Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja opetuksen integraatio (TKIO) on yksi kestäviä puheenaiheita korkeakouluissa. Näemme TKI:n ja opetuksen integraation pohjan rakentuvan henkilöstön yhteistyössä, jota edistetään säännöllisillä kohtaamisilla. Laureassa on ryhdytty käytännön toimenpiteisiin TKI-tiimin ja opetushenkilöstön yhteistyön edistämiseksi.

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan ja opetuksen integraatio (TKIO) voidaan määritellä opetus- ja oppimisprosessien yhdistämisenä tutkimus- ja kehitystyöhön. TKIO näyttäytyy erilaiselta riippuen siitä, kenen näkökulmasta sitä tarkastellaan. Osallisia ovat opetushenkilökunta, TKI-henkilöstö, opiskelijat ja työelämätoimijat. Hanketyöhön osallistuu Laureassa myös hallintohenkilöstöä. TKIO:n tavoitteina on muun muassa hyödyntää tutkimustuloksia opetuksessa, edistää opiskelijoiden tutkimus- ja kehitystaitoja, edistää monitieteistä yhteistyötä, ja tarjota opiskelijoille mahdollisuus soveltaa teoreettista tietoa käytännön ongelmiin. Samaan tähdätään myös kehittämispohjaisen oppimisen Learning by Developing -mallissa (LbD) (Raij 2014). Lopulta integraation tavoitteena on tuottaa hyötyjä työelämälle ja opiskelijoille. Onnistuneita esimerkkejä TKIO:sta Laureassa on esitellyt mm. Lund (2023).

Tampereen ammattikorkeakoulussa tehdyn kyselyn tulosten mukaan toimivat rakenteet edistävät TKIO:ta (Tapani 2024). Sisäisistä rakenteista esille nostettiin mm. systemaattinen vuorovaikutus, tukipalvelut ja toimintamallien selkeys. Vastaava oivallus tehtiin Laurean E-yksikön TKI-tiimissä muutama vuosi sitten. Tähän monialaiseen TKI-tiimiin kuuluu yli 20 laurealaista hankeosaajaa ja tutkijaa, jotka työskentelevät kahden laurealaisen tutkimusohjelman, Kestävä ja monipuolinen sosiaali- ja terveysala ja Palveluliiketoiminta ja kiertotalous, alaisissa hankkeissa. Tiimissä tiedostettiin, että TKIO:n pohja rakentuu säännöllisessä yhteistyössä TKI-henkilöstön ja opetushenkilöstön välillä. Yhteistyön tiivistämiseksi ideoitiin viisi tapaa lisätä yhteistyötä ja tukea TKIO:ta.

Ensimmäisenä toimenpiteenä sovittiin jokaiselle koulutushenkilöstöryhmälle TKI-tiimistä oma yhteyshenkilö. Hän toimii yhteyshenkilönä TKI-tiimiin kaikissa TKI-toimintaan liittyvissä asioissa. Käytännössä yhteyshenkilö osallistuu koulutuksen henkilöstökokouksiin ja vie tietoa esimerkiksi tiimin hankevalmistelutilanteesta sekä avoimista ja tulevista hankerahoituksista. Yhteisessä keskustelussa pyritään tunnistamaan mahdollisuuksia yhteistyöhön sekä välittämään tietoa tiimien välillä mahdollisuuksista opintojakso- tai opinnäyteyhteistyöhön. Parhaimmillaan tapaamiset johtavat uusiin hankehakuihin, yhteisprojekteihin tai -julkaisuihin.

Syksyllä 2022 lanseerattiin puolivuosittaiset hankevalmistelutyöpajat osana E-yksikön osallistavaa hankeideoinnin toimintamallia. Toimintamallissa kerätään hankeideoita sähköiselle alustalle, jossa on mahdollisuus ideoida ja kommentoida jo syntyneitä ideoita. Hankevalmistelutyöpajassa työstetään etukäteen valittuja hankeideoita tuleviin rahoitushakuihin valmisteluluvan hakemiseksi. Hanketyöpajan suunnittelee ja järjestää TKI-tiimin iskuryhmä, jota ohjaa TKI-päällikkö, ja tilaisuuteen kutsutaan hanketyöstä kiinnostunut opetushenkilöstö. TKI-asiantuntijoiden ryhmä taustoittaa ideointia rajaten työtä avoimiin rahoitushakuihin.

Työpajatoiminnan tavoitteena on tuoda yhteen ihmisiä, jotka aloittavat yhdessä hankeaihion ideoinnin ja muodostavat valmisteluryhmän. Fasilitoidut työpajat tarjoavat strukturoidun ympäristön, jossa osallistujat voivat vapaasti esittää ja kehittää ideoita. Työpajat edistävät yhteistyötä, tuottavat luovia hankeideoita ja ovat antaneet useille hankevalmisteluille lentävän lähdön. Monialainen lähestymistapa rikastuttaa hankeaihioita ja auttaa tunnistamaan uusia sovellusalueita ja yhteistyömahdollisuuksia. Työpajat mahdollistavat myös osaamisen jakamisen osallistujien kesken. Opetushenkilöstö tuo pöytään oman alansa syväosaamisen. TKI-asiantuntijat tuovat keskusteluihin asiantuntemustaan rahoituslähteistä, rahoittajan odotuksista ja hakuprosesseista.

