Työelämä elää murrosta ja odotamme tulevaisuuden työelämältä muun muassa lisääntyvää merkityksellisyyttä, vastuullisuutta ja osallisuutta. Eloisa-hankkeen tulevaisuustapahtuman työpajassa luotiin taideperustaisesti näkymiä erilaisiin ja toivottaviin tulevaisuuksiin. Tapahtuma toteutettiin 11.11. 2022, osana hankkeen syksyn tapahtumakokonaisuutta.

Taideperustaisuus tulevaisuudentutkimuksessa

Tulevaisuudentutkimuksen yksi keskeisiä lähtökohtia on, että erilaisia tulevaisuuksia voi ajatella olevan useita. Tulevaisuuden ei katsota olevan määrätty, vaan voimme omalla toiminnallamme vaikuttaa millaiseksi maailma kehittyy. Tulevaisuudet voi esimerkiksi jäsentää toivottavia, todennäköisinä tai uskomattomina. Toteutetussa tapahtumassa halusimme painottaa toivottavien tulevaisuuskuvien näkökulmaa.

Taideperustaisilla menetelmillä voi jatkossa olla oma erityinen paikkansa tulevaisuuden tutkimuksessa, sillä niiden avulla voimme hahmottaa tulevaisuutta kokemuksellisesti, emotionaalisesti ja vuorovaikutteisesti. Taideperustaiset menetelmät luovat täydentävää tai kenties syventävänä pidettävää, humaania ymmärrystä rationaalisempana pidettävien tulevaisuuskuvien rinnalle.

Tulevaisuustyöpajat ja moniaististen tilojen uudet kokeilut

Työpajassa keskeisenä tavoitteena oli luoda näkymiä työelämän toivottaviin tulevaisuuksiin moniaistisin-, taideperustaisin menetelmin. Työskentelyssä hyödynnettiin Laurea-ammattikorkeakoulussa kehitettyä Aistien -menetelmää ja tilaa (Räty, Sivonen, Saarela & Laurikainen 2015), jossa osallistujat voivat muokata tilan oman näköisekseen. Toteutetussa työpajamenetelmän käytännössä painottui mukanaolijoiden osallistaminen tulevaisuuskuvien muodostamiseen, kokemuksellisuus sekä kokemuksien pohjalta keskusteleminen. Työpajan osallistujat edustivat monia eri aloja ja eri sukupolvia. Työpajassa tutkittiin tulevaisuuden työelämää kolmen eri teeman kautta; johtamisen murros, monialainen ja verkostoituva työelämä ja kohtuullisuuden maailma.

Johtamisen murros

Johtamisen murrosta tutkittiin ensin johtamiskäsitysten kautta. Huoneessa oli esillä johtamisteorioiden käsitteitä niin systeemisestä näkökulmasta (Ståhle 2008), tulevaisuudentutkimuksesta kuin TEAL-ajattelusta (Jokinen et al. 2018). Inspiroivien sanojen ja symbolikorttien avulla päästiin keskustelemaan siitä, mikä itselle on johtamisessa tärkeää, mikä on hyvää johtamista ja miten näkee sen mahdollisen kehityksen tulevaisuudessa.

Osallistujat päätyivät rakentamaan kokemuksellisen osuuden tulevaisuusmuistelulla ideaalimaailmasta käsin katsottuna. Työpajassa onnistuttiin kääntämään ihmiskunnan kehityksen suunta ja vuorovaikutus, nostamaan pinnalle resurssien järkevä käyttö ja tietoisuus vuorovaikutussuhteiden merkityksestä. Osallistujat muistelivat, miten tähän tulevaisuuteen päästiin – ­mitä kaikkea oli pitänyt käydä läpi, että oli onnistuttu näin hyvin.

Työpajassa tuntui ja näkyi toivo siitä, että vielä on mahdollista kääntää kelkka. Paras tapa ennustaa tulevaisuutta on olla rakentamassa sitä itse.

Moninainen ja verkostoituva työelämä

Työpajassa pohdittiin, miltä näyttää yhä kansainvälistyvä ja monikulttuuristuva työelämä. Ideoita jaettiin Intian valtameren rantamaisemissa – tilalla haluttiin herätellä ajatuksia toisaalta kansainvälisen liikkuvuuden ja maahanmuuton tuomasta kansainvälisyydestä, toisaalta siitä, miten teknologia mahdollistaa työyhteisöjen kansainvälistymisen ja maailmanlaajuiset verkostot.

Työpajan osallistujat päätyivät rakentamaan moninaisuutta kuvaavan ruokapöydän – sen runsaus kuvasi moninaisuuden arvostamista ja sitä, että samalla arvostuksen kautta pyritään säilyttämään erilaisten taustojen ja kulttuurien ominaispiirteet.

