Kesäkuun puolivälissä Hämeenlinnassa pidetyt valtakunnalliset Kirjastopäivät kokosivat Verkatehtaan kongressikeskukseen yli 500 kirjastoalan ammattilaista kuulemaan ja keskustelemaan nykyhetkessä puhuttavista ilmiöistä. Tutkija Anu Ojarannan esitys Disinformaatio kirjaston asiakastyössä ja tutkija Linda Mannilan esitys Digitalisaation vaikutus yhteiskuntaan ja meihin johdattivat pohtimaan tiedonhankinnan haasteita. Tässä artikkelissa tuon esille kokemusteni pohjalta, miten tasapainoillaan tutkitun tiedon ja vaihtoehtoisten totuuksien välimaastossa.

Tiedostatko informaatiokuplasi ja sosiaalisen kuplasi olemassaolon? Tiedätkö altistuvasi jatkuvasti misinformaatiolle?

Ensin on syytä tarkentaa mitä tarkoitetaan, kun puhutaan informaatiokuplasta, sosiaalisesta kuplasta sekä misinformaatiosta ja disinformaatiosta.

Informaatiokuplalla (filter bubble) tarkoitetaan verkkoympäristöön syntyvää todellisuutta vääristävää rajattua näkymää, joka muodostuu oman verkkokäyttäytymisen pohjalta ja joka pohjautuu käyttäjästä kerättävään dataan (Pariser 2011). Hakukoneilla tehtyjen hakujen, klikattujen otsikoiden ja tykättyjen keskusteluiden pohjalta algoritmit määrittävät automaattisesti, millaiseksi verkkoympäristö muodostuu. Lähes huomaamatta netinkäyttäjä ei enää ”altistu” oman informaatiokuplan ulkopuoliselle tiedolle vaikka kokisi olevansa avarakatseinen. ”The truth is out there”, kuten 90-luvun maineikkaat agentit tiesivät.

Sosiaalisella kuplalla tarkoitetaan puolestaan samanmielisten yhteisöä, niin sanottua mukavuusaluetta, jossa olevat henkilöt tukevat omaa maailmankuvaa eivätkä haasta vasta-argumenteilla tarkastelemaan omia näkemyksiä. Sosiaalisessa kuplassa omat ajatukset vahvistuvat. (Seppänen & Väliverronen 2012.)

Kuplaantumista voi estää tai ainakin yrittää kiertää käyttämällä verkkoselainten yksityistä selaustilaa (ns. incognito-ikkuna) ja googlaamisen sijaan käyttää esimerkiksi DuckDuckGo-hakukonetta, joka ei kerää eikä varastoi käyttäjädataa.

Misinformaatio on puutteellista tai väärää informaatiota, jota annetaan epähuomiossa tai vahingossa. Disinformaatio sen sijaan on tietoisesti harhaanjohtavaa informaatiota. (Haasio, Ojaranta & Mattila 2018.) Käyttäessämme internetiä altistumme helposti sekä mis- että disinformaatiolle ja jaamme sitä myös huomaamattamme eteenpäin.

Oman informaatio- ja sosiaalisen kuplan tunnistaminen vaatii asioiden tarkastelua objektiivisesti eri näkökulmista. Yksi keino, jolla kirjasto voi tässä ohjata opiskelijaa, on tukea hänen lähdekriittisten taitojensa kehitystä. Vastavuoroisesti myös tiedonhankinnan ammattilaisten on oltava tietoinen omista informaatiokuplistaan.

Seuraavaksi esittelen muutaman esimerkin työelämästäni, joissa joutuu pohtimaan tiedon oikeellisuutta.

