Syksyllä 2023 järjestettiin Laurean eri kampuksilla kolme työpajaa, joissa käsiteltiin tasa-arvoa, monimuotoisuutta ja osallisuutta korkeakoulussa (nk. DEI-teemat eli diversity, equality, inclusion). Kaikille laurealaisille suunnatut työpajat olivat osa DEI-teemojen muutoksen ja osaamisen johtamisen kokonaisuutta Laureassa. Teemat liittyvät myös kansainväliseen inCITIES -hankkeeseen , jossa kehitetään korkeakoulujen DEI-osaamista. Tässä artikkelisarjassa käsittelen työpajoja ja niiden kolmea teemaa: kieli, tiedostamattomat vääristymät ja koulutus eriarvoisuuden toisintajana. Tässä artikkelissa käsittelen ensimmäisen työpajan teemaa, eli kieleen liittyviä kysymyksiä DEI-kontekstissa.

Kieli on ihmisen elämässä usein niin sisäänrakennettu kokonaisuus, että sitä saattaa pitää itsestään selvyytenä. Kieli on kognitiivinen, biologinen, psykologinen, kulttuurinen ja mentaalinen ilmiö (Karlsson 2004; Korhonen 1993). Kielen avulla ihminen ajattelee, luo käsitteitä, hahmottaa maailmaa ja ilmaisee tunteitaan ja kokemuksiaan. Kielen avulla myös vaikutetaan. (Korhonen 1993.)

Tasa-arvoon, moninaisuuteen ja osallisuuteen liittyvät kysymykset ovat monin tavoin ajankohtaisia, esimerkkinä vaikkapa Suomeen rekrytoitavat kansainväliset sairaanhoitajat. Tehyn tekemän tuoreen selvityksen mukaan sote-alalla ei ole valmistauduttu riittävässä määrin vastaanottamaan kansainvälisiä työntekijöitä, vaan esiintyy jopa suoranaista rasismia (Tehy 2023). Samoin viime kesän ”hallituskriisin” voi nähdä liittyvän juuri näihin tasa-arvon, monimuotoisuuden ja osallisuuden teemoihin.

Työpajat saivat alkunsa siitä, että hankkeessa mukana olevissa korkeakouluissa tulee järjestää vuorovaikutuksellisia tilaisuuksia, jossa korkeakouluyhteisön on mahdollista osallistua DEI-työn kehittämiseen. Samalla levitetään DEI-tietoisuutta korkeakoulussa.

Kieli osallisuuden rakentajana

Kaikille laurealaisille suunnatun ensimmäisen työpajan Leppävaaran kampuksella juonsi vararehtori Kimmo Hannonen. Työpajan teemana oli kieli. Tavoitteena työpajassa oli käydä dialogia aiheesta ja DEI-asioista laajemminkin. Työpajassa Keynote-puheenvuoron piti Laurean Avainkumppani Timo Helosuo Kolsterilta. Sen jälkeen Laureamkon asiantuntija Linda Lindgren alusti opiskelijakunnan tekemän yhdenvertaisuuskyselyn pohjalta. Alustusten jälkeen jatkoimme keskustelua niin kutsutussa akvaariotyöskentelyssä yhdessä ajatellen. Työpajan kieli oli englanti.

Työpajassa pohdittiin sitä, että kieli saattaa luoda esteitä ja toisaalta osallisuutta. Kielellä voimme osoittaa arvostusta. Kieli on myös kulttuurinen kysymys: esimerkiksi organisaatiossa voi olla oma kielensä, eri ammatteihin liittyy oma ammattislanginsa tai vaikkapa projekteissa käytetty kieli on omanlaisensa (kts. esim. Kortesalmi 2021).
Kieli on organisaatiomme rakenteissa ja käytänteissä. Yhtenä vaikeimmista kysymyksistä pidettiin sitä, miten saadaan vaikkapa tapahtumissa tai kahvihuoneessa kieli käännettyä suomesta englanniksi, jos yhteisössä on vain muutamia ei-suomenkielisiä. Samaan aikaan tuotiin esiin sekin, että esimerkiksi osa ihmisistä ei keskustelutilaisuuksissa kysy kysymyksiä, jos kysymykset tulee esittää englanniksi. Osallisuuskysymys on olennainen, olipa kieli mikä hyvänsä.

Yksittäisinä esimerkkeinä kielestä tuotiin työpajassa esiin ammattien nimet, joista osa onkin jo melko sujuvasti siirtynyt käytettyyn kieleen, esimerkiksi palomies on pelastaja, tai esimies on esihenkilö. Samoin englannin kielen pronomineista keskusteltiin (they/them), joiden ei nähty yhtä luonnikkaasti vielä siirtyneen käyttöön.

