Verkkokoulutuksen rakentaminen esimerkiksi Moodle-ympäristöön voi olla haasteellista ilman menetelmällistä tukea. Verkkoympäristössä toteutetussa koulutuksessa opiskelijalähtöisyys on ensiarvoisen tärkeää ja opiskelijalähtöisyyden takaamiseksi on hyvä miettiä mahdollisia menetelmällisiä työkaluja. Laurean siirtyminen uuden oppimisympäristön (Canvas) käyttöön osui lähelle Korona-pandemian alkua. Siirtymässä hyödynnettiin laajasti ABC-oppimisen muotoilun menetelmää opintojaksojen muokkauksessa uuden oppimisympäristön käyttöön ottamiseksi. Tässä julkaisussa pyrimme avaamaan päällimmäisiä kokemuksia menetelmän hyödyntämisestä hanketoiminnassa.
Brands people / Unsplash
Hanketaustaa – Urheiluseurojen alueellinen digiloikka (REILU)
Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (ESLU) tarjoaa urheiluseuroille ja -organisaatioille monipuolisia koulutuksia ja ajan hengen mukaisesti koulutuksia ollaan siirtämässä vahvemmin verkkoon. Digitaalisuudesta haetaan hyötyjä koulutusten toteuttamisessa sekä työskentelyn ja yhteistyön tehostamisessa niin ry:n sisällä kuin ulkoisten toimijoiden kanssa. Urheiluseurojen alueellinen digiloikka – hankkeessa Laurea on mukana tukemassa digitaalisuuden sisällyttämisessä päivittäiseen toimintaan. Laurean ja ESLUn yhteistyö on kaksivuotinen, ESR-rahoitteinen hanke vuosille 2022–2023.
Hankkeessa tuotetut koulutukset ovat periaatteeltaan kahdenlaisia. Koulutukset voivat olla itsenäisesti suoritettavia verkko-opintoja tai sitten koulutukset sisältävät sekä verkkokomponentin että fyysisen tai verkossa tapahtuvan koulutussession. Koulutusten suorittamiseen on linkitetty osaamismerkit ja henkilökohtaisen portfolion rakentaminen. Henkilökohtaisen osaamisen kuvaaminen osaamismerkkien (Open Badge Factory) ja digitaalisen portfolion avulla (my.bulbapp.com) auttaa rakentamaan kuvaa omasta osaamisesta ja kertyneestä kokemuksesta esimerkiksi rekrytointeja varten.
ABC-menetelmästä
Alkuperäisen Erasmus+ projektin erinomaisiin arviointeihin (Evaluation ABC LD method: Erasmus+ project ABC to VLE+ 2018–2020) ja positiivisiin henkilökohtaisiin kokemuksiin nojaten olemme REILU- hankkeessa hyödyntäneet ABC-menetelmää koulutusten rakentamisessa ja dokumentoinnissa. Menetelmän hyödyntämisestä odotettiinkin olevan hankkeelle monia hyötyjä. Ensinnäkin menetelmä tarjoaa lopputuloksena opiskelijan polun (Kuva 1), mikä on linjassa uuden oppimisympäristön kurssien sisäisen rakenteen kanssa opiskelijalähtöisyyden lisäksi. Tämä tarjoaa rautalankamallin koulutuksen rakentamiseen. Lisäksi opiskelijan polku visuaalisena karttana tarjoaa mahdollisuuden tarkastella koulutuksen sisältöä ja opiskelijan etenemistä selkeänä jatkumona. Visuaalisuus tarjoaa keinon huomioida koulutuksen monipuolisuutta oppimisen lähtökohdista.
Kuva 1: ABC-menetelmän ydin – Storyboard. Esimerkki opiskelijan polun rakentumisesta. (Lähde: ABC_LD workshop – toolkit 2020)
ABC-menetelmä, ABC Learning Design (Young & Perovic 2016), on oppimisen muotoilun työkalu, pedagoginen kehys, joka auttaa suunnittelemaan oppimiskokemuksia huomioiden halutut oppimistulokset. Menetelmä on University College Londonin kehittämä nopea (90 min.) työpaja, jossa tiimi tuottaa visuaalisen kuvakäsikirjoituksen kurssista, opinnosta, opetussuunnitelmasta tai muusta vastaavasta kokonaisuudesta. ABC-menetelmä on itse asiassa kokonainen työkalupakki pedagogisia työvälineitä, jotka auttavat suunnittelemaan opintokokonaisuuden opiskelijan polkuna hyödyntäen monipuolisesti erilaisia oppimisaktiviteetteja, kuten tiedon hankintaa, tiedon tuottamista, reflektiota, erilaisia yhteistyömuotoja tiedon prosessoimiseksi.
