Vuonna 2019 Urbaania kasvua Vantaa –hankkeessa toteutettiin suuri yrityskysely Vantaalla toimivien yritysten osaamistarpeista, kasvu- ja toimintaedellytyksistä sekä toimenpiteistä niiden parantamiseksi. Vaikka yritykset haluaisivat investoida henkilön osaamisen kehittämiseen, ne kokevat, ettei oikeanlaista koulutusta ole tarjolla. Toisaalta yhteistyötä harjoitetaan korkeakoulujen kanssa hyvin vähän. Tiiviimmälle ja koulutusta kehittävälle vuorovaikutukselle näyttäisi olevan tarvetta.
Johdanto
Tieto ja osaaminen ovat nykyisin tärkeitä kilpailutekijöitä työelämässä (Hussinki et al., 2017). Yritykset pyrkivät kouluttamaan henkilöstöään ketterästi uusiin tehtäviin. Perinteinen korkeakouluopetus ja työelämän koulutustarpeet eivät välttämättä kohtaa riittävällä tavalla ja työelämän osaamisvaje saattaa kasvaa. McKinsey Quarterly -selvityksen (2018) mukaan jopa 800 nykyistä ammattia korvataan automatisoinnilla tulevaisuudessa. Automaatio uhkaa etenkin matalan taitotason työpaikkoja, jolloin tällaisissa töissä olevat ovat heikoimmassa asemassa. Tämä kehityssuunta näkyy erityisesti Vantaalla, jossa 32 % työntekijöistä ei ole peruskoulun jälkeistä koulutusta. Tämä on 7,5 % enemmän kuin Suomen muissa viidessä suurimmassa kaupungissa. (UKV 2021.)
UKV-hanke pyrkii vastaamaan näihin haasteisiin etsimällä ratkaisuja vantaalaisten yritysten osaamistason nostamiseen, osaavan työvoiman hankintaan sekä teknologiseen muutokseen. Hanketta rahoittaa Euroopan aluerahaston Urban Innovative Actions –ohjelma, joka pyrkii löytämään innovatiivisia ratkaisuja kaupunkien kohtaamiin haasteisiin.
Hankkeessa toteutettiin vuonna 2019 Vantaan alueella toimiville yrityksille kysely, jossa kartoitettiin yritysten osaamistarpeita, kasvu- ja toimintaedellytyksiä sekä toimenpiteitä näiden parantamiseksi. Kysely kohdennettiin yrityksissä johtavassa asemassa toimiville ja rekrytointipäätöksiin osallistuville henkilöille. Kyselyyn vastasi 234 henkilöä. Tässä artikkelissa esitellään yrityskyselyn kvantitatiivisen osuuden tulokset.
Aineistonkeruu ja tulokset
Kysely lähetettiin sähköpostitse ja kirjeitse noin 900:lle Vantaan alueen pienessä tai keskisuuressa (10-200 työllistävässä) yrityksessä johtavassa asemassa olevalle henkilöille. Aineistoa kerättiin vuoden 2019 kesän ja syksyn aikana. Kysely muodostui taustamuuttujista, yrityksen taloustilanteeseen liittyvistä ja osaamisen kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä.
Arvio taloudellisesta tilanteesta
Vastaajia pyydettiin arvioimaan Suomen yleinen taloudellinen tilanne sekä yrityksen tai toimipaikan liiketoiminnan kasvunäkymät seuraavan 12kk aikana (Kuvio 1). Wilcoxon signed rank –testin mukaan oman yrityksen taloudellinen tulevaisuus arvioitiin tilastollisesti paremmaksi kuin Suomen taloudellinen tilanne, Z = 95, p < 0.001.
Kuvio 1: Kokemus Suomen ja oman yrityksen taloudellisesta tilanteesta
Kasvua rajoittavat tekijät
Yrityksistä 72,2 % pyrkii kasvamaan. Sen sijaan 28,6 % yrityksistä pyrkii säilyttämään nykyisen asemansa ja yksi yritys pyrkii pienentämään toimintaansa. Yli puolet vastaajista (58,1 %) kokivat merkittäväksi kasvua rajoittavaksi tekijäksi osaajien rekrytoimisen vaikeuden ja alan kilpailun (51,7 %). Muita vaihtoehtoja valittiin vähemmän ja melko tasaisesti.
Lisäksi selvitettiin, mitkä ovat merkittäviä työntekijöiden rekrytointia rajoittavia tekijöitä. Enemmistö (73,5%) oli sitä mieltä, että työntekijöiden rekrytointia rajoittaa sopivien osaajien löytäminen. Lisäksi osa koki, että työntekijöiden palkkaaminen on kallista tai riskialtista (33,8%).
Henkilöstön kouluttamista rajoittavista tekijöistä (ks. Kuvio 2) eniten valittiin vaihtoehtoa “Ei tarjolla oikeanlaista koulutusta” ja “Liian kallista”. Viidesosa vastasi, että jokin muu tekijä rajoittaa henkilöstön kouluttamista. Näistä yleisimpinä olivat ajan puute ja kiire. Lisäksi koettiin haasteelliseksi irrottaa työntekijöitä koulutukseen, koska sijaisia on vähän saatavilla.
