Laureassa järjestettiin syyskuussa 2023 kolme työpajaa, joissa käsiteltiin tasa-arvoa, monimuotoisuutta ja osallisuutta korkeakoulussa eri näkökulmista. Työpajat olivat osa DEI-teemojen (diversity, equality, inclusion) osaamisen ja muutoksen johtamisen kokonaisuutta Laureassa. Kehittämistyötä tehdään InCITIES -hankkeessa ja teemat liittyvät myös käynnissä olevaan Laurean strategiaprosessiin. Työpajojen teemat olivat kieli (Tasa-arvo, monimuotoisuus ja osallisuus korkeakoulussa – näkökulmana kieli | Laurea Journal), tiedostamattomat vääristymät ja koulutus eriarvoisuuden toisintajana. Tässä kolmiosaisessa artikkelisarjassa käsittelen työpajoissa heränneitä ajatuksia ja niiden teemoja. Tässä artikkelissa käsittelen toisen työpajan teemaa, tiedostamattomia vääristymiä ja siihen liittyviä kysymyksiä.
Kuva: Jr Korpa / Unsplash
Tiedostamattomat vääristymät
Työpajan keynote -alustaja tutkijatohtori Johanna Naukkarinen LUT yliopistosta kuvaili tiedostamattomia vääristymiä (unconscious bias) ihmisen tehokkaan tiedonkäsittelyn ”hinnaksi”. Vääristymät ovat usein tarkoituksettomia ja nimensä mukaan tiedostamattomia. Ne pohjaavat ”kognitiivisiin oikopolkuihin”. Tiedostamattomat vinoumat saattavat kuitenkin tuottaa jollekin ihmisryhmälle perusteetonta hyötyä ja jollekin perusteetonta harmia enemmän kuin muille. Tiedostamattomat vääristymät tai ajatusvinoumat peittävät näkyvistä muita yhdenvertaisuuteen tai tasa-arvoon liittyviä ongelmia. (Naukkarinen 2023.)
Esimerkkeinä ajatusvinoumista työelämässä Naukkarinen toi esiin muun muassa koulutusalaa koskevat valinnat, rekrytointitilanteet ja uralla etenemisen. Esimerkkejä ajatusvinoumista oli johtamisen, hoivavastuun, asiantuntijuuden ja pätevyyden sekä kiinnostuksen ulottuvuuksissa. Ajatusvinoumilla saatetaan tulla perustelleeksi alojen ja ammattien sukupuolittumista tai palkkaeroja. Esimerkiksi hoivavastuusta saatetaan ajatusvinouman mukaan ajatella, että naiset ovat parempia hoivassa kuin miehet. (Naukkarinen 2023.)
Vinkit DEI-viestintään
Edellisessä työpajassa olimme keskustelleet kielen merkityksestä DEI-asioissa. Naukkarinen otti hänkin esiin kielen merkityksen. Kielen rooli maailmojemme muokkaajana on olennainen. (Naukkarinen 2023, katso myös Korhonen 1993, Swanljun 2023). Kielen lisäksi Naukkarinen korosti puheenvuorossaan visuaalisuuden tärkeyttä.
DEI työssä pitäisi olla myös armollinen itselleen ja toisille, sillä virheitä tulee. Syyllistäminen ja syyllistyminen ovat suurin este DEI-työssä. (Naukkarinen 2023). Naukkarisen (2023) eväät onnistuneeseen DEI-viestintään olivat seuraavat:
- Mieti, keitä haluat tavoittaa
- Ennakoi esteet ja haasteet
- Näe näkymätön ja kuule lausumaton
- Älä oleta
- Haasta stereotypiat
- Kuuntele monella kielellä.
Toive turvallisemman tilan periaatteille sekä strategisen tason DEI-työlle
Laureamkon edunvalvonnan asiantuntija Linda Lindgren alusti Laureamkon tekemästä yhdenvertaisuuskyselystä myös tässä työpajassa. Lindgren toi esiin sen, että hän taitaa tässä tilaisuudessa ”puhua kuorolle”, eli niille ihmisille, jotka jo ovat ”aallon harjalla” näissä asioissa. Laureamko myös esitti toiveen, että tulevaisuudessa Laureassakin olisi käytössä Turvallisemman tilan periaatteet (vertaa esim. Haaga Helia täällä). Laureamkon omat turvallisemman tilan periaatteet löytyy täältä.