Työkalupakki sisältää selkeät askelmerkit, joiden avulla voidaan tunnistaa oppimisen tavoitteita palvelevia pedagogisia lähestymistapoja. Menetelmässä hyödynnetään mm. oppimisen tapoja kuvailevia kortteja (Kuva 2), joiden avulla opiskelijan polkua voidaan rakentaa askel askeleelta. Jos opintoa suunnittelevan tiimin näkemys on, että haluttu osaaminen kertyy tiedon hankinnan kautta, ehdottaa kortti erilaisia aktiviteetteja tiedon hankintaan liittyen. Jos taas reflektio tuottaa haluttua osaamista, ehdottaa kortit erilaisia mahdollisuuksia toteuttaa keskusteluja. Työkalupakki (ABC LD Toolkit) kehitettiin yhteistyössä Erasmus+ hankkeessa ABC to VLE (ABC LD (2020)). ABC-menetelmää on eniten hyödynnetty korkeakouluissa eri puolilla Eurooppaa.
Kuva 2: ABC-menetelmän rakennuspalikoita – oppimisen tavat kortit. Esimerkki tiedon hankinta -kortista. Kortin molemmat puolet kuvattuna (Lähde: ABC_LD cards learning types – toolkit 2020).
Hanketyökokemuksia ABC-menetelmän käytöstä
Rehellisyyden nimissä REILU-hankkeessa ABC-menetelmän käytössä on joustettu asetettuihin ajallisiin rajoitteisiin liittyen. ABC-menetelmän ytimenä on kädet-savessa työpaja, jossa intensiivisessä yhteistyössä tuotetaan kurssin, moduulin, opinnon visuaalinen kuvakäsikirjoitus. Hankkeessa menetelmää on hyödynnetty erityisesti käsikirjoituksen laatimisessa. Menetelmällä on pyritty kasvattamaan yhteistä ymmärrystä siitä, mitä, miksi ja miten olemme koulutussisältöjä rakentamassa valittuun oppimisympäristöön. Lisäksi menetelmä toimii erinomaisena dokumentaation välineenä käsikirjoituksen kautta. Myöhemmin koulutuksia päivitettäessä on hyödyllistä nähdä koulutusympäristön lisäksi koulutuksen punainen lanka.
Vaikka menetelmä ei ollut tuttu entuudestaan kaikille hankkeen toimijoille, lyhyehkön orientaation jälkeen menetelmän käyttö on koettu luontevaksi ja hyväksi tavaksi suunnitella koulutusten sisältöjä ja toteuttamista. Visuaalisen käsikirjoituspohjan avulla koulutus lähtee rakentumaan pala palalta. Oppimisen tavat-kortit tukevat opiskelijan polun rakentumista esimerkein ja visuaalisin vinkein mm. koulutusaktiviteettien monipuolisuudesta.
ABC-menetelmän mahdollisia sovellutuksia nähtiin laajemmalti kuin vain koulutusten rakentamisessa: tapahtumien suunnittelussa ja aivoriihien tukemisessa – tai paremminkin aivoriihet ovat mukaansa tempaava osa menetelmän soveltamista. Saman piirustuspöydän äärellä nähdään yhdessä kokonaisuuden rakentuvan ja visuaalinen käsikirjoitus tarjoaa hyvän pohjan ajatusten heittelemiselle osallistujien kesken.
Ensimmäisten käyttökokemusten jälkeen on hyvä katsoa taaksepäin ja ehkä ABC-menetelmän käyttöönoton esittelyyn ja johdatteluun olisi voitu panostaa enemmän. Menetelmän suoraviivaisuus saattaa hämätä ja lähdetäänkin nopsasti etenemään eikä muisteta valmistautua tulevalle matkalle tarpeeksi yksityiskohtaisesti. Vaikka koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa oli mukana menetelmään perehtyneitä, tarkempi perehdyttäminen menetelmän yksityiskohtiin olisi voinut helpottaa kokonaisuuden ymmärtämistä muutamissa kohdin.
Asiantuntijatyössä, vaikka asiantuntijoita ollaankin, toisten tukeminen on tärkeää. ABC-menetelmän kohdalla on hyvä varmistaa, että visuaalinen käsikirjoitus on tarpeeksi yksityiskohtainen. Koulutusten rakentaminen verkkoympäristöön on sitä tehokkaampaa mitä tarkempi ja yksityiskohtainen käsikirjoitus on. Kaiken kaikkiaan menetelmän hyödyntäminen on koettu hyödylliseksi ja menetelmän käyttöä on helppo suositella muille – koulutusten rakentaminen ABC-menetelmällä voi olla tiimityötä parhaimmillaan.
Lähteitä:
