Nordic-Baltic ISCAR -konferenssin järjesti kesäkuussa 2025 Ruotsin Trollhättanissa sijaitseva University West (Högskolan Trollhättan). Konferenssin teemana oli Working and learning with cultural-historical activity theory (CHAT)-driven research. Se oli suunnattu kansainvälisille tutkijoille, opiskelijoille, käytännön toimijoille sekä työelämän ja teollisuuden kumppaneille. Tapahtumassa esiteltiin työn ja tutkimuksen tuloksia, osallistuttiin työpajoihin, jaettiin osaamista sekä luotiin uusia suhteita ja vahvistetiin olemassa olevia verkostoja. Tässä hengessä konferenssi tarjosi myös foorumin neljännen sukupolven kulttuurihistoriallisen toiminnan teorian periaatteiden ja sovellusten jatkokehitykselle ja rakentavalle keskustelulle. (Nordic ISCAR 2025.)

The International Society of Cultural-historical Activity Research (ISCAR) on CHAT-teorian tutkimukseen suuntautunut kansainvälinen järjestö, jossa eri tieteenalojen tutkijat, työelämätoimijat ja yhteisöt pyrkivät edistämään oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta elämässä, työelämässä ja koko maapallolla. ISCAR-järjestössä toimii hallitus, alueellisia koordinaattoreita ja kansallisia toimijoita ja se on jaettu kymmeneen maakohtaiseen osastoon, joista yksi on Nordic-Baltic Region, johon Suomi kuuluu. (ISCAR 2025.)

Nordic-Baltic ISCAR -konferenssin tavoitteena oli tarkastella ja ajatella uudella tavalla työn ja oppimisen yhteen kietoutunutta yhteistä toiminnan kohdetta ja pohtia sen merkitystä nykyisten globaalien haasteiden edessä. Tavoitteena on työn ja toiminnan muuttaminen planeettamme kestävyyden turvaamiseksi. Työllä ymmärretään muun muassa opiskelijoiden, opettajien, asiakkaiden, potilaiden, hoivaajien ja teollisuuden työn sekä palkattoman ja vapaaehtoisen työn muodot. (Nordic ISCAR 2025.)

Konferenssin teemat olivat:

• Foundational issues and challenges in cultural-historical theory
• Learning and working in educational settings
• Cultural-historical studies of work-integrated learning
• Technological mediation and change in organizational and educational settings
• Digitalization and technology for societal and industrial change
• School development and educational change
• Fourth generation cultural-historical activity theory and enacted utopias
• Studies in transformative agency
• Formative interventions and expansive learning (Nordic ISCAR 2025).

West yliopiston Toiminnan teorian keskuksen (Center for Activity Theory) profiili ja vahvuus on työelämälähtöinen oppiminen (Work-Integrated Learning, WIL), joka soveltaa CHAT-teoriaa omassa tutkimuksessaan (University West 2025). Konferenssissa esiteltiin työelämään liittyviä tutkimuksia, kuten sairaanhoito, teollisuus, koulut ja vapaaehtoisjärjestöt. Konferenssissa oli kaksi pääpuhujaa:

The future of hybrid work and collaboration – what is new and what is not?

• Professori Susanne Bødker Tanskasta esitteli Rework-projektia ja aiempaa tutkimusta hybridi-, etä- ja lähityöstä. Esityksessään hän tarkasteli covidin jälkeistä aikaa, jossa työtä tehdään hybridinä. Ihmiset työskentelevät useammin kotoa käsin, työnantajat haluavat säästää tilaratkaisuissa ja/tai ihmiset työskentelevät etänä maantieteellisesti eri paikoista käsin. Teknologiat tukevat tätä hybridityötä aiheuttaen kuitenkin samalla perustavanlaatuisia hankaluuksia ihmisten vuorovaikutukselle. Esityksessä pohdittiin, voisiko teknologia mahdollisesti auttaa näiden hankaluuksien korjaamisessa. (Bødker 2016; Bødker ym. 2022.)

Innovations for sustainable expansive learning: Lessons from formative interventions in work settings in Brazil

• Professori Marco Antonio Pereira Querol Brasiliasta korosti formatiivisten (kehittävien) interventioiden merkitystä, kun halutaan vastata yhteiskunnallisiin ja ympäristöön liittyviin haasteisiin yhä nopeammassa tahdissa. Hän kertoi Brasiliassa toteutetuista CHAT-teoriaan perustuvista interventioista, joissa yhdessä kehittämällä vahvistetaan uusien innovaatioiden vaikuttavuutta ja kestävyyttä. Tällaisella innovaatiolla tarkoitetaan muun muassa uuden ohjelmiston kehittämistä, jonka avulla voidaan parantaa työtapaturmien visualisointia ja koordinoida toimintaa nopeammin. Myös yritykset halutaan osallistaa työpaikkaturvallisuutta edistävään kehittämistyöhön, joka tarkoittaa toimijayhteisön laajentamista. Keskisiä asioita ovat työtiimien osallistujien kouluttaminen keskeisiin käsitteisiin ja muutostyökaluihin, joka edistää oppimisen jatkuvuutta. Tärkeimpien sidosryhmien osallistaminen suunnitteluun auttaa yhdistämään interventiot paremmin olemassa oleviin kehittämisaloitteisiin. Uudet pysyvämmät oppimisalustat voivat tukea jatkuvuutta ja muutokseen tähtäävien yhteisöjen toimintaa. Myös perinteinen joukkoviestintä, sosiaalinen media, teatteri ja taide, voivat tukea ekspansiivista oppimista paikallisten kontekstien ulkopuolella. (de Gouveia Vilela ym. 2019.)