Klikkiotsikot levittävät misinformaatiota

Hyvä esimerkki misinformaation leviämisestä, jota kerron opiskelijoille tiedonhankinnan ohjaustilanteessa, on uutinen McDonald’sin ranskalaisista ja miestyypin kaljuuntumisen hoitamisesta. Lyhyesti: muutamia vuosia sitten japanilaisen Yokohaman kansallisen yliopiston professori Junji Fukuda tutkimusryhmineen kehitti menetelmän, jolla oli mahdollista kasvattaa aiempaa enemmän ja nopeammin hiustensiirrossa tarvittavia hiustuppeja (Kageyama 2018). Taikasana hiustuppien kasvattamisessa on piipohjainen orgaaninen polymeeri dimetyylipolysiloksaani. Kyseistä dimetyylipolysiloksaania löytyy sattumalta myös McDonald’sin ranskalaisten uppopaistoöljystä, jossa sitä käytetään estämään öljyn vaahtoutumista ja räiskymistä.  Sinänsä lupaavat tutkimustulokset miestyypin kaljuuntumisen hoitomahdollisuuksista jäivät sen varjoon, että erilaiset aikakausjulkaisut kirjoittivat nopeasti: McDonald’sin ranskalaisia syömällä voi estää miestyypin kaljuuntumista. Huomiota herättävät otsikot leviävät helposti klikkaamalla, jolloin misinformaatio leviää kulovalkean tavoin.  Tässä tapauksessa myyvien otsikoiden seurauksena oli, että varsinainen tutkimus jäi kysymystulvan varjoon, ja Fukuda tutkimusryhmineen sai paljon kyselyitä siitä, paljonko McDonald’sin ranskalaisia pitäisi syödä välttääkseen kaljuuntumista.

Faktantarkistajat disinformaation paljastajina

Opiskelijoille on painotettava faktojen tarkistamisen tärkeyttä. Lähes oppikirjamainen esimerkki verkossa leviävästä systemaattisesta disinformaatiosta on puolestaan vuosien 2016 ja 2020 Yhdysvaltojen presidentinvaalien ajanjakso. Washington Post-lehden faktantarkistajat paljastivat Donald Trumpin presidenttikauden ajalta yli 30 000 Trumpin valheellista tai harhaanjohtavaa väitettä (Kessler, Rizzo & Kelly 2021). Trumpin viestimisessä nähdään myös poliittisen propagandan piirteitä (Pörsti 2022). Tämän lisäksi sekä Venäjän että Kiinan disinformaatiota levittävien verkostojen katsotaan osoitetusti pyrkineen vaikuttamaan presidentin vaalien lopputulokseen ja luomaan yhteiskunnallista epäluottamusta ja vastakkainasettelua (Huusko 2021). Edellä kuvattu esimerkki tuo esille, kuinka merkittäviä seurauksia disinformaation levittämisellä on.

Uutistoimisto AFP:n faktantarkistaja Anna Hollingsworthin mukaan suomalaiselle disinformaatiolle on tyypillistä, että valheellisiin väittämiin sekoitetaan oikeaa informaatiota, jolloin disinformaatiota on entistä vaikeampaa tunnistaa. Suomessa leviävä disinformaatio liittyy usein terveyteen tai ympäristöön liittyviin aiheisiin. Aiheisiin, jotka puhuttavat ja herättävät paljon tunteita, mutta joiden ymmärtäminen edellyttää myös syvällisempää asiantuntijuutta. Yllättävä kotimainen piirre Hollingsworthin mukaan on se, että samat ihmiset näyttävät uskovan erityyppisiin vääriin väittämiin ja levittävät disinformaatiota tehokkaasti omissa verkostoissaan, sosiaalisissa kuplissaan. (Lehmusvesi 2022.)

Lähdekritiikki työvälineenä

Viimeinen esimerkkini tarkastelee tiedonlähteen paikkaansa pitävyyttä ja käyttökelpoisuutta. Esimerkki käsittelee kaupallisen tuotteen tuotekehitystä tukevan tutkimusartikkelin arviointia lähdekritiikin näkökulmasta. Lähdekritiikin omaksuminen on opiskelijalle tärkeä taito, josta on hyötyä niin opiskeluissa, tulevassa työelämässä kuin omassa arjessa. Tarkastelen Aromastick-nimistä aromaterapeuttista tuoksupuikkoa ja keskityn tuotteen verkkosivuilla olevan tieteellisen artikkelin arviointiin. Pyrin havainnollistamaan, miten ja millä välineillä tavallinen kuluttaja tai korkeakouluopiskelija voi arvioida tutkimuksen ja itse tuotteen luotettavuutta.