Kuvio 2: Henkilöstön kouluttamista rajoittavat tekijät
Kyselyssä esitettiin rekrytointiin ja henkilöstön osaamiseen liittyviä väittämiä asteikolla täysin eri mieltä (1) – täysin samaa mieltä (5). Vastausten jakaantuminen on esitetty kuviossa 3. Vahvimmin samaa mieltä oltiin siitä, että henkilöstöä on rekrytoitu ja henkilöstön osaamiseen panostettu parin viime vuoden aikana. Eniten eri mieltä oltiin sellaisista väittämistä, että osa henkilöstöstä vaatisi mittavaa uudelleen koulutusta ja että rekrytointi olisi helppoa.
Kuvio 3: Rekrytointiin ja henkilöstön osaamiseen liittyvät väittämät
Yritykset kertovat siis panostaneensa henkilöstön osaamiseen, mutta rekrytointi koetaan kuitenkin vaikeaksi. Vastaajien mukaan osa työntekijöistä kaipaisi osaamisen päivittämistä, mutta mittavalle uudelleen koulutukselle ei ole tarvetta.
Henkilöstön osaamisen kehittäminen
Kuviossa 4 esitetään, miten yrityksissä on tuettu henkilöstön kouluttautumista. Suosituimmat vaihtoehdot olivat “Järjestänyt itse/hankkinut ulkopuolista koulutusta” ja “Osallistuminen työajalla”. Muutamat yritykset kertoivat tukeneensa henkilöstön kouluttautumista jollain muilla keinoilla, joita olivat esimerkiksi työntekijän oman opiskelun mahdollistaminen ja henkilökohtainen koulutusraha.
Kuvio 4: Tavat tukea henkilöstön kouluttautumista
Koulutusmuotojen ja -väylien käyttämisen osalta yli puolessa (56 %) yrityksistä kerrottiin käytetyn opintoihin liittyviä koulutusmuotoja, kuten harjoittelua, projektityötä tai opinnäytetyötä. Seuraavaksi käytetyimpiä koulutusmuotoja olivat oppisopimuskoulutus (33,3 %) sekä täydennyskoulutus ja räätälöity valmennus (33,3 %). Korkeakoulujen osuus oli 11,5 %.
Henkilöstön osaamiseen ja rekrytointiin liittyen kysyttiin, millaisten toimijoiden kanssa yritykset ovat tehneet yhteistyötä. Valintojen määrä on esitetty taulukossa 1. Eniten valittiin henkilöstön vuokrausyrityksiä, TE-palveluita ja ammatillisia oppilaitoksia. Yhteistyötä korkeakoulujen kanssa tehtiin vähän.
Taulukko 1: Yhteistyö toimijoiden kanssa
Johtopäätökset
Kyselyn tarkoituksena oli hankkia tietoa UKV-hankkeen kehittämistä varten. Kohderyhmän koon huomioiden, vastausten määrä (noin neljäsosa) jäi alhaiseksi, mikä voi vaikuttaa tulosten edustavuuteen. Voi olla, että vastaajiksi valikoitui keskimääräistä aktiivisemmat yritysten johtajat, jotka pitävät osaamisen kehittämistä tärkeänä tai aihe oli muuten ajankohtainen.
Tulokset antoivat kuitenkin monipuolisen kuvan siitä, miten monin eri tavoin yritykset panostivat henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Täydennyskoulutusta tarjoavat monet yhteiskunnan instituutiot ja yksittäiset toimijat. Tarjontaa on paljon ja usein se on pirstaleista. Keskeinen kysymys on, millaista tietoa ja osaamista koulutusinstituutioiden pitäisi tarjota, jotta aikuinen oppija voisi jäsentää sen merkitykselliseksi oman työnsä näkökulmasta.
Yritysten johtajat näkivät ongelmana henkilöstön heikon tai vääränlaisen osaamisen. Heillä oli siis halua satsata osaamisen kehittämiseen, mutta he näkivät, ettei oikeanlaista koulutusta ollut tarjolla. Osaamisen kehittämisen esteenä nähtiin lisäksi, että koulutus oli kallista ja henkilöstö ei ollut halukas osallistumaan koulutukseen. Sittemmin UKV-hankkeessa onkin panostettu yritysten kanssa kommunikointiin asiakasvastaavien avulla hankkeen koulutusten räätälöimiseksi.
Edellä mainitusta huolimatta, useat yritykset olivat järjestäneen henkilöstölle koulutusta viimeisen kahden vuoden aikana. Ne kuitenkin korostivat, ettei mittaviin koulutuskokonaisuuksiin ole tarvetta. Näyttää siis siltä, että yritykset kaipaavat hyvin räätälöityjä ja spesifejä koulutusratkaisuja. Eniten yritykset ovat hyödyntäneet henkilöstön osaamisen kehittämisessä ja rekrytoinnissa vuokrausyrityksiä, TE-toimistoja sekä ammatillisia oppilaitoksia. Pienempi osa oli tehnyt yhteisyötä myös ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. Iso osa yrityksistä käytti konsultteja ja muita ostettuja koulutuspalveluita.
Syynä ostopalveluiden houkuttelevuudelle voi olla niiden nopea reagointikyky, joka yhdistää yritysmaailmaa ja konsultteja. Korkeakouluihin verrattuna kehitystyö on hitaampaa ja kohdistuu laajempiin kokonaisuuksiin. Lisäksi korkeakoulujen tarjoamat tutkinnot vaativat mahdollisesti enemmän aikaa kuin yrityksissä halutaan käyttää. Ostopalveluiden suosioon vaikuttavien syiden selvittäminen olisi tärkeää korkeakoulujen kannalta, jotta yritysten tarpeisiin voitaisiin paremmin vastata ja korkeakoulujen houkuttelevuutta yhteistyökumppanina parantaa.
Lähteet:
