Vaikuttava korkeakoulu 15.11.2022

Taidelähtöinen työhyvinvoinnin edistäminen

Teksti | Anniina Honkonen

Taiteen ja kulttuurin merkitys hyvinvoinnille on todennettu monissa tutkimuksissa ja käytännön kokeiluissa. Vaikka taidelähtoisten menetelmien hyödyntäminen osana hyvinvointipalveluja ja etenkin työhyvinvointia on kasvanut, ollaan sen kokonaisvaltaisesta hyödyntämisestä vielä kaukana. Tätä ”maksimaalista käyttöastetta” kohti mennään kuitenkin tasaisen varmasti niin käytännön tasolla työyhteisöissä kuin yhteiskunnan tasolla esimerkiksi uuden tiedon, mittareiden ja toimenpidesuositusten osalta.

Työpahoinvoinnista ennaltaehkäisevään työhyvinvointiin

kuvituskuva.
Kuva: Anna Tukhfatullina / Pexels

Hyvä työterveys on tärkeä tekijä paitsi yksilön, myös organisaation sekä yhteiskunnan kannalta. Työuupumus, sairauspoissaolot ja muu työpahoinvointi aiheuttavat työpaikoille ja yhteiskunnalle kuukausittain miljardiluokan kustannukset. Sosiaali- ja terveysministeriön laatiman laskelman mukaan menetetystä työpanoksesta työpaikoille ja yhteiskunnalle aiheutuvat minimikustannukset ovat yhteensä noin 24 miljardia euroa vuodessa (Rissanen & Kaseva 2014).

Työhyvinvointi koostuu monesta eri tekijästä, kuten työstä ja sen mielekkyydestä, terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Työhyvinvointiin myös vaikuttavat monet tekijät, kuten johtaminen, työyhteisön ilmapiiri ja työntekijöiden ammattitaito. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2022.) Työhyvinvointi ja sen toimenpiteet kohdistuvat niin henkilöstöön, työympäristöön ja työyhteisöön kuin työprosesseihin ja johtamiseenkin (ks. esim. Manka & Manka 2016, 76). Työhyvinvointi siis syntyy arjessa, työn lomassa ja osana työtä. Sitä ei saavuteta pelkästään työstä irrallaan olevilla, yksittäisillä terveys- ja hyvinvointitempauksilla, vaan vaikuttavan toiminnan tulee olla pitkäjänteistä ja ennaltaehkäisevää. Työhyvinvoinnin edistäminen on sekä työnantajan että työntekijän vastuulla, mutta joskus mukaan voi ottaa täysin ulkopuolisen toimijan, kuten luovan alan osaajan.

Taide- ja kulttuurilähtöiset menetelmät työyhteisöissä

Tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtajan Merja Mäkisalo-Ropposen mukaan menestyvä työyhteisö rakentuu viiden ällän varaan: luottamus, luovuus, leikkimielisyys, liike ja lepo. Nopeasti muuttuva maailma ja työelämä, ennustamattomuus ja epävarmuus sekä abstraktimmat ja monimutkaisemmat työympäristöt vaativat ajattelutyötä ja sen kehittämistä sekä avointa, uteliasta ja monikerroksista tutkimista. Yksi suuntaus on taiteen menetelmien hyödyntäminen työn ja työyhteisöjen kehittämisessä ja tutkimisessa. (Porokuru & Huntus 2016.)

Taidelähtöiset menetelmät ovat yleiskäsite monenlaiselle työskentelylle ja eri taidemuodoille, joilla pyritään vaikuttamaan ja saamaan aikaiseksi muutosta osallistujien ajattelussa ja toiminnassa. Taidelähtöiset menetelmät voivat tarkoittaa osallistujien kanssa yhdessä tehtävää taidetta tai menetelmiä voi soveltaa välineellisesti muissa konteksteissa. (Korhonen 2013.)

Lotte Darsø jaottelee neljä tapaa käyttää taidetta työyhteisöissä: koristeena, viihteenä, välineellisenä ja strategisena. Taulu tai seinämaalaus työpaikan seinällä voi toimia koristeena; työntekijöiden yhteinen musikaali- tai teatterikäynti viihdykkeenä. Välineellisyys tarkoittaa taidetoiminnan käyttämistä jonkin ennalta määritellyn tavoitteen saavuttamiseksi, kuten yhteishengen lisäämiseksi tai uusien ideoiden syntymiseksi. Strategisuudella taas tarkoitetaan taidetoiminnan kokonaisvaltaista liittämistä yrityksen muutosprosesseihin. (Darsø 2004, 14–18.)

Haasteen taiteen vaikuttavuuden esittämiselle asettaa se, että taiteen vaikutukset voivat olla epäsuoria ja niitä voi olla vaikea mitata, saati ennustaa. Taiteen taloudellisia vaikutuksia on myös vaikea esittää suoraviivaisesti. (Ansio, Houni, Seppälä & Turunen, 2017.) Lisäksi arviointia on tehtävä laajemmin kuin vain lopputulosten näkökulmasta (Turunen, Ansio & Houni, 2018). Toisaalta taloudellisten tai muiden resurssipohjaisten mittareiden lisäksi tarvitaan monipuolisempia sekä päivitetympiä keinoja kuvata hyvinvointia (Weckroth, 2013).