Aromastickin englanninkielisiltä kotisivuilta löytyvä ’Research center’ tarjoaa tieteellisiä tutkimusartikkeleita, joissa esitetyt tutkimustulokset tukevat tuoksupuikkojen esitettyjä vaikutuksia. Huomioitavaa on, AromaStick-yritys on toiminut tutkimusten rahoittajana. Tutkimuksen rahoittaminen on osa liiketoimintaa ja tutkimustulosten hyödyntäminen puolestaan osa tuotekehitysprosessia. Tässä nimenomaisessa tapauksessa tieto rahoittajasta tuodaan esille esimerkkiartikkelin osalta PubMed-tietokannassa kohdassa ’Conflict of interest statement’ ja tieto löytyy myös varsinaisen artikkelin lopusta kohdasta ’Declaration of competing interest’. Rahoittajatiedon avoin esilletuominen täyttää TENK:n Hyvän tieteellisen käytännön lähtökohdat tältä osin (Varantola 2013).

Kyseinen artikkeli on julkaistu Journal of Thermal Biology -lehdessä, joka on tunnetun tiedekustantaja Elsevierin kustantama journaali. Artikkeli noudattaa tieteellisen artikkelin rakennetta, se on julkaistu Elsevierin kustantamassa lehdessä, se on vertaisarvioitu, sille on annettu doi-tunniste, ja lehti itsessään, Journal of Thermal Biology, on Julkaisufoorumin julkaisukanavahaun mukaan tasoa 1. Tasokriteerit voi tarkistaa Julkaisufoorumin verkkosivuilta. Kaikki tutkimuksen ulkoiset seikat näyttävät olevan kunnossa.

Tässä tapauksessa tutkimuksen laadun arvioinnissa ratkaisevia tekijöitä ovat itse artikkelin sisältö, tutkimusasetelma ja se, onko muita samansuuntaisia tutkimustuloksia kyseisestä tuotteesta muilta tutkijoilta tai tutkijaryhmiltä tarjolla. Opiskelijoiden on tärkeä ymmärtää, että tietoa pitää etsiä laajemmin, jotta saa vertailukelpoisia tutkimustuloksia useista lähteistä. Lisäksi arvioinnissa kannattaa tarkistaa myös tutkijan asiantuntemus (Kivinen 2022) ja esimerkiksi tutustua hänen aiempaan julkaisutuotantoonsa ja selvittää hänen pätevyytensä kyseiseltä tutkimusalueelta. Tutkijan asiantuntijuuden tarkistuksessa voi käyttää hyödyksi esimerkiksi Web of Science -tietokantaa (WoS), jonka kautta voi tarkastella tutkijan H-indeksiä ja julkaisulistausta.

Kriittinen arviointi ja tieteellinen lukutaito haltuun opiskeluaikana

Tieteellisten artikkeleiden lukeminen ja ymmärtäminen vaativat kielitaidon lisäksi erityistä lukutaitoa, jonka oppii vain kokemuksen ja ohjauksen kautta. Samoin englanninkielisen tutkimuksen ymmärtäminen ja tulkitseminen edellyttävät vähintäänkin laajaa yleissivistystä ja sanavarastoa. Substanssiosaaminen saattaa olla välttämätöntä, eritoten jos kyse on lääketieteellisistä artikkeleista, kuten edellä on todettu.

Edellä mainitun aromaterapeuttisen tuotteen lähdekriittinen selvitystyö eri näkökulmista vaati yllättävän paljon aikaa ja muita käytännön resursseja. Primäärilähteet, tutkimusartikkelit ja WoS-tietokanta ovat maksumuurin takana, joten niihin piti edetä korkeakoulukirjaston verkkopalveluiden kautta, joka edellyttää korkeakoulun verkkotunnuksilla kirjautumista. Kaikilla ei ole tähän mahdollisuutta. Anu Ojaranta kiteytti Kirjastopäivien puheessaan sen, millaisia uhkia vastaan disinformaation torjunnassa taistellaan: Jos ei ole informaatiolukutaitoa ja pääsyä alkuperäisille tiedonlähteille, pitääkö vain uskoa ja tyytyä siihen tietoon, mitä on tarjolla?

Opiskeluaikana korkeakoulukirjastolla, kirjaston monipuolisilla ajantasaisilla kokoelmilla, tiedonhankinnan opetuksella ja ohjauksella on suuri vaikutus opiskelijan tulevaan elämään. Kirjaston tehtävä ei ole kieltää yksittäisiä kirjoja tai kertoa, mikä on kategorisesti oikein tai väärin, vaan tarjota kirjallisuutta ja tietoa monipuolisesti eri näkökulmista opiskelijan kriittisen harkintakyvyn kehittymisen tueksi.

