Euroopan komissio ja OECD julkaisivat tammikuussa 2022 talousosaamista määrittelevän viitekehyksen (EU 2022). Sen tavoitteena on auttaa jäsenvaltiota kansallisessa talousosaamisen strategiatyössä, tukea talousopetuksen kehittämistä, tarjota opetukseen materiaalia ja menetelmiä sekä auttaa arvioimaan talousosaamisen kehittämisen interventioita. Suomessa kansallisen strategian valmistelutyö aloitettiin myöhemmin kuin monessa muussa EU-maassa, mutta se saatiin julkaistua tammikuussa 2021. Tässä Suomen Pankin koostamassa strategiassa painotetaan eri toimijoiden rooleja, kun taas komission viitekehys keskittyy avaamaan talousosaamisen moniulotteisuutta. Paperit tukevat toisiaan hyvin.

Mitä jokaisen tulisi osata taloudesta? Yksilön taloudellinen toiminta vaikuttaa sekä ihmisten hyvinvointiin että yhteiskunnassa toimimiseen, joten pohdintoja käydään paljon. Olen törmännyt niihin eri lehtien sivuilta, sosiaalisen median influensereiden tarinoissa kuin myös erilaisten järjestöjen, talous- ja rahoitusalan toimijoiden ja koulutusorganisaatioiden toimintasuunnitelmissa ja hankkeissa. Taloudelliselle osaamiselle on monia määrittelyjä. Yleisesti käytetään taloudellisen lukutaidon määrittelyä. OECD:n (2019) mukaan talouslukutaitoisella ihmisellä on niitä tietoja, asenteita ja taitoja, joita hän tarvitsee oman elämänsä kannalta tarkoituksenmukaisten taloudellisten toimien tekemiseen eri viitekehyksissä ja oman sekä yhteiskunnan taloudellisen hyvinvoinnin edistämiseen. Määrittelyssä on siis vahvasti mukana sekä yksilöllinen oman talouden osaaminen että sen osaamisen käyttäminen osana yhteiskuntaa.

Komission viitekehyksessä talousosaaminen määritellään 1. tietona ja ymmärryksenä, 2. taitoina ja toimintana sekä 3. itseluottamuksena, motivaationa ja asenteena.  Esimerkiksi ’tulot’ taloudellisena osaamisena vaatii tietoa eri tulolähteistä, ymmärrystä siitä, miksi tulot voivat vaihdella, taitoja tehdä veroilmoitus sekä positiivista asennetta, joka auttaa keskustelemaan tuloista muiden kanssa (EU 2022, s. 18). Tällaisia erilaisia osaamisen osia on viitekehyksessä yhteensä 564 kappaletta. On selvää, ettei kukaan, edes talouden parissa ammatikseen työskentelevä, voi hallita kaikkea. Komission viitekehys ei siis sovi käytettäväksi sellaisenaan vaan eri sisältöjen välillä on tehtävä valintoja. Toisaalta monipuolisuus on viitekehyksen rikkaus. Esimerkkinä väärään tietoon perustuvan markkinoinnin tunnistaminen (s. 68): viitekehyksessä kuvattu tähän liittyvä lähiosaaminen muodostuu vertaisryhmien ja sosiaalisen median vaikutuksen ymmärryksestä markkinoinnissa, tuotepromootion toteuttajien tavoitteiden ymmärryksestä sekä objektiivisten kulutusvalintojen tekemisen taidosta. Esimerkiksi opettajalle viitekehys tarjoaa siis pohdittavaa tyyliin ’sinua saattaisi kiinnostaa – ja olethan huomioinut- myös nämä ulottuvuudet’. Paitsi opetuksen sisältöä suunniteltaessa, viitekehyksen monipuolisuus tuo ehdottomasti lisäarvoa myös erilaisia talousosaamisen interventioita ja niiden arviointeja suunniteltaessa.

Talousopetuksen on tunnistettu olevan vaikuttavinta sellaisissa opetusinterventioissa, joissa opetus on yhdistänyt useaa eri oppiainetta ja käytäntöä soveltamia menetelmiä (Amagir ym. 2018).  Suomessa perusasteen opetussuunnitelmassa talousosaaminen onkin jaettu usean eri oppiaineen tavoitteisiin. Tämän taustalla on suomalaisen talouskasvatuksen traditio; talousosaamista on vahvistettu sekä kuluttajakasvatuksena että talouskasvatuksena (Kortesalmi & Autio 2019). Eniten taloudellisia sisältöjä löytyy yhteiskuntaopista, mutta niitä on myös kotitalouden, matematiikan, käsityön, biologian ja oppilaan ohjauksen tavoitteissa. Tämän lisäksi kaikki oppiaineet läpileikkaavat laaja-alaiset tavoitteet pitävät sisällään talousosaamisen sisältöjä, esimerkiksi arjesta selviytymisen ja medialukutaidon kautta. Ilmiöpohjainen oppiaineista yhdistävä lähestyminen on tarkoituksenmukaista erityisesti silloin, kun tietyn osaamisen hallinta vaatii sekä käsitteellistä tietoa että toiminnassa näkyvää asennetta, että taitoa. Esimerkiksi luottokortin käyttö vaatii käsitteellistä ymmärrystä luotosta ja korosta, mutta myös asennetta maksuista huolehtimiseen sekä taitoa suorittaa maksutapahtuma. Useamman oppiaineen yhteistyöllä tähän kokonaisuuteen voidaan päästä: yhteiskuntaopissa käydään läpi rahoitusjärjestelmän periaatteita, matematiikassa korkolaskun periaatteita, kotitaloudessa oman talouden hallintaa, ja äidinkielessä markkinoinnin medialukutaitoa. Haasteena on, että jos ilmiön eri osien opetus tapahtuu kovin toisistaan irrallaan, oppilaille ei synny käsitystä kokonaisuudesta ja yksittäiset osaamisen osaset eivät kiinnity mihinkään järkevään yhteyteen.

