Minkälaista on opettaa varhaiskasvatusta korkeakouluopiskelijoille Kiinassa? Tähän artikkeliin on koottu poimintoja yhden opettajan kokemuksesta siirtää opetus Tikkurilan kampuksen luokkahuoneesta maailman toiselle puolelle ja säätää oma pedagogiikka oikealla taajuudelle uudenlaisessa tilanteessa.
Kuva: elenabsl / Adobe Stock (Laurea Education-lisenssi)
Olen opettanut varhaiskasvatusta Laureassa vuodesta 2020. Korona-aikana aloittaneena lehtorina tunteja on kuitenkin kertynyt enemmän verkko-opetuksen puolelta. Tätä vasten ajatus siitä, että lähden seuraavaksi Kiinaan asti toteuttamaan lähiopetusta, oli hauska. Tilaisuus päästä osallistumaan kansainvälisesti tarkasteluna ainutlaatuiseen yhteistyöhön on mahdollisuus lukemattoman monella tasolla. Suomalainen varhaiskasvatus on itsessään vientituotteena pedagoginen ja yhteiskunnallinen teko.
Kuva 1. Ilmapalloja Cangzhou-korkeakoulun käytävällä (Kuva: Sonja Kukkonen, 2024)
Pääsin Kiinaan Kati Rintakorven matkassa, joka on kyseisen Laurean Joint degree – yhteistyön aikaansaaja ja perustaja. Laurean vuoden liiketoimintateolla 2024 noteeratusta Laurean Joint degree -yhteistyöstä Kiinan kanssa, on aiemminkin kirjoitettu Laurea Journalissa. Käynnistimme Cangzhou Preschool Teacher – korkeakoulussa toisen vuosikurssin yhteistä Joint degree – tutkintoa. Kun saavuimme lokakuussa Botoun kaupunkiin, meitä odotti iloinen yllätys – olimme saaneet käyttöömme polkupyörät! Yksi oleellinen pulma pyörissä kuitenkin oli: satulat olivat liian matalalla. Siispä jakoavainta Google-kääntäjän avulla kylille metsästämään. Lehtorin työssä löytää itsensä jatkuvasti mitä moninaisimmista tehtävistä säätelemässä toimintaa oikealle taajuudelle.
Kuva 2. Cangzhou college. (Kuva: Sonja Kukkonen, 2024)
Kirkasotsaisena ja ennakkoluulottomana lähdin suunnittelemaan opetustani Kiinassa olettaen, että moni asia toimisi luokassa ja opetuksessa kuten Suomessa. Opetanhan englanniksi jatkuvasti. Opetuksen käynnistyttyä vastaan lipui tilanteita, joissa pedagogiseen peiliin katsominen tuli tarpeelliseksi. Huomasin, että jakoavaimelle tuli käyttöä opetuksessakin. Seuraavaksi muutamia nostoja – tai paremmin: jakoavaimen säätöjä – ja oivalluksia näistä säätötilanteista.
Kuva 3. Kati Rintakorpi säätää pyöränpenkkiä jakoavaimella. (Kuva: Sonja Kukkonen, 2024)
Pedagogisia säätöjä matkan varrelta
Säätö 1: Yhteys. Kiinassa kielen kanssa tulee varmaan haasteita?Toki, mutta ei ylitsepääsemättömiä. Joint degree – opetuksessa meillä on luokassa apunamme ja korvaamattomina yhteistyökumppaneina kiinalaisia kollegoita, koulun englannin kielen opettajia. Heidän kanssaan varmistamme, että tieto tavoittaa oppijat. Lisäksi PowerPoint-esitysten tekoälyn tuottama automaattinen tekstitys auttaa opiskelijoita seuraamaan opetusta. Kun kohtaa kielimuurin luokkahuonetilanteessa, oppii heittelemään tikkaita sen yli. Tämä kysyy opettajalta tarkkaavaisuutta ja ryhmän lukemista – huomaamista ja tunnustelua, että onko esitetty asia ylipäätänsä ymmärrettävää. Tässä tarkkaavaisuudessa ja läsnäolossa, jos jossain testataan opettajan pedagogiikka.