Samalla kirjaston on tarjottava välineitä, taitoja ja tietoa tiedonlähteiden kriittistä arviointia ja faktojen tarkistusta varten. Erilaisiin lähdeaineistoihin tutustumalla ja erilaisia verkon työvälineitä käyttämällä voi välttää oman maailmankuvan kuplaantumista ja misinformaation levittämistä. Kirjaston asiakkaiden, ensisijaisesti korkeakoulun opiskelijoiden, on hyvä hahmottaa erilaisten maailmankuvien olemassaolo ja ymmärtää niitä. Tämä valmistaa opiskelijoita tulevaan työelämään, jossa he vastavuoroisesti kohtaavat ihmisiä erilaisine taustoineen ja näkemyksineen. Tässä prosessissa tiedonhankinnan ammattilaisella on annettavaa opiskelijoiden osaamisen lisäämisessä.

Lähteet:

• Haasio, A., Ojaranta, A. & Mattila, M. 2018. Valheen jäljillä. Vantaa: Avain.
• Huusko, J. 2021. Kiinalaisella bottiverkostolla oli merkittävä rooli disinformaation levittämisessä USA:n vaalien aikaan, kertoo tuore tutkimus – Myös Eric Trump jakoi verkoston tekemän valevideon.
  Helsingin Sanomat. 28.1.2021.
• Kageyama, T., Yoshimura, C., Myasnikova, D., Kataoka, K., Nittami, T., Maruo, S. & Fukuda, J. 2018. Spontaneous hair follicle germ (HFG) formation in vitro, enabling the large-scale production of HFGs for regenerative medicine. Biomaterials, 154, pp. 291-300. doi:10.1016/j.biomaterials.2017.10.056
  Saatavilla: https://doi.org/10.1016/j.biomaterials.2017.10.056
• Kessler, G., Rizzo, S. & Kelly, M. 2021. Trump’s false or misleading claims total 30,573 over 4 years.
  The Washington Post. January 24, 2021.
• Kivinen, K. 2022. Mistä tunnistaa luotettavan asiantuntijan ja miten arvioida tieteellistä väitettä?  Teoksessa Kivinen, K., Aslama Horowitz, M., Havula, P., Härkönen, T., Kiili, C., Kivinen, E., Pönkä, H., Pörsti, J., Salo, M., Vahti, J., & Vuorikari, R. (2022) Digitaalinen informaatiolukutaito. Faktabaari, Helsinki, 54-57.
  Saatavilla: https://faktabaari.fi/dil/digitaalinen-informaatiolukutaito-opas.pdf
• Lehmusvesi, J. 2022. Suomalaisten maailmasta jakamat valheet. Helsingin Sanomat. 30.8.2022.
• Pariser, E. 2011. The filter bubble: What the Internet is hiding from you. New York: Penguin Press.
• Pörsti, J. 2022. Poliittinen propaganda perustuu psykologiseen manipulointiin. Teoksessa Kivinen, K., Aslama Horowitz, M., Havula, P., Härkönen, T., Kiili, C., Kivinen, E., Pönkä, H., Pörsti, J., Salo, M., Vahti, J., & Vuorikari, R. (2022) Digitaalinen informaatiolukutaito. Faktabaari, Helsinki, 42-44.
  Saatavilla: https://faktabaari.fi/dil/digitaalinen-informaatiolukutaito-opas.pdf
• Seppänen, J. & Väliverronen, E. 2012. Mediayhteiskunta. Tampere: Vastapaino.
• Varantola, K. 2013. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa : tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2012: God vetenskaplig praxis och handläggning av misstankar om avvikelser från den i Finland : forskningsetiska delegationens anvisningar 2012 = Responsible conduct of research and procedures for handling allegations of misconduct in Finland : guidelines of the Finnish advisory board on research integrity 2012. Helsinki: Tutkimuseettinen neuvottelukunta

Esitykset:

• Mannila, L. Digitalisaation vaikutukset yhteiskuntaan ja meihin. Hämeenlinna: Kirjastopäivät 16.6.2022.
• Ojaranta, A. Disinformaatio kirjaston asiakastyössä. Hämeenlinna: Kirjastopäivät 15.6.2022.