Miten oppia suomea tehokkaasti? Tähän kysymykseen olisi tärkeää löytää vastauksia, jotta kaipaamamme huippuosaajat voisivat solahtaa työyhteisöihin ja suomalaiseen arkeen. Kolme suomen oppimisessaan mainiosti edistynyttä opiskelijaa lupautui jakamaan omia kokemuksiaan ja työtapojaan vapaamuotoisessa haastattelussa. Nämä opiskelijat – Yingge Lai, Dan Liu ja Anita Fei Dong – ovat kaikki valmistumassa Laurea-ammattikorkeakoulusta sairaanhoitajiksi keväällä 2022. Etsinnässä on kielen oppimisen feng shui – ympäristö, jossa suomen oppiminen onnistuu.

Ratkaiseeko hyvä kielipää?

Sanapari ’hyvä kielenoppija’ herättää meissä tiettyjä mielikuvia, jotka voimme tunnistaa itsessämme tai muissa. Se on joku, jolle oppiminen näyttää helpolta. Joku, joka osaa ja rohkenee soveltaa oppimaansa nopeasti. Joku, jolla on hyvät analysointitaidot ja kyky painaa mieleen asioita ja palauttaa niitä käyttöönsä sujuvasti. Nämä ovatkin ominaisuuksia, jotka tukevat kielen oppimista. (Dufva & Martin 2002, 248.)

Ovatko haastateltavat sitten omasta mielestään luonnostaan hyviä oppimaan kieliä? Yingge on. – Tykkäsin jo koulussa englannista, koska olin siinä aina koulun paras. Ajattelen olevani hyvä tässä, koska minua kiinnostaa kieli, kulttuuri ja yhteiskunta. Anitan ajatukset taas ovat päinvastaiset: hän pitää itseään suorastaan huonona opiskelijana, koska hän ei ole mielestään sujuva, ja kielioppikin on vaikeaa. Tosin hän on kyllä huomannut oppivansa hyvin, kun tarvitsee kieltä töissä ja kuulee sitä jatkuvasti ympärillään. Suomen kielen kohdalla myös maahan jääminen motivoi. Dan taas ei tykännyt esimerkiksi englannin opiskelulta, koska sitä opiskeltiin vain koulua varten. Se ei ollut mielekästä. Nyt innostusta ruokkii suomen kielen käyttö omassa ympäristössä – ja se, että suomi on hänen mukaansa helpompaa kuin englanti!

Ympäristö on monipuolinen voimavara

Hyvällä kielenoppijalla voidaan viitata myös sellaiseen opiskelijan tietoiseen toimintaan ja sellaisiin strategioihin, jotka tehostavat oppimista. (Dufva & Martin 2002, 247 – 248.) Haastateltavilla onkin vaikuttava kirjo toimintatapoja, joiden avulla kielitaidon kasvattaminen onnistuu. Dan kertoo, että epävarmuuden kokemukset harjoittelussa innostivat kielikurssille, ja kurssilta taas sai uusia ystäviä, joiden kanssa viestii suomeksi. Dan tykkää myös kuunnella Juha Tapiota, ja esimerkiksi Kaksi puuta on mieluinen biisi.

Yingge puolestaan lukee paljon ja tykkää Ylen uutisista. Hän myös vinkkaa, että kannattaa nähdä vaivaa oman kiinnostuksen kohteen etsimiseen esimerkiksi oppimateriaalien joukosta tai Yle Areenasta – kun se on kohdallaan, on helppo seurata suosikkiaan ja unohtaa, että samalla oppii. Anitan suosikki taas on päiväkirjan kirjoittaminen, vaikka se viekin paljon aikaa. Hän myös huomauttaa, että työ luo sopivasti painetta käyttää kieltä koko ajan, ja se ohjaa opiskelemaan lisää.

Työ kirittää kielen oppimista, ja sairaanhoitajan työssä kielellä onkin monta ulottuvuutta. Yingge kertoo ymmärtävänsä jo hyvin ammattilaisten puhetta, mutta potilaiden kanssa tulee vielä hankalia tilanteita. Onneksi puhuessa asioita voi kuitenkin selittää usealla tavalla. Haastateltavat ovat yhtä mieltä siitä, että hoitotyön kirjaamisessa haastaa sen tarkkuuden vaatimus. He ovat myös kiinnittäneet huomiota sellaisiin hyviin toimintatapoihin, jotka tukevat kielen oppimista työssä. – Monikielinen ohjaus alkuvaiheessa tuntui hyvältä, kertoo Anita. Myös toisto on auttanut oppimisessa, vaikkapa vuororaportin ymmärtämisessä silloinkin, kun ympäristö on haastava. –Kun saan aikaa seurata muiden toimintaa, opin paljon, mainitsee Dan.

Yhtäkkiä ymmärrän!

Kielitaidon kasvattaminen vaatii ponnistelua ja sinnikkyyttä. Mielenkiintoa ylläpitävät muun muassa positiiviset kokemukset. – On palkitsevaa huomata oma edistys, vaikka joskus siihen menee paljon aikaa. Yhtäkkiä mä ymmärrän! Tärkeänä innostuksen lähteenä mainitaan omat pitkän tähtäimen suunnitelmat. – Joskus tietysti väsyttää tai ärsyttää, mutta minulla on tavoitteita. Arvostan tätä tasa-arvoajattelua, ja se motivoi minua jäämään Suomeen, summaa Yingge. Anitalle taas tärkeää on tarjota lapselle vaihtoehtoja elämässä.

Mistä suomen oppimisen feng shui siis syntyy? Anitaa, Dania ja Yinggeä näyttävät ensisijaisesti siivittävän yksilölliset polut, vahvat omat tavoitteet ja motivaatio. He osaavat myös valikoida ja käyttää monipuolisesti niitä mahdollisuuksia, joita suomenkielinen ympäristö – työ ennen muuta – heille tarjoaa. Kiinan kielen sanat feng ja shui merkitsevät tuulta ja vettä. Myös nämä valmistuvat sairaanhoitajat muistuttavat, että on tärkeää myös levätä ja antaa vain ajatusten virrata: – Joskus istun rannalla ja olen vaan ja kuuntelen linnun laulua, kommentoi Dan.

Dan Liu, Anita Fei Dong ja Yingge Lai suosittelevat:

• Opiskele koulussa, katso tv:tä, kirjoita päiväkirjaa, lue ääneen ja tee itsellesi Quizlet-sanastoja.
• Opettele peruskielioppia ja sanastoa, jotta voit ilmaista itseäsi.
• Esimerkiksi koulun ulkopuolisilta kursseilta voi saada uusia ystäviä; kieli on osa elämää ja siksi kannattaa tutustua ihmisiin ja yhteiskuntaan.
• Muista myös liikunta ja rentoutuminen!

Lähde:

• Dufva, H. & Martin, M. 2002. Hyvän kielenoppijan niksit. Teoksessa Mauranen, A. & L. Tiittula (toim.) Kieli yhteiskunnassa – yhteiskunta kielessä. AFinLAn vuosikirja 2002. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja no. 60. Jyväskylä, s. 247–261.