Kuva 4. Kiinalainen kollega Sarah varmistaa, että opiskelijat ovat ymmärtäneet heille englanniksi annetun ohjeen kääntämällä sen kiinaksi. (Kuva: Sonja Kukkonen, 2024)
Kieli voi muodostua muuriksi, mutta sen ylittämiseen vaikuttavat muurin molemmilla puolilla toimivat ihmiset. Kun pysähdytään missä tahansa vuorovaikutustilanteessa tarkistamaan ja tarpeen mukaan säätämään yhteyttä, kommunikaation haasteet vähenevät. Konkreettisesti tämä näkyy pysähtymisissä, varmisteluissa ja ajan antamisessa yhteyden löytymiselle. Usein näissä tilanteissa oli omalla Kiinan-matkallani läsnä myös huumori. Säätäessämme yhteyttämme tuli esimerkiksi opetettua kiinalaisille suomen kielen kenties tärkein ilmaisu: ”no niin”.
Säätö 2: Luovuuden ja menetelmällisyyden taajuus. Aktiviteetit haastoivat varmaan kulttuurien eroavaisuuksien takia? Yllättävän vähän. Minun näkökulmastani kiinalaiset opiskelijamme heittäytyvät innokkaina mukaan toimintaan, etenkin silloin, kun opettajana heittäydyin innokkaasti heitä toiminnassa opastamaan ja sitä mallintamaan. Toki jakoavain tuli tässäkin käyttöön, kun yhteiselle luovuuden taajuudelle pääsy saattoi toisina päivinä kysyä vahvempaa opettajan fasilitointia. Toisaalta – näinhän se on missä tahansa opetuksessa maantieteellisestä sijainnista riippumatta.
Osana suomalaisen varhaiskasvatuksen opetusta sisällytämme Joint degree – opetukseen paljon käytännöllisiä menetelmällisiä elementtejä. Leikillisyys ja leikin avulla oppiminen on oleellinen osa Varhaiskasvatussuunnitelman perusteita (2022) ja siten ilman muuta vientikoulutustamme. Suomalaisessa varhaiskasvatuksessa kannustetaan kekseliäisyyteen, mielikuvituksellisuuteen, omaan ilmaisuun ja luovuuteen (Opetushallitus 2022, 31) ja tämä on vahvasti läsnä opetuksessamme Kiinassa, kun autamme pakkaamaan tulevien varhaiskasvatuksen opettajien pedagogisia reppuja.
Lähiopetusmatkani yhteydessä aloitin muiden muassa jokaisen yhteisen päivämme suomalaisissa päiväkodeissa tutulla ”aamupiirillä”. Piirihetken toiminnallisiin aktiviteetteihin pystyimme sitten nojaamaan myöhemmin luennon aikana, kun pohdimme käsitteiden ja teorian yhteyttä käytäntöön. Muun muassa sosiaalipedagogiikan, osallisuuden ja toimijuuden käsitteet tulivat näin ymmärretyiksi ja eläviksi. Samalla tuli tarjottua vinkkejä aktiviteetteihin, joita opiskelijat voivat viedä varhaiskasvatustyöhönsä. Eli lopulta tässä kohden pedagoginen toiminta ei eroa Suomen kamaralla toteuttamastani. Päin vastoin: sain uudessa tilanteessa uudenlaisen ryhmän kanssa uusia ideoita Suomessa toteuttamaani opetukseen.
