Viimeisen puolen vuoden aikana jokainen meistä on varmaankin kohdannut elämässään ja työssään muutoksia, joita ei olisi vielä vuosi sitten osannut kuvitella. Monella suurin muutostekijä on ollut koronapandemia, mutta sen lisäksi jokaisella on elämässään omia vastoinkäymisiä, jotka vaativat selviytymistä. Tällöin olennaista ei ole pohtia sitä, mitä nämä vaikeudet ovat olleet, vaan sitä miten ja millä taidoilla olemme niiden kanssa pärjänneet.

Resilienssillä tarkoitetaan laajempaa selviytymis- ja muutoskykyisyyttä eli kykyä vastaanottaa ja sopeutua muutoksiin. Tähän pärjäämiseen liittyviä arkisia taitoja pohdimme vantaalaisten yritysten kanssa Urbaania kasvua Vantaa -hankkeen järjestämillä verkkoaamukahveilla sateisena lokakuisena aamuna.

Taidot resilienssin takana

Verkkokahvien keskustelijat arvioivat heti alkuun sitä, kuinka he ovat pärjänneet viime aikoina koronan tuomista vaikeuksista huolimatta. Suurin osa osallistujista arvioi selviytyneensä hyvin ja osa jopa hienosti, kenties paremmin kuin aikaisemmin. Moni koki, että jotkut uinuvat ominaisuudet olivat aktivoituneet heissä vahvoiksi tässä tilanteessa.  Huonoksi tai tyydyttäväksi ei arvioinut selviytymistään kukaan.

Nämä tulokset kertovat siitä, että monilla on käytössään aikamoinen arsenaali taitoja ja kykyjä, jotka aktivoituvat usein juuri stressitilanteissa. Tällöin ihmisestä kuoriutuu jopa sinnikäs taistelija, joka ponnahtaa pinnalle terävistä aalloista huolimatta. Minkälaisia taitoja tämä psyykkinen palautuminen pitää sisällään? Selviytymiskyky on osittain luontaista asennoitumista, mutta toisaalta se tarkoittaa myös taitoja, joita voimme itsessämme kehittää. Onneksi.

Resilienssin kuusi taitoaluetta

Valmentaja, tietokirjailija Ulrika Björkstamin mukaan me tarvitsemme resilienssiä suurista takaiskuista toipumiseen, arjen haasteiden taklaamiseen, uusiin asioihin sopeutumiseen ja eteenpäin kurottautumiseen. Hän määrittelee resilienssin laajasti kuuden osa-alueen kautta:

1. Visiointitaidot: elämän ja työn tavoitteet sekä merkitys, sisäinen motivaatio ja tekemisen prioriteetit
2. Itsesäätelytaidot: oman toiminnan säätely ja tunteiden säätelytaidot, maltin ja kontrollin säilyttäminen haastavissa tilanteissa
3. Asioiden järkeily ja perustelu: ongelmanratkaisutaidot, ratkaisu- ja toimintakeskeisyys, ennakointi ja suunnittelukyky
4. Terveystaidot: ruokavalio, uni, liikunta
5. Sopeutuminen ja sinnikkyys: realistinen optimismi ja takaisin ponnahtaminen
6. Yhteistyötaidot: hyvä yhteys toisiin ja tukiverkostot niin työssä kuin sen ulkopuolella. (Björkstam, 2020)

Björkstamin viitekehyksessä huomioidaan sekä fyysinen että psyykkinen taitotaso, jotka kummatkin vaikuttavat vahvasti toisiinsa ja vahvistavat yhdessä resilienssikykyä. Kuinka voisimme loistaa tunteiden säätelyssä, arkisissa ongelmaratkaisuissa tai toivon ylläpitämisessä vaikeuksien keskellä, jos olemme pahasti univajeisia ja ravitsemuksemme on heikkoa? Aivomme ja hermostomme vaativat näitä perusasioita vielä vahvemmin toimiakseen hyvin stressin keskellä.

Terveyden perusasioista huolehtimisen merkitys korostui selkeästi verkkokahvi-osallistujienkin kokemuksissa pandemian aikana: he kokivat tietoisuutensa lisääntyneen esimerkiksi ruokavalion, liikunnan ja ulkoilun kohdalla. Etätyöskentely on mahdollistanut monille paremmat mahdollisuudet liikkua luonnossa keskellä työpäivää, pitää kävelypalavereja, vähentää autossa istumista, johtaa omaa työtään tuloksellisemmin, valita terveellisempää ravintoa ja syödä säännöllisemmin ja niin edelleen. Pieniä, mutta resilienssin kannalta keskeisiä asioita!

Oman elämän vision ja merkityksen pohdiskelu sekä niiden tuominen arkielämään antaa pohjaa tekemiseen kovinakin aikoina. Kun tietää, että itsellä on omannäköinen suunta ja inspiroivat tavoitteet, osaa suhtautua vaikeuksiinkin kärsivällisemmin ja tulevaisuuteen myönteisemmin sekä mennä sinnikkäästi kohti omia tavoitteita.

Toisaalta kovat ajat ovat myös omiaan pysähdyttämään ihmisiä oman elämän arvojen äärelle. Kun monet asiat muuttuvat epävarmoiksi tai katoavat – nousee itselle merkitykselliset asiat selkeästi uuteen arvoonsa: esimerkiksi ajan vapautuessa, voi aloittaa itselle tärkeän luovan harrastuksen tai tutustua uudelleen läheisiinsä. Tämä taas vahvistaa psyykkistä selviytymiskykyämme. Ihmiset kokevat, että luovuuden käyttö voimaannuttaa ja läheiset suhteet tuovat psykologista turvallisuutta.

Resilientti ihminen on tyypillisesti ratkaisukeskeinen ja toiveikas. On hienoa, että ihminen osaa synkälläkin hetkellä pitää kiinni tulevasta hyvästä, tarttua johonkin ratkaisun avaimeen ja yrittää ottaa uusia askeleita huolesta huolimatta. Vaikka jollekin nämä ovat luontaisia ominaisuuksia, ne kasvavat kuitenkin sitä mukaa kun niitä käyttää. Toivo tai optimismi eivät ole tunteita, vaan tapoja ajatella ja tapoja voi aina opetella. Tunteita voi oppia tunnistamaan ja säätelemään, pelkoakin voi tunnistaa itsessään ja mennä eteenpäin siitäkin huolimatta.

Mistä resilienssitaitojen kehittyminen alkaa?

Taitojen kehittymisen taustalla on niiden tiedostaminen: mitä on nyt meneillään, miten asioihin suhtaudun ja millaisia tekoja tämän pohjalta teen? Yleensä ihmiset, jotka ovat hyvin sinut itsensä kanssa; tietoisia ajatuksistaan, identiteetistään ja käyttäytymisestään – ovat myös taitavia selviytyjiä. Jo pelkästään pysähtyminen ja näiden asioiden tiedostaminen auttavat meitä selviytymään vaikeuksissa. Tämä reflektointikyky on myös resilienssitaitojen kasvun avain.

Kun haluamme vahvistaa selviytymistämme niin arkisissa stressitilanteissa tai suuremmissa muutoksissa, olennaista on siis pysähtyä tiedostamaan omia selvitymistaitojaan: missä on jo vahva ja minkä taitoalueen kehittämisestä voisi ottaa vahvempaa vastuuta. Resilientti ihminen osaa myös nojautua muihin ja pyytää tiukassa tilanteessa tukea muilta. Avun pyytäminen oikealla hetkellä on vahvan ja vastuullisen ihmisen ominaisuus.

Kirjoittaja työskentelee lehtorina Laureassa ja valmentajana Urbaania kasvua Vantaa -hankkeessa, jossa pohditaan jatkuvan oppimiseen, oppimiseen innostamiseen ja oman osaamistason nostamiseen liittyviä kysymyksiä. Hankkeen tavoitteena on löytää ratkaisuja vantaalaisen työvoiman (niin työssä käyvien kuin työttömien) osaamiseen kehittämiseen sekä tukea vantaalaisten yritysten kehitystä digitalisaation ja automatisaation aikakaudella.

Lähteet:

• Björkstam, Ulrika. 15.4.2020 Coaching työelämässä –webinaarisarja (BCI): Menestystekijänä muutoskykyisyys.
• Verkkoaamukahvikeskustelut 22.10.2020. Urbaania kasvua Vantaa –hanke.