Sparria teknoloikkaan -palvelu tukee yrityksiä teknologisessa murroksessa - osallistujien palaute

Sparria teknoloikkaan –palvelu kehitettiin Urbaania kasvua Vantaa –hankkeessa tukemaan pk-yrityksiä teknologisessa murroksessa. Yritykset tarvitsevat apua teknologisiin kehitysprojekteihin pysyäkseen mukana digitalisaatiossa ja vahvistaakseen kilpailukykyään. Informaatioteknologia ja digitaaliset ratkaisut voivat tuoda yrityksille uutta kasvua ja liiketoiminnan sujuvoittamista. Pk-yritysten resurssit teknologisten edistysaskelten ottamiseen ovat kuitenkin usein pienet. Tässä artikkelissa esitellään Sparria teknoloikkaan -palvelusta kerätyn palautteen tulokset. Palautteen mukaan palvelu onnistui tukemaan yrityksiä teknologisen muutoshankkeen edistämisessä. Lisäksi osallistujat kokivat palvelun käytännönläheisenä ja omaa työtä sekä oppimista tukevana.

Urbaania kasvua Vantaa -hankkeessa raivataan vantaalaisten yritysten kasvun esteitä vahvistamalla henkilöstön osaamista ja yritysten kykyä vastata muutostilanteisiin. Hankkeessa on kehitetty erilaisia koulutus- ja valmennuspalveluita, joiden tavoitteena on ollut tukea yrityksiä osaamisen kehittämisessä. Viimeisimpänä hankkeessa kehitettiin Sparria teknoloikkaan -palvelu, jonka tavoite oli tukea yrityksiä teknologisessa murroksessa aiemmin yrityksessä tunnistettua teknologista kehityshanketta edistämällä.

Teknologinen murros on läsnä tänä päivänä lähes kaikessa yritystoiminnassa ja teknologisessa muutoksessa mukana pysyminen on keskeistä yritysten kilpailukyvyn kannalta. Sekä julkisen sektorin että tieteellisten tutkimusten mukaan teknologinen murros edellyttää yrityksiltä omistautumista henkilöstön jatkuvaan koulutukseen (Ellström & Kock, 2008; Tegmark, 2018). Tästä syystä Urbaania kasvua Vantaa -hankkeessa kehitettiin muiden osaamisen kehittämistä tukevien palvelujen lisäksi myös erityisesti teknologisessa murroksessa yrityksiä tukeva Sparria teknoloikkaan -palvelu.

Sparria teknoloikkaan -palvelussa autettiin yrityksiä tunnistamaan ja määrittämään teknologiseen kehitykseen liittyvää muutoshanketta – niin sanottua teknoloikkaa. Teknoloikan lähtökohtana saattoi olla jo aiemmin yrityksessä tunnistettu tarve tai vielä jäsentymätön ajatus. Yritykset saivat käyttöönsä asiantuntijatiimin, joka sparrasi keskeisen kehityshankkeen määrittelyssä ja edistämisessä. Teknoloikan suuruutta ei määritelty, vaan se mitoitettiin ketterästi yrityksen voimavarojen ja tarpeiden mukaan. Hankkeen asiantuntijat ja ulkopuoliset konsultit huolehtivat yrityksen yksilöllisiin tarpeisiin räätälöidyn avun.

Sparria teknoloikkaan -palvelun prosessiin sisältyi startti ja neljä vaihetta. Startissa kartoitettiin lähtötilanne ja sovittiin käytännöistä. Ensimmäisessä vaiheessa luotiin tilannekuva ja tunnistettiin kehitettävä hanke. Toisessa vaiheessa kartoitettiin tietolähteet ja vaatimukset sekä määriteltiin rajaukset lopputulemalle. Kolmannessa vaiheessa tunnistettiin digitaaliset vaihtoehdot. Neljännessä vaiheessa tehtiin hankeprojektin vaiheistaminen ja käytäntöön viennin suunnitelma. Prosessin lopputuloksena syntyi projektiehdotus, joka sisälsi muun muassa suunnitelman aikataululle, vastuille, budjetille sekä työntekijöiden osaamisen kehittämiselle. Sparria teknoloikkaan -palvelu toteutettiin 19 yrityksessä ja siihen osallistui yhteensä 71 henkilöä. Suurin osa prosesseista saatiin valmiiksi kevään 2021 aikana ja viimeiset elokuussa 2021.