Kuva 5. Ryhmätyöskentely varhaiskasvatuksen pedagogiikan äärellä käynnissä luokkahuoneessa. (Kuva: Sonja Kukkonen, 2024)
Säätö 3: Oppimisen ohjaus. Opiskelu on varmaan ainakin jollakin tavalla erilaista kuin Suomessa? Kyllä vain, sillä jakoavain tuli lopulta eniten käyttöön koskien opiskelutaitojen ja -tottumusten perusteita. Esimerkiksi ryhmässä keskustelua joutui opettamaan enemmän kuin mihin olin varautunut. Samoin parin kanssa työskentely tuntui olevan monelle vierasta. Ei kuitenkaan tarvitse mennä Kiinaan asti ymmärtääkseen, että korkeakouluilla on erilaisia lähtökohtia opetus- ja ohjaussuunnitelmiensa rakentamisessa, ylipäätänsä pedagogiikassa ja ohjausajattelussa, ja siten konkreettisen opetuksen toteuttamisessa. Varhaiskasvatuksen sisällön lisäksi tuliaisenamme Joint degree – ohjelmassa oli tälläkin matkallamme laurealainen kehittämispohjainen oppiminen, Learning by Developing eli LbD-malli (Laurea 2023).
Kun sain tehtäväksi opettaa kiinalaisille opiskelijoillemme opiskelutaitoihin liittyvän Study skills -kurssin, kiinnitin erityistä huomiota, että käymme tiedon rakentamiseen ja kehittämiseen yhdessä oppivana yhteisönä. Tämä on paitsi Laurean LbD-mallin (Laurea 2023) myös Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (Opetushallitus 2022, 31) periaatteiden mukaista: opitaan yhdessä ja toisiltamme, rakennetaan tietoa reflektion ja yhteiskehittämisen myötä. Lähiopetusmatkani kääntyessä kohti kotiinpaluuta löysimme opiskelijoiden kanssa toisemme vähitellen lähempänä sosiaalipedagogiikan sydäntä, kun vähä vähältä opimme rakentamaan tietoa oppimalla yhdessä ja yhteisönä.
Kuva 6. Opiskelijat toiminnan tiimellyksessä. Kati Rintakorpi seuraa ilmapalloviestin etenemistä. (Kuva: Sonja Kukkonen, 2024)
Säätö 4: Kulttuuristen siltojen huomioiminen. Kulttuurien välillä on yhteyksiä, jotka tulevat pedagogiikan tueksi. Tämän oivaltaminen kantapään kautta oli merkityksellinen säätö itsessään. Muun muassa leikin kieli on universaali: se tavoittaa ja yhdistää meidät toisiimme. Eräällä luennolla pyysin opiskelijoita muistelemaan laululeikkejä omasta lapsuudestaan. Siihen asti muutoin hiljaisena näyttäytyneessä ryhmässä alkoi kuhina. Lopulta joku laittoi tutun lastenlaulun soimaan puhelimestaan ja kaikki muut yhtyivät spontaanisti lauluun. Useammalla opiskelijalla vierähti kyynel liikutuksesta ja nauru raikasi. Paikalla ollut englannin opettaja liikuttui. Läsnä oli ylisukupolvinen, jaettu, kulttuurinen muisto.
Kuva 7. Istuksimassa pedagogiikan kanssa Cangzhou collegen kampusalueella. (Kuva: Sonja Kukkonen, 2024).
Löysimme ryhmän kanssa monia yhtäläisyyksiä kulttuuriemme leikkiperinteistä, kun kohtasimme yhteisen leikin ja leikkimuistojen äärellä. Esimerkiksi ”Tervapadalla” on kiinalainen vastineensa ja tähdet tuikkivat iltaisin tutussa lastenlaulussa sekä suomeksi että kiinaksi. Luova toiminta luo yhteyksiä eri tasoilla, ajassa ja paikassa. Erään kerran ulkoaktiviteettien päätteeksi saadaksemme yhteyden 73-päisen opiskelijaryhmäämme päivän viimeistä aktiviteettia varten, aloitimme taputuksen. Taputuksen rytmi johti Queen-yhtyeen kappaleen äärelle ja lopulta spontaaniin ”We will, we will rock you!”-laulun kajahtamiseen viilenevässä illassa keskellä kampuksen pihaa.
Kiinalaiset todella rokkasivat tämän lehtorin pedagogiikan uudelle taajuudelle.
Lähteet
