P2P on laurealainen koulutusmalli, jossa liiketalouden korkeakouluopiskelijat, yritysyhteistyökumppanit ja ohjaavat opettajat työskentelevät yhdessä aidoissa työelämää kehittävissä projekteissa. Projekteja toteutetaan opetussuunnitelman mukaisesti kaikkiin liiketalouden keskeisiin teemoihin kuten myyntiin, markkinointiin, liiketoimintaan, taloushallintoon, henkilöstöjohtamiseen sekä yrittäjyyteen. Projektit kestävät tyypillisesti yhden lukukauden ja sen aikana opiskelijatiimi toteuttaa yritysyhteistyökumppanin antaman toimeksiannon sekä perehtyy käytännön toteutusta tukevaan teoriaan. Opiskelijatiimi muodostuu tyypillisesti seitsemästä jäsenestä, joista yksi henkilö toimii projektipäällikkönä harjoitellen esimiestyötä ja tiimin vetämistä. Tiimit tapaavat ohjaavan opettajan kerran viikossa ja valmistelevat sitä ennen esityksen projektin etenemisestä sekä antavat näyttöjä tietoperustan hallinnasta. Ohjaava opettaja puolestaan ottaa vastaan osaamisen näyttöjä, käy läpi tiimin tuottamaa aineistoa ja antaa siihen kehittämispalautetta varmistaen näin opiskelijoiden liiketaloudellisen osaamisen kehittymisen sekä projektin tavoitteiden toteutumisen.

Vuosi sitten juhlimme Hyvinkäällä P2P:n kymmentä toimintavuotta ja tuhatta tehtyä projektia. Juhlan parasta antia oli tavata projektioppimisympäristöstä valmistuneita opiskelijoita ja kuulla heidän uratarinoitaan. Yhteistä näille uratarinoille oli henkilöiden tyytyväisyys niihin työelämävalmiuksiin, joita he olivat saaneet projektiopinnoissa ja pystyneet hyödyntämään eri työtehtävissään. Tästä heräsi mielenkiinto selvittää tarkemmin, mitä eri valmiuksia projekteissa opiskelu antaa työelämään siirtyville opiskelijoille. Ja kuten aina P2P:ssä, tutkimusta lähdettiin viemään eteenpäin ”opiskelijat edellä” –filosofian mukaisesti kahden valmistumisvaiheessa olevan opiskelijan työnä osana heidän tutkimus- ja kehittämismenetelmien opintoja. Otimme myös heti alussa tavoitteeksi kirjoittaa tutkimuksesta englanninkielinen artikkeli.  Artikkelin esittely sopivassa koulutusalan konferenssissa tuo tärkeää tietoa, herättääkö koulutusmallimme sellaista mielenkiintoa, että sen sisällöllisestä mallista ollaan valmiita maksamaan ulkomaisissa koulutusorganisaatioissa. Tämä on oleellista markkinatutkimustietoa P2P-koulutusvientituotetyöme tueksi.

Pohdinnan jälkeen kiteytimme tutkimuksen keskeiseksi näkökulmaksi selvittää, miten P2P-projektiopinnot olivat edistäneet valmistuneen henkilön suoriutumista eri työtehtävissään. Haastateltavia pyydettiin kuvailemaan ja nimeämään taitoja tai valmiuksia, joita oli saanut P2P-projektiopinnoista ja joita he olivat pystyneet eniten hyödyntämään työssään valmistumisen jälkeen. Tutkimusta varten haastateltiin yhdeksää P2P:stä valmistunutta ja muutaman vuoden työelämäkokemuksen omaavaa henkilöä. Haastattelun tuloksia teemoitettiin kolmeen eniten esille nousseisiin kategorioihin: yleiset, siirrettävät työelämätaidot tai –valmiudet, alakohtaiset taidot ja tiedot sekä P2P:n tuottamat lisäedut kuten ammatillinen verkostoituminen ja työelämätuntemus.

