Tarkastelemme artikkelisarjassa kokemusasiantuntijuuden hyödyntämistä tai hyödyntämättä jättämistä yhteiskunnallisena ja diakonisena kysymyksenä. Ensimmäisessä osassa teimme käsitteellistä taustoitusta, toisessa osassa pohdimme kokemusasiantuntijoiden mukaan ottamista valintojen näkökulmasta ja tässä kolmannessa artikkelissa kuvaamme onnistuneen esimerkin kokemusasiantuntijuuden valitsemisesta ja hyödyntämisestä hanketyössä.

Tapausesimerkki toteutetusta yhteistyöstä kolmen vankilan kanssa

Rikostaustaisten kokemusasiantuntijatoiminta tukee monia yhteiskunnallisia arvoja, kuten osallisuutta, tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Käytännön tasolla kuitenkin resurssit, hallinnolliset rakenteet ja ammattilaisten omat intressit voivat olla ristiriidassa näiden arvojen kanssa. Institutionaaliset esteet, kuten tiukat budjetit tai byrokraattiset prosessit, voivat hidastaa tai estää kokemusasiantuntijoiden palkkaamista, vaikka se olisi strategisesti ja eettisesti perusteltua. Kokemusasiantuntijat verkossa -hankkeessa (2021–2023) toteutettiin pilotteja, jotka ovat hyviä esimerkkejä siitä, missä kokemusasiantuntijuus on aktiivisesti valittu hyödynnettäväksi.

Hankkeessa pilotoitiin verkkovälitteisiä ja kokemusasiantuntijalähtöisiä yksilötapaamisia Käyrän vankilan vankeusvangeille sekä pienryhmä Hämeenlinnan vankilan tulo-osastolle. Kuopion vankilan kanssa yhteistyössä pilotoitiin vankilan työntekijän ohjaamaa työskentelyä, jossa hyödynnettiin kokemustarinapodcasteja ja niihin tuotettua kuntoutumista tukevaa työkirjaa. Tavoitteena piloteissa oli motivoida osallistujia rakentamaan työ- ja koulutuspolkuja vankeusaikana, sekä tukea heidän desistanssiprosessiaan.

Piloteissa valinta kokemusasiantuntijuuden hyödyntämisestä oli aidosti olemassa. Kokemusasiantuntijoita oli tarjolla hankkeen myötä ja toiminnot tarjoiltiin vankiloille yhteistyöksi. Vankilan työntekijän intresseissä oli kehittää ja testata kokemusasiantuntijuutta osastollaan. Keskeisintä saattoi olla se, että kaikkia näitä pilotteja mahdollisti toimiva ja tiivis yhteistyö vankiloiden henkilökunnan kanssa sekä vankiloiden työyhteisöjen asennekulttuuri, joka antoi kokemusasiantuntijuudelle arvon. Yhteistyö kokemusasiantuntijoiden kanssa valittiin nähdä aitona ja arvokkaana mahdollisuutena tukea vankien vankila-aikaa sekä kuntoutumista. Samalla tehtiin valinta tukea kokemusasiantuntijan desistanssia (ks. Hietala & Rissanen 2015, 14; Lindström 2024, 9).

Kokemusasiantuntijan oman kokemuksen mukaan pilottien onnistumisen edellytys oli, että hän oli riittävän pitkällä omassa kuntoutumisessa ja että hänellä oli työhön sitoutumisen edellytykset. Vangeilta kerätyn osallistujapalautteen mukaan kokemusasiantuntijan kanssa käydyt keskustelut antoivat uusia näkökulmia ja rohkaisua heidän vankeusaikansa suunnitelmiin sekä laajemmin omaan elämään. Kokemusasiantuntijan näkökulmasta pilotointiin osallistuminen on tuonut hänelle kokemuksen vaikuttamismahdollisuudesta omaan elämään ja yhteiskunnallisesti. Tämä on vahvistanut itsetuntoa sekä merkityksellisyyden tunnetta. (Kurki ym. 2023.)

Kriminaalipolitiikka korostaa rikoksentekijän kuntouttamista ja rikoksettoman elämän edistämistä (Ellonen ym. 2024). Näissä piloteissa valittiin toteuttaa kriminaalipolitiikkaa sekä rangaistusaikana että rangaistusajan jälkeen. Eettinen vastuu rikosseuraamusalalla ei rajoitukaan pelkästään rikosseuraamusasiakkaiden kohteluun, vaan ulottuu myös siihen, miten organisaatiot ja ammattilaiset tukevat entisten rikollisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa yhteiskuntaan.

Pohdinta

Kokemusasiantuntijuuden hyödyntämiseen tai hyödyntämättä jättämiseen liittyy paljon kysymyksiä, joista osa on melko käytännöllisiä, osa kovin abstrakteja. Käytännöllisestä näkökulmasta kysymykset liittyvät muun muassa kokemusasiantuntijuuden saavutettavuuteen. Verkkovälitteisyys ja digitaalisten palveluiden käyttö luo lisää mahdollisuuksia valita kokemusasiantuntijuus osaksi vankiloiden kuntouttavaa työskentelyä, huolimatta maantieteellisestä sijainnista. Hämeenlinnan vankilassa on pilotoitu teknologisia ratkaisuja, joiden avulla vanki voi asioida sähköisesti ja käyttää digitaalisia palveluja (KEINO-osaamiskeskus 2019). Älyvankilatoiminnan laajentaminen kaikkiin Suomen suljettuihin vankiloihin voisikin luoda mahdollisuuden valtakunnalliselle ja yhdenvertaiselle kokemusasiantuntijuuden hyödyntämiselle vankiloissa. Verkkovälitteisyys ja digitaaliset palvelut taklaisivat lisäksi kokemusasintuntijoiden turvallisuusselvitysten tarvetta.