Parhaillaan on menossa Itä-Suomen yliopiston, Taideyliopiston sekä Kulttuurihyvinvointipoolin yhteistyössä toteuttama Kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellinen arviointi – Arviointimenetelmät ja toimenpidesuositukset niiden jatkokehitykseen Suomessa -hanke (ArtWell, 2022–2023), jonka tavoitteena on kehittää kulttuurihyvinvointitoimien taloudellisessa arvioinnissa tarvittavia menetelmiä, laskentamalleja ja arvioinnin kriteeristöjä. Näiden pohjalta hanke tekee toimenpidesuosituksia kulttuurihyvinvointitoimien taloudellisten arvioinnin kehittämiseksi Suomessa. (Taideyliopisto 2022.)

Taide- ja kulttuurilähtöisten menetelmien mahdollisuudet ja vaikutukset

Kokemuksia taide- ja kulttuurilähtöisten menetelmien mahdollisuuksista ja vaikutuksista työhyvinvoinnin saralla on kertynyt paljon viimeisen parin vuosikymmenen ajalta. Taidelähtöistä toimintaa hyödyntäneissä työyhteisöissä on muun muassa havaittu taidetoiminnan parantavan yhteisön sisäisiä suhteita, vahvistavan tiimihenkeä ja rakentavan luottamusta sekä lisäävän kommunikointia. Organisaatiotasolla vaikutusten on havaittu näkyvän poissaolojen vähentymisenä ja henkilöstön stressitason laskemisena, joilla taas on ollut vaikutusta tuottavuuden paranemiseen ja liiketoiminnan kasvuun. (Berthoin Antal & Strauß, 2013a; Berthoin Antal & Strauß 2013b.)

Sitran julkaisemat koosteet tuovat esiin kattavan joukon taiteen ja kulttuurin tutkituista vaikutuksista oppimiseen, terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin sekä talouteen, ympäristöön ja kulttuuriseen kestävyyteen. (Honkala & Laitinen 2017). Taiteelliseen toimintaan osallistuminen voi muun muassa opettaa tunnetaitoja ja vuorovaikutuskykyjä sekä parantaa työssä menestymistä. Lisäksi taiteellinen toiminta edesauttaa yhteiskunnallisten innovaatioiden syntymistä tukemalla luovuuden kehittymistä eli kykyä asioiden ja merkitysten yhdistelemiseen uusilla tavoilla. (Honkala 2018.) Taiteella ja taiteellisella toiminnalla on tutkimuksissa havaittu olevan positiivinen yhteys hyvään koettuun terveyteen, elämänlaatuun ja onnellisuuteen (Laitinen 2017a). Lisäksi taiteellinen toiminnan myötä on mahdollista oppia ja kehittää sosiaalisia taitoja ja rakentaa verkostoja sekä lisätä osallistumista ja osallisuutta (Laitinen 2017b).

Tähän asti laajin kulttuurin ja hyvinvoinnin yhteyksien tutkimusta kartoittava raportti on WHO:n vuonna 2019 julkaisema ”What is the evidence of the role of the arts in improving health and well-being?”, joka kattaa yli 3000 tutkimusta. Raportti antaa vahvaa näyttöä siitä, kuinka kulttuuri ja taide voivat tuottaa monipuolisesti hyvinvointia sekä auttaa sairauksien hoidossa ja ehkäisyssä, myös työhyvinvoinnin näkökulmasta. (Fancourt & Finn, 2019.)

Kulttuuri ja taide näkyvät myös yhteiskuntatasolla indikaattoreissa ja toimeenpanosuunnitelmissa