Eniten P2P:stä valmistuneet kokivat saaneensa yleisiä ja siirrettäviä työelämätaitoja tai –valmiuksia, joita voidaan hyödyntää erilaisissa työtehtävissä kuten viestintä- ja neuvottelutaitoja, luovuutta, ongelmien ratkaisu- ja ryhmätyötaitoja, konfliktien hallintaa sekä johtamista. P2P- opinnoissa opiskelijat työskentelevät tiiviisti noin seitsemän hengen tiimeissä ja viestivät aktiivisesti yritysten yhteistyökumppaneiden kanssa, joten yhteistyö- ja tiimityötaidot korostuivat vastauksissa kuten myös vastuullisuus ja kyky viedä asiat päätökseen. Työskentely projektipäällikkönä nähtiin erityisen merkityksellisenä, se toi vastaajien mukaan esimiesvalmiuksien lisäksi kyvyn johtaa itseään sekä tiimiä mutta myös priorisoida ja hallita kokonaisuuksia. Suurin osa haastatelluista mainitsi tärkeimmiksi valmiuksiksi nimenomaan ”rohkeuden” tai “kyvyn ottaa vastuuta”, joka oli tuonut luottamusta omiin kykyihin ja uskoa oman osaamisen kehittymiseen ja pärjäämiseen eri työelämätilanteissa.

“The best thing about the P2P-model is the teamwork and the interaction with real work life partners. Made it easier to connect and contact people afterwards.” – Interviewee

“Being a project manager has given me confidence and it really was an enlightening experience.”  – Interviewee

“In projects, you had to carry your own weight.” – Interviewee

Toiseen kategoriaan haastateltavat sijoittivat niitä alakohtaisia taitoja tai tietoja, joissa he olivat harjaantuneet projekteissa. Näitä olivat liiketalouden perusosaamisen lisäksi projektinhallintaosaaminen, tietotekniset valmiudet, kielitaito sekä tutkimus- ja kehittämisvalmiudet. Myös työskentely projektitiimin sihteerinä oli kerryttänyt monia hyödyllisiä taitoja, joista haastateltavat olivat hyötyneet työelämässä ja saaneet hyvää palautetta kuten kyvystä kiteyttää oleellinen ja kirjoittaa napakat muistiot. Kielitaidon kehittymisen taustalla olivat kaksi opetussuunnitelmaan kuuluvaa englanninkielistä 15 op laajuista projektia. Näissä projekteissa työskentely kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden kanssa oli vahvistanut kielitaidon lisäksi monikulttuurisessa tiimissä tarvittavia vuorovaikutustaitoja. Lisäksi työskentely kansainvälisissä toimeksiannoissa vahvisti ammatillisia kansainvälisiä verkostoja sekä toi rohkeutta sekä tavoitteellisuutta suunnata työuralle ulkomaille, minne osa haastateltavista olikin jo päätynyt.

“The international projects in P2P is a pretty good thing. It’s a really good thing you get in contact with people from other countries and because of it, I’m now working abroad.” -Interviewee

Kolmas kategoria oli P2P:n tuottamat lisäedut, joita voidaan kuvailla työelämätuntemukseksi ja – valmiuksiksi. Näitä taitoja ei voi saavuttaa vain opiskelemalla tai lukemalla, vaan ne harjaantuivat P2P –projekteissa opiskelijoiden olleessa jatkuvassa vuorovaikutuksessa yritysten, organisaatioiden ja eri sidosryhmien kanssa.  Näitä etuja ovat mm. kyky toimia luontevasti ja vuorovaikutteisesti erilaisissa ammatillisissa tilanteissa ja viestiä niissä vakuuttavasti eri asiantuntijatahojen kanssa. Myös aito esimieskokemus tiimin vetämisestä projektipäällikkönä koettiin hyödyllisenä kokemuksena. Onnistuneet projektikokemukset kasvattivat opiskelijoiden rohkeutta ja itseluottamusta vahvistaen heidän ammatillista tulevaisuususkoa.

“I believe, that this study model provides you with so much more attitude, experience and courage to just start doing things and that is needed in working life”.

