Terveydenhoitajakoulutuksen rakenneuudistus opiskelijavalinnan näkökulmasta

Terveydenhoitajakoulutuksen rakenne on Suomessa merkittävän muutoksen kohteena Sosiaali- ja terveysalan koulutusuudistuksen myötä. Erityisesti suunnitteilla oleva kaksoistutkintomallin purkaminen ja koulutuksen uudelleenjärjestely nostavat esiin kysymyksiä opiskelijavalinnan perusteista, yhdenvertaisuudesta ja koulutuspolkujen selkeydestä. Tässä artikkelissa tarkastellaan terveydenhoitajakoulutuksen rakenneuudistusta opiskelijavalinnan näkökulmasta sekä kuvataan, miten nykyiset ja tulevat säädökset ohjaavat hakukelpoisuutta ja valintamenettelyjä.

Kuva: Magnific

Nykyisestä kaksoistutkinnosta uuteen koulutusmalliin

Terveydenhoitajakoulutuksen rakenne on muuttumassa sosiaali- ja terveysalan koulutusuudistuksen myötä. Hallituksen esityksen (HE 197/2025) mukaan nykyinen kaksoistutkintomalli uudistuu 1.8.2028 alkaen, mikä tekee hakukelpoisuuden ja opiskelijavalinnan tarkastelusta ajankohtaista. Aihetta käsitellään osana Terveydenhoitajakoulutuksen uudistaminen -kehittämishanketta, jossa valmistellaan kansallisia suosituksia uudistuneen koulutuksen toteuttamiseen.

Terveydenhoitajakoulutus on Suomessa ammattikorkeakoulutasoinen koulutus, joka antaa valmiudet toimia terveydenhoitajana terveyttä edistävissä ja ennaltaehkäisevän työn tehtävissä (Opintopolku 2026; Terveydenhoitajaliitto 2026). Terveydenhoitajan ammatissa voi toimia vain laillistettu ammattihenkilö, joka on suorittanut kyseiseen ammattiin johtavan koulutuksen (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994; Opetushallitus 2026a). Lupa- ja valvontavirasto (LVV) myöntää hakemuksesta oikeuden harjoittaa terveydenhoitajan ammattia laillistettuna ammattihenkilönä henkilölle, joka on suorittanut kyseiseen ammattiin johtavan koulutuksen (Lupa- ja valvontavirasto 2026; Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta 262/2015). Vuoteen 2025 asti laillistamisen myönsi Valvira.

Nykymuotoista nelivuotista ja 240 opintopisteen laajuista ammattikorkeakoulutasoista terveydenhoitajakoulutusta on järjestetty kaksoistutkintona vuodesta 2001 alkaen (Haarala 2024). Koulutuksen suorittanut saa tutkintotodistuksen terveydenhoitajan sekä sairaanhoitajan tutkinnoista ja hänet laillistetaan hakemuksesta molempiin ammatteihin LVV:ssa. Tulevaisuudessa terveydenhoitajakoulutusta (ml. ensihoitaja- ja kätilökoulutusta) ei järjestetä erillisinä tutkintoina, vaan niiden suorittamisesta säädetään ammattikorkeakoululakiin lisättävien uusien säännösten perusteella. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2026.)

Suomalainen terveydenhoitajakoulutus täyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston sairaanhoitajakoulutuksesta antamien direktiivien vaatimukset ja mahdollistaa siten myös kansainväliset työtehtävät. Jos ammattiin johtavaa koulutusta ei ole säännelty (esim. ulkomailla suoritettu tutkinto), ammattinimikkeen käyttöoikeuden edellytyksenä on, että Lupa- ja valvontavirasto on hakemuksesta hyväksynyt koulutuksen siten kuin valtioneuvoston asetuksella (Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 1129/2014) tarkemmin säädetään. (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta 262/2015). Suomessa koulutukseen hakeutuminen edellyttää sekä hakukelpoisuutta että osallistumista opiskelijavalintaan (Ammattikorkeakoululaki 932/2014).

Hakukelpoisuus terveydenhoitajakoulutukseen

Ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaan terveydenhoitajakoulutukseen hakeutuminen edellyttää yleistä korkeakoulukelpoisuutta. Hakija on hakukelpoinen, mikäli hän on suorittanut lukion oppimäärän ja/tai ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon, joka antaa kelpoisuuden hakea ammattikorkeakouluopintoihin. Myös ulkomailla suoritettu tutkinto voi antaa hakukelpoisuuden, mikäli se vastaa Suomen koulutusjärjestelmän korkeakoulukelpoisuutta. (Opetushallitus 2026b.) Lisäksi korkeakoulututkinto antaa hakukelpoisuuden ammattikorkeakoulun tutkinto-ohjelmiin, kuten terveydenhoitajakoulutukseen mikäli hakukohteen valintaperusteet täyttyvät (Ammattikorkeakoululaki 932/2014).