Tässä artikkelissa esitellään Sparria teknoloikkaan -palvelusta kerätyn palautteen tulokset. Kerätyn palautteen tavoitteena oli selvittää, miten hankkeessa kehitetty palvelu onnistui, olivatko osallistujat tyytyväisiä Sparrin toteutumistapaan ja sisältöön sekä millaisia hyötyjä Sparrista oli yrityksille. Lisäksi palautekyselyllä selvitettiin, edistikö palvelu teknologisen kehityshankkeen toteutumista yrityksissä ja pyrittiin tunnistamaan mahdollisia haasteita teknologisen kehityshankkeen eteenpäin viemisessä. Artikkeli on jatkoa julkaisulle, jossa esitellään hankkeen kasvudiili 1:n koulutusten palauteaineiston tulokset (Maunula, Lamberg & Suomala 2021) sekä kasvudiili 2:n valmennusten palauteaineiston tulokset (Lamberg, Maunula & Suomala 2021).

Aineiston keruu

Sparria teknoloikkaan -palvelun jälkeen osallistujat saivat sähköpostilla linkin kyselyyn, johon vastasi 22 henkilöä eli 31 % kaikista osallistujista. Palautekysely muodostui taustakysymyksistä sekä muun muassa palvelun toteutukseen ja sisältöön liittyvistä väittämistä, joihin vastattiin valitsemalla yksi vaihtoehto viisiportaisella asteikolla (1=täysin eri mieltä, 5=täysin samaa mieltä). Lisäksi kyselyyn sisällytettiin väitteitä, joilla arvioitiin, kuinka hyvin palvelu onnistui tukemaan yrityksiä teknologisen kehityshankkeen edistämisessä. Palautekysely sisälsi myös avoimia kysymyksiä, joiden analyysi on raportoitu erillisessä julkaisussa (ks. Lappalainen & Salo 2022). Tässä artikkelissa keskitytään palautekyselyaineiston kvantitatiivisen osuuden tarkasteluun.

Tulokset

Aineisto analysoitiin laskemalla ensin taustamuuttujista frekvenssit. Seuraavaksi oppimiseen liittyvien teemojen muuttujista laskettiin keskiarvot ja keskihajonnat. Kyselyyn vastanneista oli naisia 36,4 % ja miehiä 63,6 %. Heistä 31–40-vuotiaita oli 13,6 %, 41–50-vuotiaita 27,3 % ja 51–60-vuotiaita 59,1 %. Vastaajista ylimpään johtoon kuului 40,9 %, keskijohtoon tai esimiehiin 31,8 %, asiantuntijoihin ja toimihenkilöihin 22,7 % ja työntekijöihin 4,5 %.

Osallistujien taustayritysten koko ja toimiala vaihteli. Kuviossa 1 on esitetty yritysten kokojen jakautuminen eri vaihtoehtojen välillä. Vastaajista 50 % raportoi yrityksen toimialaksi ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan ja 22,7 % tukku- ja vähittäiskaupan. Vastaajissa oli edustettuna myös muu palvelutoiminta, rakentaminen, kuljetus ja varastointi sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta – kustakin yksi yritys eli yhteensä 4,5 %. Kahden yrityksen toimiala jäi tuntemattomaksi.

Alle kymmenen henkilön yrityksiä oli 5 %, 10–20 henkilön yrityksiä oli 50 %, 21–50 hengen yrityksiä oli 32 %, 51–100 hengen yrityksiä oli 5 %, 101–200 hengen yrityksiä oli 5 % ja myös yli 200 hengen yrityksiä oli 5 %. — Kuvio 1. Sparria teknoloikkaan -palveluun osallistuneiden taustayritysten koot.

Taulukossa 1 esitetään Sparria teknoloikkaan -palvelun toteutustapaan ja sisältöön liittyvien väitteiden keskiarvot. Osallistujat olivat varsin tyytyväisiä Sparrin toteutukseen ja sisältöön kaikkien keskiarvojen noustessa reilusti yli keskiarvon. Korkeimman keskiarvon sai väitelause ”Sain Sparrista oivalluksia ja/tai työkaluja omaan työhöni” ja alhaisimman ”Sparri ylitti odotukseni”.

Toteutustapaan liittyviä väitteitä oli seitsemän kappaletta. Korkeimman keskiarvon sai väittämä “Sain Sparrista oivalluksia ja/tai työkaluja omaan työhöni” (keskiarvo 4,64 ja keskihajonta 0,73). Toisiksi korkein keskiarvo olivat väittämillä “Olen tyytyväinen Sparrin toteutustapaan” ja “Suosittelisin Sparri-palvelua muille pk-yrityksille" (keskiarvo 4,59 ja keskihajonnat 0,73 ja 0,74). Seuraavaksi tuli väittämä “Konsultin käyttämät menetelmät olivat hyviä” (keskiarvo 4,55 ja keskihajonta 0,74). Toisiksi matalimman keskiarvon saivat väittämät “Sparri oli sopiman pituinen” ja “Sparri vastasi yrityksen tarpeita” (keskiarvo 4,45 ja keskihajonnat 0,67 ja 0,74). Huonoimman keskiarvon tästä ryhmästä sai väittämä “Sparri ylitti odotukseni” (keskiarvo 3,68 ja keskihajonta 0,89). — Taulukko 1. Osallistujien (n=22) Sparrin toteutustapaan liittyvien väitteiden keskiarvot ja keskihajonnat

Taulukossa 2 esitetään Sparria teknoloikkaan -palvelusta saatuihin hyötyihin liittyvien väitteiden keskiarvot. Väitteillä pyrittiin arvioimaan, kuinka hyvin Sparri onnistui tukemaan yrityksiä teknologisen kehityshankkeen edistämisessä. Palaute oli erittäin myönteistä, kaikkien väitelauseiden keskiarvot olivat reilusti yli neljän.

Sparrin hyödyllisyyteen liittyviä väittämiä oli kuusi. Parhaimmat keskiarvot saivat väittämät “Sparri auttoi merkittävästi kehityshankkeen käynnistämisessä ja edistämisessä” ja “Tiedän, miten edistän Sparrista aloitettua teknoloikan suunnittelua jatkossa” (keskiarvot 4,68 ja keskihajonnat 0,89 ja 0,72). Vain vähän huonomman keskiarvon sai väittämä “Sparri oli mielekäs ja tehokas tapa viedä kehityshanketta eteenpäin” (keskiarvo 4,64 ja keskihajonta 0,73). Seuraavaksi korkein keskiarvo oli väittämällä “Sparri auttoi tunnistamaan teknologisia kehitystarpeita” (keskiarvo 4,55 ja keskihajonta 0,74). Toisiksi matalin keskiarvo oli väittämällä “Sparri lisäsi kehityshankkeen toteutumisen todennäköisyyttä” (keskiarvo 4,45 ja keskihajonta 0,80). Matalin keskiarvo oli väittämällä “Sparri lisäsi ymmärrystäni siitä, miten liiketoiminnan kasvua ja yrityksen kilpailukykyä voidaan parantaa uutta teknologiaa hyödyntämällä” (keskiarvo 4,27 ja keskihajonta 0,61). — Taulukko 3. Vastaajien (n=22) Sparrin hyödyllisyyteen liittyvät väitteet

Sparria teknoloikkaan -palvelun onnistumista arvioitiin myös pyytämällä osallistujia antamaan Sparrille kouluarvosana asteikolla 4–10. Kouluarvosanan keskiarvoksi tuli 8,76 eli kiitettävä. Lisäksi palvelun onnistumista arvioitiin pyytämällä vastaajia arvioimaan, milloin yritys tulee todennäköisesti toteuttamaan Sparrissa kehitetyn projektiehdotuksen. Kuviossa 2 on esitetty vastausten jakaantuminen eri vaihtoehtojen välillä. Yleisin arvio toteutusajankohdasta oli 6 kk sisällä.

Vastaajat arvioivat, että viisi yritystä aikoo toteuttaa projektiehdotuksen kolmen kuukauden kuluessa, kahdeksan kuuden kuukauden kuluessa, neljä 12 kk:n kuluessa ja yksi joskus vuoden jälkeen. Yhden yrityksen kohdalla vastaaja arvioi, ettei projektiehdotusta toteuteta koskaan. Lisäksi yksi vastaaja ei osannut sanoa. — Kuvio 2. Sparria teknoloikkaan -palvelussa tehdyn projektiehdotuksen arvioitu toteutusajankohta.

Pohdinta

Artikkelissa esiteltiin Urbaania kasvua Vantaa-hankkeessa kehitetystä Sparria teknoloikkaa -palvelusta kerätyn palautteen tulokset. Aineiston koko oli pieni, mutta sitä voi prosentuaalisesti (31 %) pitää suhteellisen edustavana. Näin ollen aineiston voi olettaa antavan hyvän kuvan osallistujien kokonaisnäkemyksestä. Kaikkien kaikkiaan Sparria teknoloikkaan -palvelusta saatu palaute oli hyvin positiivista ja palvelua voi pitää onnistuneena.

