Rehtori havainnoimassa korkeakoulun pedagogiikkaa käytännössä – positiivisia vai negatiivisia yllätyksiä?

Teksti | Jouni Koski

Vuoden 2023 ensimmäisessä blogikirjoituksessani (Korkeakoulun rehtorin uudenvuodenlupaus, 3.1.2023) kerroin uudenvuodenlupauksestani oppia joka kuukausi jotain uutta korkeakoulustamme. Mitä opin ja oivalsin? Lupasin, että kerron oppimastani ja oivalluksistani blogikirjoituksissani vuoden 2023 varrella. Esitin siten tammikuun rehtorin tiedotteessa korkeakoulumme henkilöstölle mahdollisuuden kutsua rehtori käymään ja tutustumaan korkeakoulun arkeen ja kollegoiden työhön. Niinpä sain kutsun korkeakoulumme Hyvinkään kampukselle. Kutsun esitti liiketalouden lehtori Aapo Hollanti ja suuntasin viime viikolla keväisenä aamuna kohti Hyvinkään kampusta ja projektityötilaa 205. Projektimuotoinen tradenomikoulutus (ns. P2P-malli) on minulle sinällään hyvin tuttu, sillä olin sitä itse osaltani viisitoista vuotta sitten koulutusalajohtajana käynnistämässä. Edellisestä vierailustani oli kuitenkin jo kulunut aikaa ja olin varma, että uutta on mahdollista tällä vierailulla oivaltaa ja oppia.

Kuten taannoin viime syksynä blogikirjoituksessani (Korkeakoulun sidosryhmäyhteistyön pitkäjänteinen kehittäminen, 16.8.2022) totesin, että korkeakoulun ensimmäisen vuosikymmenen aikana kehittyi Laurea-ammattikorkeakoulussa ammattikorkeakoulupedagogiikan muoto nimeltään LbD eli Learning By Developing. Tämä korkeakoulua vahvasti brändännyt pedagoginen toimintamalli (kehittämispohjainen oppiminen) kytki korkeakoulun perustehtävät (koulutus, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan) ikään kuin yhteen vahvistaen verkostoitumista ja yhteistyötä alueella. Kun LbD:n lähtökohtana opetuksessa ja oppimisessa on autenttinen työelämäyhteistyö, se vahvisti sidosryhmäyhteistyötä alueen toimijoiden kanssa niin yksityisellä, julkisella kuin kolmannella sektorilla. Tätä on erittäin vahvasti toteuttanut juuri projektimuotoinen liiketalouden koulutus. Tämän vuosikymmenen uusi avaus sidosryhmäyhteistyöhön on Laurean avainkumppanuusmallin käynnistäminen. Avainkumppanuuden kautta korkeakoulu tarjoaa kumppaneille systemaattisen ja laaja-alaisen yhteistyön, jonka avulla kumppanit voivat kehittää liiketoimintaansa sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaansa yhdessä korkeakoulun kanssa. Avainkumppanuus takaa kumppanille vastikkeellisen yhteistyöpaketin (2.500 EUR / vuosi), jonka ytimessä on kumppanin tarpeisiin perustuva vuosisuunnitelma, joka rakennetaan yhteistyössä kumppanin kanssa. Avainkumppanuustoiminnan avulla on pyrkimyksenä systematisoida sidosryhmäyhteistyötä edistäen työelämän kehittymistä ja uudistumista.

kuva projektikokouksesta.
Kuva 1. Opiskelijoiden toteuttama projektikokous käynnistymässä Hyvinkään kampuksella. (Kuva: Jouni Koski)

Kun saavuin Hyvinkään kampukselle, sain kohdata upean joukkueen ns. työn äärestä. Käynnissä oli projektikokous, jota johti kehittämishankkeen projektipäällikkö Niina Kosonen, joka on alun perin polkuopintojen kautta korkeakouluun tullut kolmannen vuoden tutkinto-opiskelija. Pitkän pöydän ääressä olivat myös mainospäällikkö Tiina Vulli ja ICT- ja digitalisaatiopäällikkö Henry Vainionpää RTV-Yhtymä Oy:stä, joka on yksi korkeakoulumme 88 avainkumppanista. Korkeakoulumme opiskelijat ovat toteuttamassa heille kehittämishanketta, jossa tavoitteena on rakentaa yhtiölle digitaalisen markkinoinnin kehityssuunnitelma. Tähän mennessä opiskelijat olivat toteuttaneet ja raportoineet heille kilpailija-analyysin ja he olivat nyt suunnittelemassa tutkimusosuutta sisältäen sekä sähköisen kyselyn että haastattelut, jonka jälkeen on kehitysehdotusten vuoro. Kehittämishanketta olivat tekemässä projektipäällikön johdolla tradenomiopiskelijat Sini Laakso ja Pyry Rein, jotka ovat ensimmäisen vuoden tutkinto-opiskelijoita Hyvinkään Laureassa. Mukana ryhmässä oli myös Jenna Perttula, joka on kolmannen vuoden tutkinto-opiskelija toisen asteen ammatillisessa oppilaitoksessa Hyriassa ja on nyt ensimmäistä vuotta Hyvinkään Laureassa. Projektiryhmän jäsen Riina Raatikainen taas on Hyriasta valmistunut avoimen väylän opiskelija Hyvinkään Laureassa. Lisäksi mukana ryhmässä on Susanna Honkala, joka ensimmäisen vuoden polkuopiskelija Hyvinkään Laureassa. Pysyitkö sinä ”perässä”? Kaikki eivät olleetkaan tradenomiopiskelijoita samasta ryhmästä Laureasta vaan mukana on myös Hyrian opiskelijoita ja myös vieraileva ohjaaja Teija Punkki niin ikään Hyriasta. ”Napsaisin” heistä kaikista kuvan matkapuhelimella ennen projektikokouksen alkamista.