Sosiaali- ja terveysalan koulutuksiin sovelletaan SORA-lainsäädäntöä, jonka tarkoituksena on varmistaa opiskelijoiden soveltuvuus alalle sekä asiakas- ja potilasturvallisuus. SORA ei varsinaisesti määritä hakukelpoisuutta, mutta täydentää sitä. Pelkkä koulutuksellinen kelpoisuus ei riitä, vaan hakijan tulee olla terveydentilaltaan ja toimintakyvyltään kykenevä opintoihin ja harjoitteluun. Opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä arvioidaan erityisesti silloin, kun opintoihin liittyy alaikäisten tai potilaiden turvallisuutta koskevia vaatimuksia (Ammattikorkeakoululaki 932/2014, 33 §). Lisäksi opiskelijalta voidaan edellyttää rikostaustaotteen esittämistä (Ammattikorkeakoululaki 932/2014, 33-34 §) sekä tiettyjä rokotuksia harjoitteluun osallistumiseksi (Tartuntatautilaki 1227/2016, 48 §).

Hakukelpoisuuden tarkoituksena on varmistaa, että hakijalla on riittävät valmiudet suoriutua korkeakoulutasoisista opinnoista sosiaali- ja terveysalalla (Opetushallitus 2026b). Terveydenhoitajakoulutus edellyttää opiskelijalta valmiuksia itsenäiseen opiskeluun ja vastuullisuuteen, kykyä toimia ihmisten parissa, hyviä vuorovaikutustaitoja, hyvää kielitaitoa, tiedonhaku- ja tiimityöskentelytaitoja sekä IT-taitoja. Edeltävän koulutuksen keskeisenä tehtävänä on luoda pohja näiden valmiuksien kehittymiselle, jotta korkeakouluopinnoissa on mahdollisuus pärjätä ja edetä tavoiteajassa. Opiskeluvalmiuksien monipuolinen huomioiminen opiskelijavalinnassa on keskeistä koulutuksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta.

Terveydenhoitajakoulutuksen opiskelijavalinta

Kaikki hakukelpoisuuden täyttävät hakijat osallistuvat opiskelijavalintaan. Opiskelijavalinnan tavoitteena on valita koulutukseen hakijoita, joilla on parhaat edellytykset suoriutua opinnoista ja toimia valmistuttuaan terveydenhoitajan ammatissa. Terveydenhoitajakoulutukseen valinta tapahtuu ammattikorkeakoulujen yhteishaun kautta tai erillisvalinnalla. Yhteishaun opiskelijavalinta perustuu pääasiassa kahteen valintatapaan; todistusvalintaan ja valintakokeeseen (Opintopolku 2026). Hakija voi tulla valituksi yhteishaussa joko toisen tai molempien valintatapojen perusteella.

Todistusvalinnassa opiskelijat valitaan ylioppilastutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon arvosanojen perusteella. Ylioppilastutkinnon pisteytyksessä huomioidaan enintään viisi ainetta. Arvioinnissa painotetaan erityisesti äidinkielen, matematiikan ja vieraan tai toisen kotimaisen kielen osaamista. Lisäksi valinnassa huomioidaan kaksi reaaliainetta tai vierasta kieltä. Ammatillisen perustutkinnon pisteytyksessä arvioidaan viestintä- ja vuorovaikutusosaamista, matemaattis-luonnontieteellistä osaamista sekä yhteiskunta- ja työelämäosaamista. Ylioppilastutkinnolla ja ammatillisella perustutkinnolla hakevat eivät ole samassa todistusvalintakiintiössä, vaan kummastakin koulutuksesta ammattikorkeakoulut määrittelevät omat todistusvalinnan aloituspaikat. (Ammattikorkeakouluun.fi 2026a.)

Yhteishaun valintakoe on ammattikorkeakoulujen yhteinen koe, joka mittaa hakijan oppimisvalmiuksia ammattikorkeakouluopinnoissa. Valtakunnallinen koe sisältää tehtäviä, jotka arvioivat muun muassa kieli- ja viestintätaitoja, loogista päättelykykyä, matemaattisia valmiuksia, eettistä ajattelua sekä tunneälytaitoja. Valintakoe ei perustu suoraan tiettyihin oppiaineisiin, vaan siinä korostuvat yleiset opiskelutaidot. (Ammattikorkeakouluun.fi 2026b.) Valintakokeissa parhaiten menestyneet tulevat valituksi koulutukseen aloituspaikkojen mukaan.

Ammattikorkeakoulut voivat käyttää yhteishaun sijasta erillisvalintaa esimerkiksi rajatuille kohderyhmille suunnatussa koulutuksessa, vieraskielisissä koulutuksissa, siirtohauissa sekä avoimen korkeakoulun opintojen perusteella hakeville. Lisäksi erillisvalintaa voidaan käyttää, jos yhteishaussa jää opiskelupaikkoja täyttämättä. Erillisvalinta on mahdollista toteuttaa myös joustavana valintana, jolloin hakemukset käsitellään yksitellen ja valinta päättyy, kun paikat on täytetty. (Ammattikorkeakoululaki 932/2014, 28 a §.)