Kehitetyn palvelun tavoitteena oli tukea yrityksiä teknologiseen kehitykseen liittyvissä muutoshankkeissa. Palautekyselyn perusteella Sparria teknoloikkaan -palvelu onnistui tässä tavoitteessaan. Kaikkien teknologisen kehityshankkeen edistämiseen liittyvien väitelauseiden keskiarvot olivat reilusti yli neljän. Korkeimman keskiarvon saivat väitteet ”Sparri auttoi merkittävästi kehityshankkeen käynnistämisessä ja edistämisessä” ja ” Tiedän, miten edistän Sparrissa aloitettua teknoloikan suunnittelua jatkossa”. Vaikuttaakin siltä, että palvelu toimi hyvänä sysäyksenä teknologisen kehityshankkeen aloittamisessa ja onnistui antamaan suuntaviivoja jatkolle niin, että yritykset saavat vietyä kehityshanketta eteenpäin. Kyselyn perusteella näyttää myös siltä, että yrityksissä oltiin sitoutuneita kehityshankkeen toteuttamiseen lähiaikoina. Suurin osa vastaajista arvioi, että kehityshanke tullaan toteuttamaan seuraavan puolen vuoden aikana.

Kokonaisuudessaan Sparria teknoloikkaan –palvelu näyttäisi vastanneen hyvin yrityksien tarpeisiin sekä sisältöjen että toteutuksen osalta. Työelämässä toimivat aikuiset suhtautuvat yleensä työhön liittyvään valmennukseen ja koulutukseen käytännönläheisesti ja tavoitteellisesti (Knowles et al., 2005). Sparria teknoloikkaan -palvelu näyttää onnistuneen tässä käytännönläheisyydessä ja tavoitteellisuudessa, kun palautekyselyn toteutustapaan ja sisältöön liittyvistä väittämistä korkeimman keskiarvon sai väitelause ”Sain Sparrista oivalluksia ja/tai työkaluja omaan työhöni”. Työntekijöiden mahdollisuutta oppia uutta työuran aikana pidetään keskeisenä tekijänä yrityksen kilpailukyvyn parantamisessa ja innovaatioiden tuottamisessa (Ellström & Kock, 2008). Koska teknologisen murroksen aiheuttama osaamistarve ei ole tulevaisuudessa poistumassa, voisi vastaavanlaiselle palvelulle olla tarvetta jatkossakin.

Lähteet:

Ellström, P.-E., & Kock, H. (2008). Competence development in the workplace: concepts, strategies and effects. Asia Pacific Education Review, 9(1), 5–20. https://doi.org/10.1007/BF03025821
Knowles, M. S., Holton, E. F., & Swanson, R. A. (2005). The adult learner: the definitive classic in adult education and human resource development (6th ed). Elsevier.
Lamberg, A-R., Maunula, S.ja Suomala, J. (2021). Urbaania kasvua Vantaa -hankkeessa kehitetään koulutuspalveluja työssäkäyville aikuisille – kasvudiili 2:n yrityskohtaisten ryhmävalmennusten arviointia. Laurea Journal: Laurea-ammattikorkeakoulun verkkolehti. https://journal.laurea.fi/urbaania-kasvua-vantaa-hankkeessa-kehitetaan-koulutuspalveluja-tyossakayville-aikuisille-kasvudiili-2n-yrityskohtaisten-ryhmavalmennusten-arviointia/#2d9fd8d1
Lappalainen, N., & Salo, E. (2022). Askelmerkkejä yritysten teknologisen muutoksen sparraamiseen. https://urbaaniakasvua.fi/2022/01/03/askelmerkkeja-yritysten-teknologisen-muutoksen-sparraamiseen/
Maunula, S., Lamberg, A. ja Suomala, J. (2021). Urbaania kasvua Vantaa -hankkeen kasvudiili 1:n koulutusten arvioinnin tulokset. Laurea Journal: Laurea-ammattikorkeakoulun verkkolehti. https://journal.laurea.fi/urbaania-kasvua-vantaa-hankkeen-kasvudiili-1n-koulutusten-arvioinnin-tulokset/#6fbaa284
Tegmark, M. (2018). Elämä 3.0. Ihmisenä oleminen tekoälyn aikakaudella. Terra Cognita: Helsinki.

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022032424882