Laurea-ammattikorkeakoulu on yhdessä Hyria koulutuksen (Hyria) kanssa sitoutunut varaamaan merkonomiopiskelijoille vähintään kymmenen (10) väyläopiskelupaikkaa lukuvuosittain Hyvinkään Liiketalouden tradenomikoulutuksessa. On sovittu, että aloituspaikkojen määrää voidaan tarkastella myös erikseen huomioiden korkeakoulun liiketalouden koulutuksen kokonaistilanne. Väyläopintojen laajuus on minimissään 20 opintopistettä ja Hyrian opiskelijoille mahdollistetaan erikseen sovitusti 30 opintopisteen suorittaminen yhden lukuvuoden aikana. Hyria ja Laurea nimeävät omat vastuuhenkilöt työskentelemään yhteistyössä opiskelijoiden valinnassa, perehdytyksessä ja opintojen aikaisessa ohjauksessa sekä arvioinnissa. Hyrian opiskelijat valitaan väyläopintoihin aikaisemman opintomenestyksen, ennakkotehtävän ja haastattelun perusteella. Yhteiset tutkinnon osat (YTO-opinnot) tulee olla suoritettuna loppuun Hyriassa vähintään hyvällä tasolla. Lisäksi väyläopintoihin valittavan opiskelijan tulee osoittaa ennakkotehtävässä opiskelumotivaationsa, sitoutumisensa hakuprosessiin ja väyläopintoihin. Lisäksi opiskelijan tulee olla vähintään 18-vuotias aloittaessaan sopimuksen mukaiset väyläopinnot.

Sain siis olla ”todistamassa” hienoa oppimistapahtumaa, jossa olivat mukana avainkumppanimme (RTV-Yhtymä Oy) eli kehittämisprojektin toimeksiantajan asiantuntijoita, korkeakoulumme opiskelijoita ja heidän ohjaajansa sekä yhteistyöoppilaitoksemme (Hyria) väyläopiskelijoita ja heidän ohjaajansa. Tämä oli minulle uniikki tilanne. Olen vaikuttunut tästä monin tavoin. Jo kahdenkymmenen vuoden ajan laurealainen korkeakoulupedagogiikka eli kehittämispohjainen oppiminen (LbD) on kytkenyt korkeakouluopiskelijoiden oppimisen autenttiseen kehittämiseen yrityksissä, mutta avainkumppanuusmallilla siihen haetaan entistä vahvempaa systematiikkaa, joka hyödyttää niin kumppaniyrityksiä kuin opiskelijoiden oppimista ja opetuksen kehittämistä. On todella hienoa, että RTV-Yhtymä Oy on lähtenyt korkeakoulumme avainkumppaniksi ja voimme vielä toteuttaa kehittämisyhteistyötä opetuksessa niin, että mukana ovat myös alueen toisen asteen ammatillisen oppilaitoksen (Hyria) opiskelijat. Juuri paremmin ei voine nivelvaihetta toisen asteen opinnoista korkeakouluopintoihin toteuttaa kuin juuri näiden väyläopintojen kautta. Opiskelijoille, joilla tavoitteet ovat selvillä, se nopeuttaa opinnoissa etenemistä ja valintojen tekemistä tavalla, joka tukee urasuunnittelua ja ammatillista kehittymistä upealla tavalla.

Opinpa tällä vierailulla paljon lyhyessä ajassa, vaikka kaikkea en tähän blogikirjoitukseen toki kirjannut. Opittavaa riittää – ikä kaikki. Onneksi. Se pitää meidät kaikki virkeänä. Mikä siis on vastaukseni blogikirjoituksen otsikossa esittämääni kysymykseen: Rehtori havainnoimassa korkeakoulun pedagogiikkaa käytännössä – positiivisia vai negatiivisia yllätyksiä? Vastaus on selkeä eli vain positiivisia yllätyksiä! Juuri näin ja tähän suuntaan haluamme korkeakoulun kehittyvän, että tavoitteellinen, alueen kehittymistä tukeva ja kaikille yhteistyökumppaneille lisäarvoa rakentava yhteistyö vahvistuu entisestään. Siinä ratkaisevaa on mahdollistava korkeakoulupedagogiikka ja pitkäjänteinen kumppanuus.

Uusiin oppimiskokemuksiini palaan taas kevään aikana, kun ehdin kirjata oivalluksiani. Jos sinulle tulee mieleen jotain erityistä, johon kannattaisi perehtyä – anna minulle vinkki! Kiitos.

Lähteet:

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023032032374

Jaa sivu