Valintapolut uudistuneessa terveydenhoitajakoulutuksessa

Valtakunnallisesti opiskelijavalintojen käytännöt ovat vaihdelleet sen suhteen, miten jo sairaanhoitaja-, kätilö- ja/tai ensihoitajatutkinnon suorittaneet ovat hakeutuneet terveydenhoitajakoulutukseen. Eri hakutavat ja valintamenettelyt ovat johtaneet siihen, että koulutukseen pääsyn edellytykset ovat vaihdelleet eri ammattikorkeakoulujen välillä. Koulutusuudistuksen myötä opiskelijavalintoja selkeytetään, jotta hakuprosessi olisi hakijoille selkeä ja yhdenvertainen. Taulukossa 1. on kuvattu kaksi eri valintapolkua terveydenhoitajakoulutukseen kaksoistutkintouudistuksen jälkeen hallituksen esityksen (HE 197/2025) mukaan.

Taulukko 1. Valintapolut terveydenhoitajakoulutukseen kaksoistutkintouudistuksessa

	Ei aiempaa sairaanhoitajakoulutusta	Sairaanhoitajakoulutus suoritettu
Hakukelpoisuuteen oikeuttava taustakoulutus	Toisen asteen tutkinto, ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto, tietyin ehdoin ulkomailla suoritettu tutkinto, AMK-tutkinto	Sairaanhoitaja AMK
Koulutuspolku	Sh- ja th-koulutus yhdessä	Terveydenhoitajakoulutus
Laajuus	240 op	60 op
Tavoiteaika	4 vuotta	1 vuosi
Tutkintonimike	Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään tutkintonimikkeet Sairaanhoitaja (AMK) ja Terveydenhoitaja (AMK)	Aikaisempaan Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoon lisätään tutkintonimike Terveydenhoitaja (AMK)

Lopuksi

Hallituksen esityksessä (HE 197/2025) ehdotetaan muutoksia sekä ammattikorkeakoululakiin että opintotukilakiin. Vaikka muutos ei suoraan muuta hakukelpoisuuden perusteita, sillä on vaikutuksia opiskelijavalintojen käytäntöjen yhtenäistämiseen. Valtakunnallisesti käytänteet ovat eronneet ammattikorkeakoulujen välillä tilanteissa, joissa hakijalla on aiemmin suoritettu sairaanhoitajan, kätilön tai ensihoitajan tutkinto. Ensiarvoista on säilyttää terveydenhoitajan ammatti tulevaisuudessakin laillistettavana ammattina, johon vaaditaan EQF 6 -tason ammattikorkeakoulutus (Valtioneuvoston asetus tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä 120/2017) ja valmistuvat opiskelijat ovat päteviä samoihin terveydenhoitajan työtehtäviin kuin aiemminkin.

Koulutusuudistuksen myötä opiskelijan asema opintotuen sekä opiskeluhyvinvointipalveluiden osalta olisi samanlainen 60 opintopisteen laajuisessa terveydenhoitajakoulutuksessa kuin tutkintoon johtavassa 240 opintopisteen koulutuksessa (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2026). Opiskelijat olisivat oikeutettuja opintotukeen ja opintolainahyvitykseen samoin perustein kuin laajemman koulutuspolun opiskelijat (HE 197/2025). Tämä tukisi koulutuspolkujen yhdenvertaisuutta ja edistäisi koulutuksen saavutettavuutta hakijoiden näkökulmasta.

Uuden lainsäädännön myötä pyritään valtakunnallisesti yhtenäistämään käytänteitä hakukelpoisuuden ja opiskelijavalintojen osalta. Muutokset korostavat tarvetta kehittää opiskelijavalintaa entistä läpinäkyvämmäksi ja valtakunnallisesti yhdenmukaisemmaksi. Näin voidaan turvata koulutukseen hakeutuvien yhdenvertaisuus, huomioida alan osaamistarpeet sekä kohdistaa aloituspaikat tarkoituksenmukaisemmin.

Mikä hanke?

Terveydenhoitajakoulutuksen uudistaminen -kehittämishanke: Laurea-ammattikorkeakoulun koordinoimassa hankkeessa luodaan kansalliset suositukset uudistuneen terveydenhoitajakoulutuksen toteuttamiseen. Konsortiossa ovat mukana kaikki 18 terveydenhoitajakoulutusta tarjoavaa ammattikorkeakoulua. Hankkeen Työpaketti 2 vastaa opiskelijavalinnan kehittämisestä, jonka vetäjänä kirjoittaja toimii. Artikkeli pohjautuu Työpaketin 2 työryhmän kevään 2026 työskentelyyn. Työryhmän muut jäsenet ovat Arja Oikarinen (Kajaanin AMK), Tiina Poranen (Kajaanin AMK), Arja Rantala (Oulun AMK), Sanna Sandström (Oulun AMK) ja Sanna Saikkonen (Vaasan AMK).