Uusimpana lanseerauksena syksylle 2024 TKI-tiimissä on ideoitu Hankebuusteri, jonka toimintaidea ovat säännölliset, yhteisölliset hankeideoinnit. Keskusteltavan ja ideoitavan teeman äärelle kutsutaan mukaan TKI- ja opetushenkilökuntaa. Idea pohjaa syksyllä 2023 aloitettuihin kuukausittaisiin Kirjoitusbuustereihin. Koko henkilöstölle avointen Kirjoitusbuustereiden tärkeimpänä tavoitteena on tarjota henkilöstölle tukea ja kannustusta säännölliseen kirjoittamiseen osana asiantuntijatyötä, tuoda uusia kirjoitusideoita ja inspiraatiota, mutta myös luoda yhteisöllisyyden tunnetta. Samalla tuetaan henkilöstön ja koko Laurean julkaisutavoitteiden saavuttamista. Kirjoitusbuusterin ensimmäisen vuoden toimintaan ja kokemuksiin voit tutustua aiemmin ilmestyneessä julkaisussa (Erkkilä & Honkonen 2024).

Laureassa on yhä merkittävä määrä opetushenkilöstöä, joka ei osallistu TKI-hankkeisiin. Lisäksi opetus ja TKI näyttäytyvät opetushenkilöstölle vielä usein erillisinä tehtävinä. Koska opetus ja TKI ovat ammattikorkeakoulun keskeisiä perustehtäviä, niiden tulee saumattomasti nivoutua yhteen toiminnan kehittämisessä ja olla osa jokaisen työnkuvaa. Opetushenkilöstön parissa onkin noussut tarve syventää ymmärrystä TKI-työstä. Kiinnostukseen ja tarpeeseen vastattiin TKI-tapaamisilla. Keväällä 2024 TKI-tiimin jäsenet sopivat tapaamisia opetushenkilöstön kanssa, joissa tutustuttiin ja keskusteltiin TKI:sta lehtorin toiveiden mukaisesti. Tavoitteena oli hanketyön perusymmärryksen syveneminen sekä tutustuminen puolin ja toisin. Vapaamuotoiset keskustelut lehtorin ja TKI-asiantuntijoiden kesken avasivat mahdollisuuden räätälöityihin neuvoihin ja ideoiden vaihtoon, sekä yhteistyömahdollisuuksien tunnistamiseen. Epävirallinen ilmapiiri tekee keskusteluista avoimempia ja kannustaa vapaampaan ajatusten ja ideoiden jakamiseen. Ajatuksista ja keskusteluista on jo siirrytty tekoihin. Konkreettisina tuotoksina tapaamisista on syntynyt kaksi hankevalmistelua, joissa opetushenkilökunta toimii sisällön asiantuntijoina ja TKI-asiantuntijat auttavat hankehaun teknisemmissä tarpeissa.

Lopulta väitämme, että epäformaalit lähitapaamiset, kohtaamiset ja kahvipöytäkeskustelut muodostavat merkittävän pohjan integraatiolle. Nämä tilaisuudet eivät ainoastaan tarjoa hedelmällistä maaperää uusille ideoille ja yhteistyölle, vaan ne myös rohkaisevat avoimeen ja luovaan ajatteluun. Keskusteluissa voidaan turvallisesti jakaa ja testata epätavanomaisia ja keskeneräisiä ideoita, jotka voivat johtaa yhteistyöhön. Kun ihmiset oppivat tuntemaan toisensa paremmin, yhteistyö sujuu luontevammin ja tehokkaammin. Epämuodolliset kohtaamiset ovatkin avainasemassa pitkäjänteisen yhteistyön ja yhteisten tavoitteiden sekä laadukkaan TKIOn rakentamisessa.

Lähteet

• Erkkilä, L. & Honkonen, A. 2024. Yhteisölliset Kirjoitusbuusterit tukemassa asiantuntijaviestintää ja julkaisutavoitteita. Laurea Journal, 29.5.2024.
• Lund, V. 2023. Tutkimus- ja kehittämishankkeiden, opetuksen ja TKIO-käytäntöjen kohtaaminen. Laurea Journal, 24.5.2023.
• Raij, K. 2014. Learning by Developing in higher education. In Katariina Raij (Ed.) Learning by developing action model. Vantaa: Laurea‐ammattikorkeakoulu, 10‐22.
• Tapani, A. 2024. Kytkeytymisiä ja käytänteitä – kohti entistä laadukkaampaa TKIO-toimintaa. TAMKjournal, 20.5.2024.