Ihmisen kulttuurisiin perusoikeuksiin kuuluvat oikeus osallistua taiteisiin ja kulttuuriin, oikeus kehittää itseään ja yhteisöään niiden avulla sekä mahdollisuus ilmaista itseään vapaasti. Kulttuuriset perusoikeudet on turvattu sekä YK:n ihmisoikeusjulistuksessa että useissa Suomea sitovissa ihmisoikeussopimuksessa ja Suomen perustuslaissa. (Ihmisoikeusliitto 2022; Finlex 1976; Finlex 1999.)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n kokoaman ja ylläpitämän, kuntien hyvinvointia kuvaavan TEA-viisarin indikaattorien joukkoon liitettiin kysymyspatteristo kulttuurista. Kaksi kertaa (2019 ja 2021) toteutettu Kulttuuri kunnan toiminnassa -tiedonkeruussa on selvitetty hyvinvointia ja terveyttä edistävän kulttuurin toimenpiteitä, resursseja ja toimintakäytäntöjä kunnassa. Tulosten mukaan kulttuuri ja taide ovat löytäneet paikkansa osana kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ja kahden vuoden aikanakin on tapahtunut positiivista kehitystä. Esimerkiksi vuoden 2021 tiedonkeruussa selvisi, että aiempaa useampi kunta kirjasi kulttuuritoiminnan tavoitteet hyvinvointikertomukseensa tai määritteli tavoitteet talousarviossaan. Lisäksi kulttuuritoiminta näytti tulosten mukaan aiempaa järjestäytyneemmältä. Vuonna 2021 kunnista 76 prosentissa oli sovittu, mikä hallinnonala koordinoi hyvinvointia ja terveyttä edistävää kulttuuritoimintaa kunnassa. Vuonna 2019 tulos oli 68 prosenttia. Lisäksi vuonna 2021 kunnista 70 prosentissa oli nimetty kulttuuritoiminnasta vastaava henkilö, kun vuonna 2019 luku oli 58 prosenttia. (TEAviisari 2019; TEAviisari 2021.)

Valtioneuvoston (2021) toimeenpanosuunnitelmassa Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen 2030 on selkeästi kirjattu taide- ja kulttuurilähtöisten hyvinvointipalveluiden rooli ja merkitys osana sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita: ”Tulevat hyvinvointialueet vakiinnuttavat taide- ja kulttuurilähtöiset hyvinvointipalvelut, terveyttä ja hyvinvointia edistävän taide- ja kulttuuritoiminnan sekä kulttuuriset oikeudet osaksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden suunnittelua, toteutusta ja seurantaa”. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut elintapaohjauksen tarkastuslistan, joka on tarkoitettu hyvinvointialueiden valmistelijoille avuksi elintapaohjauksen yhdyspintapalvelujen suunnitteluun ja valmisteluun, ja tarkastuslistalla on mukana myös kulttuurihyvinvointi (Sosiaali- ja terveysministeriö 2022).

ArtsEqualin vuonna 2017 julkaisemassa toimenpidesuosituksessa kannustetaan työnantajia tarttumaan työyhteisöinä erilaisiin mahdollisuuksiin käyttää taidetta osana työyhteisöä, sen arkea ja työympäristöä sekä toimintakulttuuria ja toiminnan kehittämistä. Lisäksi toimenpidesuosituksissa kannustetaan esimiehiä rohkaisemaan työntekijöitään osallistumaan taidetoimintaan ja toimimaan itse esimerkkinä. HR-asiantuntijoita kannustetaan hankkimaan ja mahdollistamaan työyhteisöön uutta osaamista taiteen kautta sekä tukemaan työntekijöiden taide- ja kulttuuritoimintaan osallistumista myös vapaa-ajalla esimerkiksi kulttuurisetelien muodossa. (Ansio, Houni, Seppälä & Turunen, 2017.)

Lopuksi

Hyvinvoinnin edistäminen ja vahvistaminen on siis mahdollista myös kulttuuri- ja taidetyön avulla. Tällöin puhutaan kulttuurihyvinvointityöstä, jossa tarvitaan monialaista osaamista (ks. Huhtinen-Hildén 2021). Eloisa – Luovat menetelmät työyhteisön hyvinvoinnin ja resilienssin edistäjinä -hanke keskittyy työyhteisöjen työhyvinvoinnin ja resilienssin kehittämiseen luovien menetelmien näkökulmasta.  Hankkeessa suunniteltava ja toteutettava täydennyskoulutus auttaa taiteilijoita ja luovan alan osaajia tuotteistamaan osaamistaan työhyvinvointiosaamiseksi.

Voit lukea lisää hankkeessa kehitettävästä MOOC-kurssista tästä artikkelista.

Eloisa – Luovat menetelmät työyhteisön hyvinvoinnin ja resilienssin edistäjinä -hanke on Metropolia Ammattikorkeakoulun koordinoima hanke, jossa Laurea-ammattikorkeakoulu toimii osatoteuttajana. Euroopan sosiaalirahaston rahoittama hanke tukee COVID 19-pandemiasta kärsineiden työyhteisöjen ja työntekijöiden työhyvinvointia sekä henkilöstön kehittämistä tuomalla luovia ja taidelähtöisiä työkaluja yritysten ja heidän työntekijöiden arkeen. Hankkeessa kohtaavat ammattitaiteilija/ luovan alan ammatinharjoittaja, opiskelijat sekä yrityksen työntekijät. Interventio mahdollistaa taiteen hyödyntämisen suunnittelun ja taidetoiminnan käynnistämisen organisaatiossa. Kirjoittaja toimii Eloisa-hankkeessa projektityöntekijänä.

Lähteet:

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022111565637
henkilökuva.
Anniina Honkonen
anniina.honkonen(at)laurea.fi
projektityöntekijä

luova osaaminen taide- ja kulttuurilähtöiset mentelmät työhyvinvointi

Lisää samanlaisia uutisia

Jaa sivu