Akvaariotyöskentelyssä, jossa yhdessä ääneen ajateltiin DEI -asioita alustusten jälkeen, kyseltiin muun muassa sitä, onko yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma dokumenttina ja tarkastelunäkökulmana liian kapea? Kehittämisehdotuksena nousikin esille, että jatkossa DEI-työn pitäisi ehdottomasti olla strategiatason asia myös Laureassa. Rehtori Jouni Koski kysyikin juuri syötteitä strategiatyöhön ja korkeakoulun kriittisiin muutostarpeisiin (Koski 2023). Monissa korkeakouluissa ollaan paljon pidemmällä kuin Laureassa, siinä mitä tulee DEI-työhön. Esim. Aalto yliopistossa työtä on tehty jo vuosia, ja heillä on mm. nimetty DEI Officer ja eri kouluilla (vertaa tiedekunnat tai koulutusalat) omat yhteyshenkilöt, selkeät tavoitteet ja DEI-työ viety strategiatasolla. (Aalto n.d).
DEI-työn onnistumisen mahdollisuudet
Dobbinin ja Kaleyn (2016) mukaan monimuotoisuusohjelmat usein epäonnistuvat, mutta työssä on paremmat edellytykset onnistua, jos toimintaan liittyy sitoutuminen (engagement), kontakti (contact) ja sosiaalinen vastuu. DEI-työhön olisi ehdottomasti otettava mukaan ne, joita asia koskee, esimerkiksi yhteiskehittämisen menetelmin ja aidossa dialogissa. Tämä on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. Esimerkiksi järjestämämme DEI-pajat olivat avoimia koko yhteisölle, mutta osallistuminen oli vähäistä. Jatkossa hanke tulee tekemään myös opintojaksoyhteistyötä enemmän, jolloin opiskelijoiden luokse mennään ja hyödynnämme organisaation olemassa olevia rakenteita keskustelun käymiseen (esimerkiksi esihenkilöiden koulutus).
Laureassa on onnistuneesti edistetty moninaisuutta esimerkiksi KEIJO-kokemusasiantuntijakoulutuksen kautta, jossa rikos- ja päihdetaustaisille kokemusasiantuntijaksi kouluttautuville on avattu korkeakoulun kampuksen ovet ja heidät on tasavertaisesti toivotettu osaksi korkeakouluyhteisöä (Lindström ym. 2022). KEIJO-koulutuksessa voi sanoa Dobbinin ja Kaleyn esittämisen edellytysten olleen läsnä vahvasti: sitoutuminen, vuorovaikutus ja sosiaalinen vastuu. Laureassa on tehty myös esimerkiksi kanssatutkimusta VoimaProfi -hankkeessa, jossa kokemusasiantuntijat ovat päässeet osaksi tutkimuksen tekemistä, ei vain informanttina vaan myös osallistumaan itse tutkimuksen tekemisen prosessiin. Tällä on pyritty muun muassa edistämään moninaisemman joukon osallistumisen mahdollisuuksia tiedontuotantoon. (Nikula 2022; Nikula 2023.)
Mikä hanke?
InCITIES – hankkeen (Trailblazing Inclusive, Sustainable and Resilient Cities) tavoitteena on kehittää eurooppalaisten korkeakoulujen ja niitä ympäröivien ekosysteemien yhteistyötä, joka keskittyy osallisuuden, kestävyyden ja joustavuuden tarpeisiin. Laurea vastaa hankkeessa muun muassa työpaketista, joka liittyy korkeakoulujen henkilöstön ja opiskelijoiden tasa-arvo-, yhdenvertaisuus-, ja inklusiivisuustyö yhtenäistämiseen ja tähän liittyvän osaamisen kehittämiseen ja muutoksen johtamiseen. Hanke on Euroopan Unionin Horisontti Eurooppa -ohjelman rahoittama. InCITIES -hankkeen DEI-työstä voi lukea lisää täältä ja täältä.
Kirjoittaja työskentelee hankkeessa työpaketin johtajana: WP4 Actions Towards Equality, Diversity & Inclusion.
Lähteet:
