Osatyökykyisyys voidaan ymmärtää ja määritellä eri tavoin. Kapeimmillaan puhutaan niistä, jotka ovat oikeutettuja saamaan osatyökyvyttömyyseläkettä ja laajimmillaan määritelmä voi pitää sisällään jokaisen ihmisen jossakin elämänsä vaiheessa – vaikka huonosti nukutun yön jälkeen. Tässä artikkelissa kuvataan, mitä osatyökykyisyydellä tarkoitetaan marraskuussa 2023 alkaneessa Osatyökykyisten työllistäminen eli OSTY-hankkeessa ja miksi olisi syytä miettiä, tarvitaanko osatyökykyisyyden määritelmää lainkaan.
Mikä ihmeen osatyökykyinen?
Kun puhutaan osatyökykyisistä, voi mieleen syntyä kuva siitä, millainen osatyökykyinen ihminen on ja miltä hän näyttää. Hän voi olla esimerkiksi pyörätuolissa tai sokea. Yksi asia mikä voi herkästi tulla mieleen, on että henkilön työkyky on matala, jopa olematon. Yritykset saattavatkin vältellä osatyökykyisen palkkaamista (Haatainen 2022) peläten, että siitä seuraa enemmän kustannuksia kuin mitä yritys hyötyy.
Todellisuudessa yritykset työllistävät valtavan määrän osatyökykyisiä tietämättään ja pitävät näitä ihmisiä täysin työkykyisinä, koska he suoriutuvat työtehtävistään ja osaavat asiansa. Osatyökykyisyydestä huolimatta työtehtävät voivat sujua hyvin, koska osatyökykyisyys ei tarkoita työkyvyttömyyttä vaan nimenomaan työkykyisyyttä – tietyin rajoittein. Työnantaja ei välttämättä työllistämistään osatyökykyisistä tiedä, koska terveyteen liittyviä tietoja ei tarvitse työnantajalle kertoa (Finlex 2004), elleivät ne estä työtehtävien suorittamista.
Työtä aloittaessaan, työntekijä saatetaan ohjata terveystarkastukseen, jonka tarkoituksena on muun muassa tarkastella työkyvyn muutoksia työsuhteen aikana ja niiden yhteyttä työtehtäviin. Tarkastuksen tarkoituksena on työntekijän terveydestä ja toimintakyvystä huolehtiminen ja työstä aiheutuvien haittojen ennaltaehkäisy sekä arvioida vaikuttavatko muutokset työn sopivuuteen työntekijälle. (Finlex 2001.) Terveystarkastus ei siis ole keino määrittää, että työntekijä vastaa työnantajan toiveisiin palkattavien henkilöiden terveydentilasta vaan arvion työtehtäviin sopivuudesta tekee lääkäri eikä työntekijän terveystiedot kuulu työnantajalle.
Kapeimmillaan osatyökykyisyyden voi määritellä koskemaan niitä, jotka ovat oikeutettuja joko täyteen tai osittaiseen osatyökyvyttömyyseläkkeeseen. Tällöin puhutaan sairauden tai vamman aiheuttamasta työkyvyn heikkenemisestä. Suomessa täyteen osatyökyvyttömyyseläkkeeseen voi olla oikeutettu, jos työkyky on heikentynyt vähintään 60 % ja osittaiseen, jos työkyvyn menetys on vähintään 40 %. (Työeläke.fi 2023). Tämä määrittely jättää kuitenkin huomioimatta kaikki ne osatyökykyiset, joiden työkyky on alentunut vähemmän tai joiden osatyökykyisen syy johtuu muusta kuin lääkärin toteamasta sairaudesta tai vammasta. Osatyökykyisyyttä on hyvä tarkastella laajemmin, muun muassa siksi, että huomioimalla ja reagoimalla väliaikaiseen tai pienempään työkyvyn heikkenemiseen, voidaan ennaltaehkäistä työkyvyn heikkenemistä.
Osatyökykyinen-termin rinnalle on tullut täsmätyökykyisyys, jolla tarkoitetaan, että henkilöllä on käytössään osa omasta työkyvystään ja halu työskentelyyn. Nämä määritelmät pätevät kuitenkin myös osatyökykyiseen eli termi on käytännössä sama. Täsmätyökykyisyydellä korostetaan, että henkilöllä on työkyky oikein rajattuun ja toteutettavaan työhön. (Lipponen 2024.)
Mutta eikö tilanne ole tämä ihan jokaisen kohdalla? Meillä kaikilla on tietty koulutus ja osaaminen ja emme voi suoriutua hyvin tehtävistä, joihin osaamisemme ja kykymme eivät riitä. Lisäksi osa työtehtävistä kiinnostaa ja motivoi meitä, mutta osan saatamme kokea luotaantyöntäviksi tai niin pelottaviksi, ettemme pystyisi niitä tekemään. Myös muu elämä ja vastuut voivat rajoittaa, mitä voimme työksemme tehdä. Jos toimii omaishoitajana tai huolehtii pienistä lapsista, pitää työaikojen olla säännölliset ja jatkuva matkustelu ei ole mahdollista. Kaikki tekijät huomioiden, kukaan ei voi ihan mitä vaan työtehtävää tehdä.
Työkykyä kannattaa tarkastella laajemmin kuin diagnoosien näkökulmasta
Työkykyä voikin tarkastella laajemmin esimerkiksi professori Juhani Ilmarisen kehittämän ja tutkimukseen pohjautuvan Työkyky-talon avulla (kuvio 1). Työkyky talossa on neljä kerrosta: 1) terveys ja toimintakyky, 2) osaaminen, 3) arvot, asenteet ja motivaatio ja 4) johtaminen, työyhteisö ja työolot. Malli kuvaa hyvin sitä, miten työkyky rakentuu monesta osa-alueesta, joista terveys on vain yksi. Sen lisäksi oman osaamisen pitää vastata työn vaatimuksia, työ pitää tuntua mielekkäältä ja työolot pitää olla kunnossa. Kaikkien talon kerrosten pitää olla kunnossa, jotta talo eli työkyky pysyy ehjänä. Talon kuntoon vaikuttaa niin yksilö itse kuin hänen verkostonsa ja toimintaympäristö. Siksi myös vastuu talon ylläpidosta jakautuu yksilön, yrityksen ja yhteiskunnan kesken. (Työterveyslaitos 2023b.)
Etenkin kun huomioidaan kaikki työkykyyn vaikuttavat tekijät, on myös selvää, että työkyvyn taso voi vaihdella paljon lyhyessäkin ajassa. Kukaan ei myöskään ole työkyvyn vaihtelulle immuuni, eikä se ole kenenkään omissa käsissä, koska ulkoisten tekijöiden vaikutus on niin suuri. Joka päivä kuukaudesta ja vuodesta toiseen täysin työkykyinen ihminen on tarueläin, jota ei ole olemassa.
Tarvitseeko osatyökykyisiä erotella muista?
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tuloksena oli, että 55 % Suomen työikäisistä kärsii yhdestä tai useammasta pitkäaikaisesta sairaudesta tai terveysongelmasta (Taskinen 2013). Koska jo pelkästään näistä johtuva osatyökykyisyys koskee yli puolta työikäisistä ja tämän lisäksi työkyky voi olla alentunut myös monesta muusta syystä, eikö osatyökykyisyys ole yleisempää ja normaalimpaa kuin täysi työkyky, jos sellaista edes voi väittää olevan olemassa?
Raja työkykyisen ja osatyökykyisen välillä on niin häilyvä, että onko edes tarpeen tehdä eroa näiden välillä? Erottelusta on hyötyä silloin, kun määritellään, onko ihminen oikeutettu osatyökyvyttömyysetuuksiin eli osasairaspäivärahaan tai osatyökyvyttömyyseläkkeeseen. Työterveyslaitoksen johtava tutkija Taina Leinonen kuvasi osatyökyvyttömyysetuuksien hyötyjä webinaarissa Osatyökykyiset työelämässä – ratkaisuja työssä jatkamiseen (Työterveyslaitos 2023a).
Osatyökyvyttömyyseläkkeen saaminen voi turvata toimeentulon vain osa-aikaiseen työhön kykenevälle ja työskentelyn jatkamisen osa-aikaisena, ehkäisten työkyvyn heikkenemistä entisestään. Jos ihminen on jo joutunut työelämän ulkopuolelle, osatyökyvyttömyysetuuksien avulla töihin paluu voi mahdollistua, mikä tukee niin hänen hyvinvointiaan, tarjoaa yrityksille lisää työvoimaa ja vähentää yhteiskunnan kustannuksia.
Muuten osatyökykyiseksi erottelusta on pitkälti haittaa. Osatyökykyisten on vaikeampi työllistyä (Näsi 2019; Taskinen 2013). Työllistymistä voi haitata osatyökykyisyyteen liittyvät stereotypiat ja työnantajien kokemus riskistä osatyökykyisen palkkaamisessa. Voi olla vääriä oletuksia työnantajalle syntyvistä kustannuksista tai olettamuksia, että osatyökykyinen ei pysty samoihin työtehtäviin kuin muut, osaamisestaan huolimatta. (Nikkola 2023.)
Myös osatyökykyisen oma kokemus osaamisestaan voi olla heikompi, jos osatyökykyisyyttä aiheuttava tekijä pääsee liikaa vaikuttamaan siihen, miten ihminen määrittää itseään. Sisäistetty stigma kuvaa tilannetta, jossa sairaus vaikuttaa henkilön käsitykseen omasta itsestä, mahdollisuuksista ja oikeuksista. Se voi lisätä häpeän ja osattomuuden kokemusta. Sisäistetty stigma voi passivoida ihmisen niin, että hän laiminlyö hoitonsa, sosiaaliset suhteensa ja ei työskentele itselleen tärkeiden tavoitteiden eteen. (THL 2024.)
Jos osatyökykyinen on jo töissä tai onnistuu työllistymään, hän tarvitsee mahdollisesti erilaisia joustoja ja työn järjestelyitä, jotta työn tekeminen on mahdollista ja työkyky ei heikkene entisestään (Taskinen 2013). Työtehtävien siirtäminen muille saattaa kuitenkin lisätä kuormitusta muilla työntekijöillä ja altistaa heitä työkyvyn heikkenemiselle, jos pienentynyttä resurssia ei korvata vaan työtehtävien siirto jää pysyväksi. Lisäksi osatyökykyisen saamat joustot voivat myös aiheuttaa epäreiluuden kokemusta, jos muilla ei ole mahdollisuuksia samanlaisiin joustoihin. Epäreiluuden kokemus ei kannusta työyhteisöä tukemaan osatyökykyisen jaksamista töissä ja huonontunut ilmapiiri voi heikentää kaikkien työkykyä.
Mahdollisuudet vaikuttaa töihinsä on tutkimusten mukaan sitouttava ja motivoiva tekijä (Herzberg 2002). Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmän (Työterveyslaitos 2023c) mukaan työaikojen joustot myöhentävät eläköitymistä ja vähentävät sairauspoissaoloja myös niillä, joilla varsinaisia terveysongelmia ei ole. Lyhemmät ja joustavammat työajat edistävät työstä palautumista ja palautuminen estää terveyden heikkenemisen kuormituksen vuoksi. Joustot tukevat siis työkyvyn säilymistä.
Työhön vaikuttamisen mahdollisuudet ja joustot olisivat hyödyllisiä kaikilla ja ennaltaehkäisisivät työkyvyn heikkenemistä työkyvyn sen hetkisestä tilasta riippumatta. Siksi joustoja ei kannattaisi varata vain niille, joiden työkyky on jo heikentynyt vaan kohdistaa ennaltaehkäisevästi kaikille. Sen lisäksi, että tämä tukisi kaikkien työkyvyn säilymistä ja ehkäisisi työkyvyttömyyden syntymistä ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä, se pidentäisi työuria, lisäisi saatavilla olevan työvoiman määrää, vähentäisi yhteiskunnan kustannuksia ja olisi myös yhdenvertaista. Yhdenvertaista olisi myös tarjota kaikkiin työhön haluaville mahdollisuus tehdä töitä, sillä osaamisella, jaksamisella ja terveydellä kun heillä kulloinkin on – ilman keinotekoista osatyökykyisen leimaa.
OSTY eli osatyökykyisten työllistäminen -hanke pyrkii yhdenvertaistamaan osatyökykyisten asemaa työmarkkinoilla, jotta osatyökykyisyys ja siihen liittyvät ennakkoluulot eivät vaikuttaisi työllistymiseen. Hankkeen kohderyhmänä on osatyökykyiset, joiden osatyökykyisyys ei näy ulospäin eli he kärsivät esimerkiksi neurologisista tai kipuoireista. Oireiden voimakkuus vaihtelee paljon, minkä vuoksi työelämän joustot tukevat työkykyä ja voivat mahdollistaa jopa täyden työkyvyn. Hankkeessa kehitetään toimintamallia osatyökykyisten työllistymisen tueksi ja pyritään tukemaan osatyökykyisten pilottiryhmän suuntautumista ICT-alalle joko koulutukseen tai töihin. Hankkeen sivut: https://osty.laurea.fi/
Lähteet