Opiskelijakunnan tilaisuuksien osalta Laureamkon kyselyn pohjalta pohdittiin muun muassa sitä, miten opiskelijakunnan tilaisuudet olisivat tervetulleeksi toivottavampia yhä monimuotoisemmalle joukolle opiskelijoista, vaikkapa ikään nähden. Laureamkon tietojen perustella (Laureamkon yhdenvertaisuuskysely, VoiceBox -palautekanava ja opiskelijoiden suullisesti esiin tuomat tapaukset) joillakin koulutusaloilla esiintyy enemmän seksististä ja sukupuolittunutta puhetta, kuin joillain toisilla aloilla.

Kieli johtamisen välineenä

Opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen on sanonut korkeakoulujohdon seminaarissa pitämässään alustuksessa liittyen korkeakoulujen strategiatyöhön, että ”tehkää sitä, mitä haluatte ja mitä pidätte tärkeänä, älkää sitä, mitä oletatte meidän teiltä haluavan” (Miettinen ja Pohjanmäki 2020; kts. myös Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2018). Tämä on tietysti kannustava viesti, vaikka samaan aikaan monella lieneekin kirkkaana mielessä myös korkeakoulujen ohjauksen elementit, kuten paine (kansainvälisen) ulkoisen rahoituksen hankkimiseen, tavoite että vuoteen 2030 mennessä vähintään 50 % ikäluokasta suorittaisi korkeakoulututkinnon (Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030) ja vaikkapa pyrkimys rekrytoida yhä enemmän kansainvälisiä opiskelijoita.

Edellä mainitut tavoitteet edellyttävät aktiivista työtä monimuotoisuuden, tasa-arvon ja osallisuuden tiimoilta. Tavoite lisätä kansainvälisten opiskelijoiden määrää liittyy suoraan monimuotoisuuteen ja tavoite, että puolella ikäluokasta olisi korkeakoulututkinto voi myös nähdä liittyvän DEI-teemoihin. Tällä hetkellähän aikuisiän koulutus kasaantuu jo valmiiksi korkeasti koulutetuille (OKM 2019), joten jos korkeasti koulutettujen määrä kasvaa, tavoitetaan yhä monimuotoisempi osuus ihmisistä.

Tienarin & Meriläisen (2012) mukaan kaikkia johtamiseen ja organisointiin liittyvä ilmiöitä voidaan tutkia kielen kautta. Edellä mainitut ohjauksen elementit, tavat sanoittaa asioita ja asettaa tavoitteita ovat nekin kieleen liittyviä asioita. Niillä pyritään vaikuttamaan korkeakoulujen toimintaan. Strategioiden laatiminen ja jalkauttaminen on pitkälti kielityötä (Pälli 2009, 85; Vaara & Langley 2021, 541). Laureassakin on parhaillaan meneillään strategiaprosessi (Koski 2023), johon tätä DEI-työtä myös olisi hyvä sisällyttää. Toivottavasti Lehikoisen kommentti ohjaa meitä Laureassa innovatiiviseen DEI-työhön.

DEI-työn mahdollisuudet Laureassa

Monesti näkee monimuotoisuutta perusteltavan vaikkapa innovaatioiden ja liiketoiminnan edellytyksenä, ja siis liiketoiminnallisesti ”kannattavana” asiana. Kuitenkin näiden tulisi olla meidän agendallamme myös silloin kun ne eivät ole ”taloudellisesti kannattavia”. Doppin ja Kaley (2016) tuovat esiin, että monimuotoisuusohjelmia alettiin toteuttaa jo vuosikymmeniä sitten ja taustasyynä oli välttyä oikeushaasteilta (esim. syrjintäsyytökset ja siis taloudelliset kustannukset oikeusprosessien myötä). Tänä päivänä, etenkin voittoa tavoittelemattomassa ammattikorkeakoulussa voisi olettaa, että DEI-työtä tehdään jo organisaation itseymmärryksenkin vuoksi, eikä vain välineellisesti arvokkaana asiana.

Dobbin ja Kaley (2016) tuovat esiin, että monimuotoisuusohjelmat ovat olleet menestyksekkäämpiä, jos mukana on ollut sitoutumista (engagment), kuten mentorointi ja vapaaehtoinen osallistuminen; kontakti (contact) eli yhteen tuleminen, tutuksi tuleminen, keskustelu ja kolmanneksi sosiaalinen vastuu (social accountability).

