LbD & pedagogiikka, Vaikuttava korkeakoulu 15.2.2022

Pienistä mikrotutkintopaloista kasvaa uutta työelämäosaamista

Teksti | Anne Lahti

Mikrotutkinnot ovat maailmalla voimakkaasti kasvava, mutta Suomessa vielä melko tuntematon koulutuksen innovaatio. Mikrotutkinnot tarjoavat perinteisiä tutkintorakenteita pienempiä, joustavampia ja personoidumpia tapoja kehittää ja päivittää omaa osaamista, ja ne koostuvat mikrotutkintokursseista ja erilaisista mikro-oppimateriaaleista. Mikrotutkintokurssit ovat tyypillisesti digitaalisia, tiiviitä ja toimialasuuntautuneita tietopaketteja, jotka muodostavat modulaarisia mikrotutkintokokonaisuuksia. Mikrotutkintojen suoritusmerkinnät ja osaamisen tunnustaminen ja jakaminen tapahtuu digitaalisesti esimerkiksi osaamismerkkien, digitaalisen lompakon tai Europassin avulla.

kuvituskuva.
Kuva: Rawpixel

Mikrotutkinnot (engl. micro-credentials) ovat vielä kehitysvaiheessa oleva koulutuksen innovaatio, joka tarjoaa perinteisiä tutkintorakenteita pienempiä, joustavampia ja personoidumpia tapoja kehittää osaamisia, taitoja ja kyvykkyyksiä. Pickard, Shah ja De Simone (2018) määrittelevät mikrotutkinnot suorituksiksi, jotka ovat ”laajempia kuin yksittäinen kurssi, mutta suppeampia kuin kokonainen tutkinto” (Resei, Friedl, Staubitz & Rohloff 2019, 8).

Keskeistä mikro-oppimisessa (aikaisemmin käytetty myös nimitystä nano-oppiminen) on, että opiskelijat valitsevat osaamiskokonaisuuksia itseään kiinnostavista aihepiireistä ja kehittävät niitä, jotka heille itselleen ovat tärkeitä (Tuni 2021). Euroopan komission alustavan määritelmän mukaan mikrotutkinnot ovat ”todisteita oppimistuloksista, jotka oppija on saavuttanut lyhyen oppimiskokemuksen jälkeen” (Brauer 2021). Mikrotutkinnot voidaankin nähdä nykyisiä korkeakoulututkintoja, kuten kandidaatti ja maisteri, enemmänkin täydentävinä kuin korvaavina kokonaisuuksina (Resei ym. 2019, 4). Nykyisellään tämä vielä vakiintumaton mikrotutkinto-käsite pitää sisällään sekä nämä perinteisiä tutkintoja kevyemmät osaamiskokonaisuudet että niistä saatavat suoritusmerkinnät eli osaamisen tunnustamisen ja sen jakamisen.

Mikrotutkintokurssit ovat tyypillisesti toimialasuuntautuneita, digitaalisia, ajallisesti lyhyitä ja työpanokseltaan suhteellisen kevyitä modulaarisia kokonaisuuksia (Teachonline 2020). Mikrotutkintokursseille osallistuvat työnantajat, yrittäjät ja opiskelijat odottavat kurssien tarjoavan konkreettista kriittistä tietoa tiiviissä paketissa, luovan vahvasti työhön tai työympäristöön liittyvää lisäarvoa sekä tukevan kestävyysajattelua (Oliver 2019, i–ii). Joustavat, personoidut, tarpeen mukaan saatavilla olevat ja opiskelijoiden välistä dialogia edistävät koulutusmuodot, kuten erilaiset MOOCit (Massive Open Online Course), ovat siis vahvasti koulutettavien intresseissä (Resei ym. 2019, 3).

Mikrotutkinnoista vastaus muuttuvien työmarkkinoittemme haasteeseen

Erityisen hyödyllisiksi mikrotutkinnot koetaan jo työelämässä mukana olevien aikuis-, täydennys-, uudelleen- ja jatkokoulutuksessa. Työmarkkinat muuttuvat. Digitalisaatio valtaa alaa, ja tätä koronapandemia on kiihdyttänyt entisestään. Lisäksi työurat pitenevät, mikä luo uusia taito- ja kouluttautumistarpeita. Euroopan komission tavoitteena on yhdenmukaistaa mikrotutkinnon määritelmä sekä luoda suosituksia sen käyttöönotosta. Mikrotutkinnoista saataisiin näin versomaan yleiseurooppalainen, standardoitu lisä nykyiseen koulutustarjontaamme. Se pystyisi vastaamaan kiihtyvällä vauhdilla muuttuvien työmarkkinoiden, pitenevän elinikäodotteen sekä yhteiskunnan uusien tieto-, taito- ja pätevyystarpeiden vaatimuksiin. Vihreä osaaminen, digitalisaatio ja alustatalous ovat esimerkkejä tämän hetken keskeisistä kyvykkyyksistä. Vauhdittaakseen kehitystä Euroopan komissio hyväksyi 10.12.2021 ehdotuksen eurooppalaisesta mikrotutkintojen lähestymistavasta elinikäisen oppimisen ja työllistymisen tukemiseksi (A European approach to micro-credentials for lifelong learning and employability) (EU 2021a).

