta kaikki osapuolet hyötyisivät siitä ja yhteistyö sujuisi ongelmitta. Oppaasta on hyötyä myös niissä tapauksissa, että toimeksiantaja on ollut mukana aiemminkin, koska projektit ja tilanteet ovat yleensä jo lähtökohdiltaan hyvin erilaisia.

Tyypillisesti LbD-projekteissa on ennalta sovitut roolit jokaisella projektiin osallistuvalla jäsenellä. Roolien välinen työjako voi kuitenkin muuttua projektin aikana tilanteen mukaan. Tämä johtuu yleensä siitä, että projektiin osallistuvat oppivat koko ajan uusia asioita ja syventävät aiempaa osaamistaan. Näin ollen he voivat ottaa uusia tehtäväalueita ja vastuita itselleen. LbD-projekteissa asiakkaat ovat toimeksiantajia. Jos käytetään esimerkiksi ketterän kehityksen toimintatapaa, asiakas on tyypillisesti tuoteomistajan roolissa ja opiskelijat ovat osa ketterän kehityksen tiimiä, jossa heillä on eri rooleja. Opettajat ovat yleensä LbD-mallissa mentorin ja arvioijan roolissa, mutta he voivat myös olla mukana osallisina ketterän kehityksen tiimissä.

Pohdinta

Laurean LbD-opas vuodelta 2011 (Raij ym.) on edelleen ajankohtainen, mutta se kaipaa päivittämistä. Artikkelissa “Work-oriented project learning model in higher education” (Kauppinen, Luojus & Risu 2019) on luotu viitekehys, joka sisältää työelämälähtöisen opinnon vaiheet käytännön tasolla opettajan, opiskelijan ja toimeksiantajan näkökulmasta. Huomioimalla lisäksi digitaalisuuden ja osaamisperustaisuuden tämä viitekehys voisi hyvin toimia selkärankana eri kohderyhmille suunnattavalle LbD-mäisen oppimisen oppaalle.

Opiskelijalle suunnattu LbD-opas voisi rakentua esimerkiksi taulukossa 2 esitetyn hahmotelman pohjalta.  Lisäksi on tärkeää perehdyttää opiskelija projektipohjaisen oppimisen ideaan ja menetelmiin hyvissä ajoin ennen opinnon alkua.

Tällainen opas voisi tehdä opettajan LbD –osaamiseen liittyvän hiljaisen tiedon näkyväksi ja dokumentoiduksi. Se voisi myös tarjota opettajalle opastusta siitä, kuinka kehittämispohjaisen oppimisen malli taipuu verkossa tapahtuvaan oppimiseen.  On myös tärkeää, että opettaja tunnistaa opiskelijan osaamisen ja taitojen kehittymisen projektin eri vaiheissa, mikä auttaa häntä ohjaustyössä sekä opinnon arvioinnissa.

Vaikka jokainen työelämän kanssa yhteistyössä toteutettava hanke on erilainen, myös työelämäpartnerit hyötyisivät LbD-oppaasta, jossa kerrottaisiin hankkeistetun opinnon periaatteista sekä kunkin toimijan roolista ja tehtävistä sen edetessä.

Tämä artikkeli on kirjoitettu osana 3AMK -yhteistyötä (Haaga-Helia, Laurea ja Metropolia). Sen tavoitteena on muun muassa innostaa ja edistää tulevaisuuden osaamisen, digitalisoitumisen ja verkostojen kehittämisen pariin.

Lähteet:

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022021018512

Jaa sivu