Abstraktimmat kysymykset liittyvät muun muassa valtaan. Toimijuuteen kokemusasiantuntijuudessa liittyy vahvasti valta – on tarpeen kysyä, kenellä valta valita kokemusasiantuntijuus hyödynnettäväksi on ja kuka antaa sille arvon omien valintojensa kautta. Toistaiseksi kokemusasiantuntijan omat mahdollisuudet vaikuttaa valituksi tulemiseensa saattavat olla vaatimattomia. Eri tutkimuksissa on tuotu esille, miten kokemusasiantuntijat ovat myös eräänlaisia marionetteja, joilta, joilta puuttuu todellinen valta (Palukka 2019, Meriluoto 2018). Aitoa mahdollisuutta vaikuttaa ei välttämättä ole organisaatioissa, jossa valta keskittyy ammattilaisille. Ammattilaisten onkin tarpeen kysyä itseltään, miten he suhtautuvat kokemustietoon ja kokemusasiantuntijaan sekä miten itse vaikuttaa kokemusasiantuntijoiden mahdollisuuksiin tulla valituksi ja hyödynnetyksi yhteiskunnassamme.

Kokemusasiantuntijuuden valitseminen tai valitsematta jättäminen on myös eettinen kysymys. Maruna (2001, 166) tuo esille, että yhteiskunta saa sellaiset rikostaustaiset, jotka se ansaitsee. Rikosseuraamusalan strategiapuheissa tuodaan toistuvasti esille tavoite vähentää tuomittujen riskiä syyllistyä uusiin rikoksiin. Mikäli rikostausta on toistuva peruste ulossulkemiselle, niin tämä tavoite ei voi toteutua. Rikosseuraamuskontekstissa kokemusasiantuntijoiden käyttämättä jättäminen merkitsee myös arvoristiriitaa, jossa järjestelmän tavoite vähentää rikoksen uusimisen riskiä on ristiriidassa käytäntöjen kanssa, jotka edelleen toistuvasti leimaavat ja syrjäyttävät aiemmin tuomitut. Myös diakoniassa on olennaista, että jokaisella ihmisellä on aidosti oikeus uuteen mahdollisuuteen.

Kokemusasiantuntijatoiminnan integroiminen osaksi rikosseuraamusalalla toteutuvaa kuntoutusta voi toimia myös laajemman yhteiskunnallisen muutoksen katalysaattorina. Se haastaa perinteisiä käsityksiä asiantuntijuudesta, ja laajentaa käsityksiämme siitä, kuka on oikeutettu osallistumaan palveluiden toteuttamiseen. Tämä voi osaltaan vähentää rikostaustaan liittyvää stigmaa ja vahvistaa entisten rikollisten mahdollisuuksia yhteiskunnan täysvaltaisina jäseninä. Tulevaisuuden näkymät sisältävät potentiaalin luoda inklusiivisempia ja oikeudenmukaisempia rakenteita vankiloihin ja yhteiskuntaan, mutta samalla edellytetään systemaattista työtä erilaisten sosiaalisten esteiden poistamiseksi ja kokemusasiantuntijoiden arvon tunnustamiseksi laajemmin.

Lähteet

• Ellonen, N., Kivivuori, J., Rantaeskola, S., Aaltonen, M., Latvala, A. & Tyni, S. 2024. Kriminaalipolitiikka – Tavoitteet, keinot ja vaikutukset. Helsinki: Gaudeamus
• Hietala, O. & Rissanen, P. 2015. Opas kokemusasiantuntijatoiminnasta: kokemusasiantuntija – hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi. Helsinki: Kuntoutussäätiö & Mielenterveyden Keskusliitto
• Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus, KEINO 2019. Älyvankila-ratkaisu Hämeenlinnan uuteen naisvankilaan – Case Rikosseuraamuslaitos. Viitattu 29.10.2024 https://www.hankintakeino.fi/fi/keinokkaat-hankintaesimerkit/alyvankila-ratkaisu-hameenlinnan-uuteen-naisvankilaan-case-rikosseuraamuslaitos
• Kurki, J. Kärkkäinen, K. Tamminen, T. & Tick, T. 2023. Rikos- ja päihdetaustaiset kokemusasiantuntijat edistämässä verkkovälitteisesti suomalaista kriminaalipolitiikkaa vankiloissa. Laurea Journal. Viitattu 30.10.2024 https://journal.laurea.fi/rikos-ja-paihdetaustaiset-kokemusasiantuntijat-edistamassa-verkkovalitteisesti-suomalaista-kriminaalipolitiikkaa-vankiloissa/#ebfa69ff
• Lindström, J. 2024. Survival stories as access to society: Narrative research on experts by experience with a history of crime and substance abuse (Doctoral dissertation, Itä-Suomen yliopisto). Viitattu 29.10.2024 https://erepo.uef.fi/handle/123456789/31518
• Maruna, S. 2001. Making good: How ex-convicts reform and rebuild their lives. Washington: American Psychological Association
• Meriluoto, T. 2018. Making experts-by-experience: Governmental ethnography of participatory initiatives in Finnish social welfare organisations. (Doctoral dissertation, Jyväskylän yliopisto) Viitattu 29.10.2024 https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/60096
• Palukka, H., Tiilikka, T., & Auvinen, P. 2019. Kokemusasiantuntija sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä–osallisuuden mahdollistaja vai osallistamispolitiikan edustaja. Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, 27(1), 21–37.