CHAT-teorian mahdollisuus ammattikorkeakoulussa

Työelämäorientoitunut ammattikorkeakoulu voi hyötyä CHAT-teorian käyttämisestä työelämässä tapahtuvan oppimisen todentamisessa ja kehittämisessä monin tavoin. CHAT auttaa ymmärtämään oppimista syvällisesti ja tarjoaa välineitä ymmärtää oppimista osana laajempaa toimintajärjestelmää, jossa oppija, työvälineet, yhteisö ja säännöt vaikuttavat toisiinsa (Kuvio 1). Tämä auttaa ammattikorkeakoulua tunnistamaan, missä ja miten oppiminen tapahtuu työelämässä, ei vain yksilön tasolla vaan koko työyhteisön kontekstissa. Sen avulla voidaan kehittää työkaluja ja malleja, joilla työelämässä tapahtuvaa oppimista voidaan dokumentoida ja arvioida, esimerkiksi työtehtäviä voidaan analysoida ja reflektoida perustuen toiminnan rakenteisiin oppimisen näkökulmasta. (Engeström 2015; 2016.)

CHAT korostaa yhteiskehittämistä työelämän kanssa kehittämällä yhteisöllisiä oppimisympäristöjä esimerkiksi kehittävän työntutkimuksen menetelmien avulla yhdessä työelämäkumppaneiden ja ammattikorkeakoulun kanssa. CHAT voi tukea hybridi- ja monimuotoista oppimista, jossa oppiminen tapahtuu sekä fyysisesti että digitaalisesti eri konteksteissa. Tämä on erityisen tärkeää nykyisessä työelämässä, jossa etätyö ja hajautetut tiimit ovat yleisiä. CHAT-teorian avulla voidaan kehittää oppimisprosesseja, jotka tukevat sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää toimintaa, esimerkiksi työturvallisuuden parantamista, yhteisöjen osallistamista ja innovaatioiden kehittämistä työelämän tarpeisiin.

CHAT- teoria voi parantaa opiskelijoiden oppimista monin tavoin, erityisesti kun oppimista tarkastellaan osana laajempaa sosiaalista ja kulttuurista toimintaa. Oppiminen tapahtuu todellisissa toimintaympäristöissä, ei erillisinä oppimistehtävinä, joka auttaa opiskelijoita ymmärtämään, miksi ja mitä he oppivat ja miten se liittyy heidän tulevaan ammattiinsa tai yhteiskuntaan laajemmin. Työtoiminnan ristiriitojen ja jännitteiden hyödyntäminen oppimisessa luovat mahdollisuuksia oppimiselle ja kehitykselle. Opiskelijat voivat oppia analysoimaan ja ratkaisemaan näitä ristiriitoja, mikä kehittää heidän kriittistä ajatteluaan ja ongelmanratkaisutaitojaan. Oppiminen on sosiaalinen prosessi, jossa yhteisön jäsenet oppivat toisiltaan. Tämä tukee ryhmätyötaitoja, dialogia ja yhteiskehittämistä. Näitä taitoja tarvitaan nykypäivän työelämässä. Oppimisen välineellisyys auttaa opiskelijoita ymmärtämään, miten välineet (esim. teknologia, kieli, dokumentit) muokkaavat heidän ajatteluaan ja toimintaansa. Tämä voi lisätä tietoisuutta omasta oppimisprosessista ja kehittää metakognitiivisia taitoja. CHAT tarjoaa myös rakenteita, joiden avulla opiskelijat voivat reflektoida omaa oppimistaan ja toimintaansa ja nähdä itsensä aktiivisina toimijoina muutoksessa.

Maailmanlaajuinen ISCAR-konferenssi järjestetään kolmen vuoden välein. Kesällä 2024 se oli Rotterdamissa, Hollannissa ja vuonna 2027 se on Etelä-Afrikassa. Nordic-Baltic ISCAR järjestetään niin ikään kolmen vuoden välein ja kesäkuussa 2025 se oli Ruotsin Trollhättanissa University Westissä, jossa osallistujia oli noin 100 ja Laureasta sinne saatiin kaksi esitystä. Seuraava Nordic-Baltic ISCAR on kesällä 2028 jossain Pohjoismaassa tai Baltian alueella.

Lähteet

• Bødker, S. 2016. Rethinking technology on the boundaries of life and work. Pers Ubiquit Comput 20, 533–544.
• Bødker, S., Dindler, C., Iversen, O.S. & Smith, R.C. 2022. What Is Participatory Design?. In Participatory Design. Synthesis Lectures on Human-Centered Informatics. Springer: Cham.
• de Gouveia Vilela, R. A., Querol, M. A. P., Hurtado, S. L. B., de Oliveira Cerveny, G. C. & Lopes, M. G. R. (toim.). 2019. Collaborative Development for the Prevention of Occupational Accidents and Diseases: Change Laboratory in Workers’ Health. Springer Nature:Cham.
• Engeström, Y. 1987. Learning by expanding: An activity-theoretical approach to developmental research. Helsinki: Orienta-Konsultit.
• Engeström, Y. 2015. Learning by expanding. An activity-theoretical approach to developmental research. Cambridge: Cambridge University Press. (Original work published 1987)
• Engeström, Y. 2016. Studies in expansive learning: Learning what is not yet there. Cambridge: Cambridge University Press.
• ISCAR. 2025. ISCAR: International Society for Cultural-historical Activity Research.
• Nordic ISCAR 2025. 2025. Homepage.
• University West 2025. Homepage.