Mikrotutkinnot jatkuvan oppimisen välineenä

Jatkuvalla oppimisella käsitetään oman osaamisen säännöllistä kehittämistä elämän ja työuran eri vaiheissa. Jatkuvan oppimisen uudistaminen ja tukeminen ovat mukana nykyisen hallituksemme koulutuspoliittisessa ohjelmassa.  Tällä hetkellä jatkuva oppiminen tapahtuu pitkälti työpaikoilla omien työtehtävien ohessa, ja yleisten arvioiden mukaan jopa 70 prosenttia oppimisesta on osa työn tekemistä eli ns. informaalia oppimista (Erkkilä & Kortesalmi 2020). Kuitenkin myös formaalia eli tavoitteellista oppimista tarvitaan osana oman osaamisen systemaattista kehittämistä. Jatkuvan oppimisen uudistusta koskevat hallituksen linjaukset valmistuivat 2020, ja niiden mukaisia kehitystoimenpiteitä ovat mm. työelämälähtöisten ja monimuotoisten koulutuskokonaisuuksien kehittäminen eri koulutusasteilla, osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kehittäminen, työelämän muunto-, täydennys- ja erikoistumiskoulutusten lisääminen sekä korkeakoulujen kannustaminen avaamaan koulutustarjontaansa ja kehittämään toimintaansa jatkuvan oppimisen kenttänä (OMK 2019). Mikrotutkinnot voivat tuoda tähän toimivan ratkaisun myös Suomessa.

Suoritukset ja arvioinnit talteen digitaaliseen lompakkoon

Mikrotutkintojen kehittäminen on kiinteästi sidoksissa opintosuoritusten digitalisointiin   . Mikrotutkinnoista saatavat suoritusmerkinnät ja kirjalliset arvioinnit on tavoitteena tallentaa digitaaliseen lompakkoon, josta Euroopan komissio on tehnyt ehdotuksen 3.6.2021 (EU 2021b). Digitaalisen lompakon avulla omaa osaamista on helppo osoittaa reaaliaikaisesti sekä Suomessa että ulkomailla. Eurooppalaiset digitaalisen identiteetin lompakot vaativat kuitenkin vahvaa tunnistautumista, mistä syystä kaikilla yliopistoilla tai korkeakouluilla ei ole vielä mahdollisuutta myöntää digitaalisia suoritusmerkintöjä. Tämä vaatii oppilaitoksilta sekä ajatus- että toimintamallien kehittämistä, jotta tavoitteet yhtenäisistä eurooppalaisista käytännöistä ja rajat ylittävistä mahdollisuuksista osoittaa koulutustausta ja viralliset tutkintonimikkeet digitaalisesti toteutuvat.

Euroopan komission kehittämällä Europass Digital Credentials Infrastructure (EDCI) -alustalla toimiva Europassi tarjoaa jo nykyisellään monipuolisen palvelun, jonne käyttäjät voivat tallentaa omat todistuksensa, hakemuksensa ja ansioluettelonsa turvallisesti yhteen paikkaan. Oppilaitokset voivat hyödyntää Europassia myöntäessään sähköisessä muodossa olevia asiakirjoja, kuten korkeakoulutodistuksen liitteitä ja liikkuvuustodistuksia. Europassin käyttö on maksutonta, ja se toimii jokaisessa EU- ja ETA-maassa. Suomessa Europassiin liittyviä tehtäviä koordinoi Opetushallitus.

Mikrotutkinnosta voi saada myös osaamismerkin

Yksi mahdollinen mikrotutkintokurssien ja -oppimisen tunnustamistapa on digitaaliset osaamismerkit. Osaamismerkit (engl. Open Badge) ovat digitaalisia, visuaalisia osaamisen tunnistamisen, tunnustamisen ja näyttämisen välineitä. Osaamismerkit voidaan myöntää joko tietyksi määräajaksi tai toistaiseksi voimassa oleviksi. Oppilaitokset ja organisaatiot voivat myöntää osaamismerkkejä esimerkiksi Open Badge Passport -palvelussa (OBF). Osaamismerkin saaja voi kerätä, hallinnoida ja jakaa omia osaamismerkkejään Open Badge Passport -palvelussa (OBP).

Laurea järjestää pk-yrityksille uusia mikrotutkintokursseja vuonna 2022

Mikrotutkinnot, mikrotutkintokurssit ja muut pienemmät osaamiskokonaisuudet sekä osaamismerkit ovat kaikki esimerkkejä osaamisperustaisuudesta ja jatkuvasta oppimisesta. Laurea-ammattikorkeakoulu on edelläkävijä jatkuvan oppimisen tukemisessa sekä mikro-oppimista edistävien koulutusten ja oppimateriaalien järjestämisessä eri kohderyhmille. Esimerkkejä käynnissä olevista hankkeista ovat Laurean Circular Economy Goes East and West, Muutosvoimaa osaamisesta (MUUVO) ja  #PamuRobo. Vuosina 2018–2020 Laurea koordinoi 23 korkeakoulun SotePeda24/7-yhteishanketta.

Kevään ja syksyn 2022 aikana Laurea-ammattikorkeakoulu lanseeraa useita uusmaalaisille pk-yrityksille suunnattuja, maksuttomia mikrotutkintokursseja. Näiden pilottikurssien aiheina ovat esimerkiksi alustatalous, kestävä kehitys, digitaalinen markkinointi ja palvelumuotoilu. Kurssit ovat osa Helsinki – Uusimaa – Kestävä ja digitaalinen yrittäjyysalue 2021–2022 -hanketta, jossa Laurea kehittää 3AMK-yhteistyössä Haaga-Helian ja Metropolian sekä lukuisten yhteistyökumppaneiden kanssa digitaalisempaa ja vihreämpää yrittäjyyttä Uudellamaalla. Hankkeen keskeinen kumppani on Uudenmaan liitto. Lisää asiaa mikrotutkinnoista on siis luvassa – pysy kanavalla!

Lähteet:

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022021519075
henkilökuva.
Anne Lahti
anne.lahti(at)laurea.fi
lehtori

digitaalinen lompakko jatkuva oppiminen mikro-oppimien mikrotutkinto mikrotutkintokurssi MOOC osaamismerkki

Lisää samanlaisia uutisia

Jaa sivu