Taloustieteellisesti painottuvan opetuksen ajatellaan mm. antavan välineitä ymmärtää taloudellisia kriisejä ja politiikan ja talouden välisiä kytköksiä (Löfström & van den Berg 2014).  Esimerkiksi inflaation käsittely makrotaloudellisena ilmiönä antaa siitä kovin erilaisen kuvan kuin inflaation käsittely yksilön talouden näkökulmasta. Haasteena taloustieteen viitekehyksen tuomisessa perusopetukseen on, että abstraktien ilmiöiden ymmärrys vaatii vankkaa ja systemaattista oppimispolkua. Vankkakaan ilmiöymmärrys toisaalta ei auta tilanteessa, jossa tietoa pitäisi soveltaa omaan toimintaan. Ylivelkaantuminen on mahdollista, vaikka velkaantumisen ilmiön ymmärtääkin. Talouskriisissä voi joutua työttömäksi, vaikka talouskriisin luonteen ymmärtäisi kovinkin syvällisesti. Kysymys onkin, pitäisikö talousopetuksen antaa eväitä yhteiskunnan ymmärtämiseen vai yhteiskunnassa tarkoituksenmukaiseen toimimiseen.

Kolmannen asteen opiskelijoiden talousosaamista on tutkittu jonkin verran (esim. Puttonen 2017). Korkeakoulussa oman talouden opetus ei kuulu opetussuunnitelmiin, vaan opetuksessa keskitytään tutkintonimikkeiden mukaisiin sisältöihin. Yleisiin elämänhallintaan liittyviä kursseja järjestetään kyllä, mutta ne eivät ole pakollisia. Pitäisikö korkeakouluissa olla pakollisena ns. yleisiä taitoja, esimerkiksi liikuntaa tai talouden hallinnan taitoja? Tutkimustiedon mukaan talousopetus vaikuttaa käyttäytymiseen, kun opetuksen sisällöllä ja omalla elämäntilanteella on selkeä yhteys (Kaiser & Menkhoff 2017). Korkeakouluopiskelijoilla oman talouden hallinta on hyvinkin ajankohtaista, toisin kuin esimerkiksi peruskoulun seiskaluokkalaisella. Toisaalta on hyvin vaikea nähdä sellaista muutosta, että kansallisesti lähdettäisiin määrittelemään korkeakouluopetuksen sisältöä. Nuoret aikuiset kerryttävät talousosaamistaan siis jatkossakin hyvin erilaisista lähteistä.

Koulujen opetussuunnitelmat ovat, loppujen lopuksi, poliittisesti hyväksyttyjä valintoja siitä, mitä opetuksessa painotetaan. Perusopetuksessa ja toisella asteella opetussuunnitelmat hyväksytään valtakunnallisesti. Korkeakouluissa opetussuunnitelmien painotukset määrittyvät eri tavoin, mutta kuitenkin erilaisen arvopohjaisen keskustelun lopputuloksena. EU/OECD on tunnistanut tämän haasteen. Viitekehyksessä avattuja sisältöjä haetaan nyt toteutettavaksi eri toimijoille suunnatulla kuulutuksella. Loistava mahdollisuus esimerkiksi campusonline.fi tai avoimen MOOC -toteutuksen kautta toteutettavaksi kurssiksi.

Euroopan komission viitekehyksestä ovat kirjoittaneet myös Panu Kalmi ja Anu Raijas.

Lähteet:

• Amagir, A., Groot, W., Maassen van der Brink, H. & Wilschut, A. 2018. A review of financial-literacy education programs for children and adolescents. Citizenship, Social and Economics Education 17 (1), 56–80.
• European Union/OECD. 2022. Financial competence framework for adults in the European Union.
• Kaiser, T. & Menkhoff, L. 2017. Does Financial Education Impact Financial Literacy and Financial Behavior, and If So, When? The World Bank Economic Review 31 (3), 611–630.
• Kortesalmi, M., & Autio, M. 2019. Talous- ja kuluttajakasvatus talousosaamisen mahdollistajana. Kansantaloudellinen aikakauskirja 115(4).
• Löfström, J. & van den Berg, M. 2014. Miten lukion taloustiedon opetus tukee talouden kriisien ymmärtämistä. Kansantaloudellinen aikakauskirja 110 (1).
• OECD. 2019. PISA 2021 financial literacy analytical and assessment framework.
• Puttonen, M. 2017. Inflaatio vie ja korko tuo – tutkimus opiskelijoiden talouden lukutaidosta Laurea-ammattikorkeakoulussa. Opinnäytetyö. Laurea-ammattikorkeakoulu.