“Client (Work life partners) meetings and work life practicalities are things you can’t just learn from a book.” – Interviewee

Erityisesti haastateltavat nostivat esille P2P:n mahdollistavan ammatillisen verkostoitumisen, joka alkoi heti opintojen käynnistyessä ensimmäisestä projektista ja yhteistyökumppanista alkaen. Nämä ammatilliset verkostot toivat monille opiskelijoille näkemystä tulevaisuuden työelämän aidoista osaamistarpeista, mikä helpotti heidän opintojen ja työuran suunnittelua. Monet haastateltavat olivat saaneet projektien avulla merkittävää tukea työ- tai työharjoittelupaikkojen hankintaan.

“They (P2P projects) have effected by job seeking skills and networking a lot. I’ve also gained ready networks and relations from projects.” – Interviewee

Tutkimuksen mukaan P2P –projektit tuovat opiskelijoille monia sellaisia valmiuksia tai kykyjä, jotka madaltavat siirtymää korkeakouluopinnoista työelämään ja vahvistavat heidän työelämävalmiuksiaan sekä ammatillisia verkostoja.  Taru Tallgren, tutkimusta ohjannut opettaja, esitteli tällä kärjellä P2P- koulutusmallia ja sen vaikuttavuutta siltana työelämän ja korkea-asteen opintojen välissä Sevillassa marraskuussa 2019 järjestetyssä koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatioiden konferenssissa ICERISSÄ. Vastaanotto oli pääasiallisesti myönteinen, kiinnostunut ja herätti paljon keskustelua sekä ajatustenvaihtoa. Monissa ulkomaisissa yliopistoissa toki toteutetaan myös erilaisia kehittämisprojekteja. Keskeisin eroavaisuus P2P:hen verrattuna oli se, että muualla projektit toteutettiin osana yksittäisiä opintojaksoja tai projektien toimeksianto ei ollut autenttinen yrityksen kehittämistarve. Erityistä huomioita sai suomalainen korkeakoulujärjestelmä ja sen joustavuus sekä sallivuus myös erilaisten pedagogisten innovaatioiden käyttämisessä. P2P:n radikaalisuus – ei perinteisiä luentoja ja eikä kirjallisia kokeita – herätti kuitenkin myös hämmennystä sekä kysymyksiä kohdistuen erityisesti opiskelijoiden teoreettisen osaamiseen ja sen varmistamiseen. Ilman omakohtaista projektiohjauskokemusta onkin varmasti vaikea hahmottaa, miten laajaksi tietoperusta rakentuu osana projekteissa opiskelua ja miten opiskelijoiden teoreettinen osaamisen todentuu projektien tulosten kautta.

Konferenssin aikana käytyjen keskustelujen lopputuloksena voidaan kiteyttää P2P-koulutusvientituotetestauksen osalta johtopäätös, etteivät ulkomaiset yliopistot ole kansainvälisessä yhteistyössä useinkaan valmiit maksamaan uusista pedagogisista innovaatioista tai malleista. Kehittämiskäytänteinä ovat enemmän esimerkiksi EU-rahoitteiset hankkeet ja asiantuntijavaihdot. Konferenssin kautta saatu tuntuma vahvisti jo muissakin aiemmissa koulutusvientituotekeskusteluissa esille tullutta näkemystä, jossa tulee lähteä hakemaan P2P:n koulutusmallin kaupallista potentiaalia eri kohderyhmiin suunnaten.

Tutkimusryhmä:

• Anjuli Jaakkola, liiketalouden opiskelija, Laurea-ammattikorkeakoulu, anjuli.jaakkola@student.laurea.fi
• Esa Aalto, liiketalouden opiskelija, Laurea-ammattikorkeakoulu, esa.aalto@student.laurea.fi
• Taru Tallgren, HTM, lehtori, Laurea-ammattikorkeakoulu, taru.tallgren@laurea.fi
• Tero Uusitalo, MMM, lehtori, tutkintovastaava liiketalous, Laurea-ammattikorkeakoulu, tero.uusitalo@laurea.fi