Suomi tulee ehkä tässä DEI -keskustelussa hieman perässä verrattuna moneen muuhun maahan. Laurean DEI-työpajoissa on kaikissa ollut keskimäärin 17 henkilöä, yhteensä vajaa 60 osallistujaa. Hankkeen toiminnan kannalta se ei ole ongelma, sillä tärkeintä on ollut tässä vaiheessa DEI-työtä saada käytyä keskustelua korkeakouluyhteisön kanssa.

Erityisen hyvänä työpajoissa on pidetty sitä, että tullaan yhteen ja DEI-asioista puhutaan, niiden tärkeys tuodaan esiin. Kuitenkin samaan aikaan on todettava sekin, että Laurean kokoisessa yhteisössä on tuhansia toimijoita, eikä paikalle saatu siihen nähden kovin runsaslukuista joukkoa. Seuraavan vuoden aikana inCITIES -hankkeessa rakennetaan DEI-suunnitelmaa kansainvälisessä yhteistyössä ja sitä seuraavana vuonna toteutetaan rakennettua suunnitelmaa: vahvistetaan siis ihmisten osaamista näihin teemoihin liittyen. Tämä työ on tehtävä strategiatasolla ja siinä puolestaan kieli ja tapamme olla vuorovaikutuksessa toinen toiseemme ovat avainasemassa.

Mikä hanke?

InCITIES – hankkeen (Trailblazing Inclusive, Sustainable and Resilient Cities) tavoitteena on kehittää eurooppalaisten korkeakoulujen ja niitä ympäröivien ekosysteemien yhteistyötä, joka keskittyy osallisuuden, kestävyyden ja joustavuuden tarpeisiin. Laurea vastaa hankkeessa muun muassa työpaketista, joka liittyy korkeakoulujen henkilöstön ja opiskelijoiden tasa-arvo-, yhdenvertaisuus-, ja inklusiivisuustyö yhtenäistämiseen ja tähän liittyvän osaamisen kehittämiseen ja muutoksen johtamiseen. Hanke on Euroopan Unionin Horisontti Eurooppa -ohjelman rahoittama. InCITIES -hankkeen DEI-työstä voi lukea lisää täältä ja täältä.
Kirjoittaja työskentelee hankkeessa työpaketin johtajana: WP4 Actions Towards Equality, Diversity & Inclusion.

Lähteet

• Dobbin, F. & Kaley A. 2016. Why Diversity Programs Fail. And what works better. Harward Business Review. July-August 2016. (hbr.org)
• Hannonen, K.; Tiilikallio, P.; Nikula, K. ja Nyrövaara L. 2023. Tasa-arvo, moninaisuus ja osallisuus Laureassa – mihin ollaan menossa? Laurea Journal.
• Karlsson, F. 2004 Yleinen kielitiede. Helsinki: Yliopistopaino.
• Korhonen, M. 1993 Kielen synty. Juva: WSOY.
• Kortesalmi, M. 2021. Hankekieltä ja -kulttuuria. Laurea Journal.
• Koski, J. 2023. Kriittiset muutostarpeet ohjaavat tehokkaasti korkeakoulun kehittymistä. Laurea Journal. Rehtorin blogi.
• Miettinen, T. ja Pohjanmäki, T. 2020. Katse kohti Humakia 2030. HUMAK 2030. Katsottu 29.9.2023.
• Nikula, K.; Nyrövaara, L.; Tiilikallio, P & Hannonen, K. 2023. Tasa-arvo, moninaisuus ja osallisuus Laureassa – missä mennään? Laurea Journal.
• OKM 2018 Opetus- ja kulttuuriministeriö 2018. Opetus- ja kulttuuriministeriön Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 –hanke, hankenumero OKM032:00/2018.
• OKM 2019. Jatkuvan oppimisen uudistus käynnistyy – tavoitteena helpottaa osaajapulaa ja sujuvoittaa työikäisten osaamisen päivittämistä.
• Tehy. 2023. Tiedote: Tehy selvitti: Sote-alalla ei ole valmistauduttu riittävän hyvin ulkomaalaistaustaisten hoitajien vastaanottamiseen. Katsottu 29.9.2023.
• Tienari, J. & Meriläinen, S. 2012. Johtaminen ja organisointi globaalissa taloudessa (4. p.). SanomaPro. E-kirja.
• Pälli, P. 2009. Strategia merkitysneuvotteluna: strategiakeskustelun ja -tekstin vuorovaikutuksesta. Puhe ja kieli/Tal och Språk/Speech and Language, 29(2) 75–88.
• Vaara, E. & Langley, A. (2021). Communicative Perspectives on Strategic Organization. Strategic Organization, 19(4), 541–552.