Tämän runsauden ruokapöydän ääressä keskusteltiin sitten siitä, miltä hyvä kansainvälinen tulevaisuus näyttää ja mitä sen toteutumiseksi tarvitaan. Näitä pieniä asioita kirjattiin pienryhmissä paperilapuille. Esiin nousi mm. ”omien juurien säilyminen ja näkyminen”, ”yhteisen puhekielen puuttuminen ei ole mikään este vuorovaikutukselle”, ”on opittu, mitä kannattaa vahvistaa ja säilyttää ja toisaalta mistä luopua.”

Kohtuullisuuden maailma

Työpajalaiset pohtivat miten hyvä elämä ja työ rakentuvat ja kietoutuvat toisiinsa tulevaisuudessa. Miltä vastuullinen maailmasuhde näyttää tulevaisuuden työelämässä?  Työpajassa kokemuksellisessa osuudessa rakennettiin kohtuullisen työelämän mielentilaa – jossa soi musiikki, keho taipuu tanssiin ja iloitsee ilotulituksesta. Kohtuullisuuden maailmassa teknologia tukee ja helpottaa työn tekemistä, mahdollistaa ja vapauttaa työntekijäänsä, eikä työntekijää tai työtä ole ehdollistettu teknologialle. Yhteydenpito ja vuorovaikutus on globaalia, reaaliaikaista ja monikanavaista. Tekoäly työstää rutiininomaiset työtehtävät ja työtekijälle jää kohtuullisesti tilaa ja aikaa itsensä ja muiden tarpeiden kuuntelemiseen ja itsensä toteuttamiseen.

Tulevaisuuden kohtuullisuuden työelämän kuvassa hyvä elämä tuottaa hyvää työtä ja työ hyvää elämää.  Kohtuullista työelämää pohdittiin globaalina ilmiönä ja kaikille tasavertaisena mahdollisuutena työn kautta hyvän elämän tavoitteluun. Kohtuullisuuden toivottiin olevan sekä työtä ja elämää yleisimminkin määrittävä näkökulma. Kohtuullisuuden maailmassa ihmisen tarpeet ja halut ovat tasapainossa.

Työpajan kokemukset

Työpajaa voi kuvailla immersiivisenä lähestymistapana, jossa syntyneiden havaintojen on otollista peilautua kunkin osallistujan omaan kokemus- ja arvomaailmaan, mikä luo pohjaa oppiselle ja muutosjoustavuudelle. Työpajassa syntyvän jaetun ymmärryksen voi puolestaan nähdä synnyttävän mahdollisuuksia yhteistyölle. Kokeilun mahdollisuuksia voi ajatella myös yleisemmin. Lyhytjänteinen ja monia erilaisia haasteita kohtaava aikamme tarvitsee toivoa synnyttäviä näkymiä tulevaisuuteen. Hahmottaessamme tulevaisuuksia toivottavuuksien kautta, luomme alustaa rakentavalle ajattelulle ja kestävämmälle tulevaisuudelle.

Haluamme lämpimästi kiittää mukana olleita osallistujia heittäytymisestänne tulevaisuuskuvien luomiseen!

Eloisa – Luovat menetelmät työyhteisön hyvinvoinnin ja resilienssin edistäjinä -hanke on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama hanke, joka tukee COVID 19-pandemiasta kärsineiden työyhteisöjen ja työntekijöiden työhyvinvointia sekä henkilöstön kehittämistä tuomalla luovia ja taidelähtöisiä työkaluja yritysten ja heidän työntekijöiden arkeen. Artikkelin kirjoittajat vastasivat myös työpajan toteutuksesta Eloisa-hankkeessa; taiteilijakehittäjä ja tulevaisuudentutkija Jouko Myllyoja (Flowfosters) on yksi hankkeen palkkaamista taiteilijoista. Jori Linnamäki on Laurea-ammattikorkeakoulun hankeasiantuntija, draama asiantuntija, työnohjaaja ja konsultti (Werka kehitys Oy). Minttu Räty on Laurea-ammattikorkeakoulun sosionomikoulutuksen lehtori ja hanketyöntekijä sekä Aistien-menetelmän kehittäjä. Marika Kivistö on Laurea-ammattikorkeakoulun sosionomikoulutuksen lehtori ja hanketyöntekijä ja Eloisa-hankkeen palvelumuotoilija.

Lue myös: Tarinasta voimaa yrityksiin pandemian jälkeen

Lähteet:

• Jokinen, T. 2018. Mitä on TEAL? Viitattu 5.12.2022. https://www.tealsuomi.fi/post/mita-on-teal
• Räty, M., Sivonen, S., Saarela, J., Laurikainen, H. & Laurea-ammattikorkeakoulu. 2015. Aistien-menetelmä (uudistettu painos). Laurea-ammattikorkeakoulu.
• Ståhle, P. & Kuosa, T. 2009. Systeemien itseuudistuminen – uutta ymmärrystä kollektiivien kehittymiseen. Aikuiskasvatus 2/2009, vol. 29, s. 104–115