Sama lähtökohta – monta ideaa. Laurean terveydenhoitajaopiskelijat ideoivat Terveydenhoitotyön kehittäminen -opintojaksollaan tapoja, joilla lääkkeettömien menetelmien osaamisen kehittäminen ja menetelmien juurruttaminen hoitotyöhön arkeen voi sujua paremmin. Projektin tilaajana toimi Lempeä hoiva –hanke. Tässä artikkelissa kerromme, miten opintojakso eteni, millaisia ideoita opiskelijat projektin päätteeksi esittelivät ja mitä yhteistyöstä opittiin.

Lempeä hoiva -hankkeen päämääränä on lisätä muistisairaiden parissa työskentelevän hoitohenkilöstön tietoa ja käytännön osaamista lääkkeettömistä menetelmistä, tukea niiden käyttöönottoa hoivayksiköiden arjessa ja siten parantaa asukkaiden ja henkilökunnan hyvinvointia. Hankkeessa yhteiskehitetään lääkkeettömien menetelmien käyttöönoton malli, joka mahdollistaa lääkkeettömien menetelmien osaamisen kehittämisen sekä joustavan käyttöönoton hoivayksiköissä.

Osana hanketta toteutetaan opintojaksoyhteistyötä eri koulutusalojen kanssa. Tällainen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan yhdistäminen oppimiseen ja opetukseen (TKIO) edistää ja tukee niin hanketta, opetusta kuin opiskelijan oppimista. Yksi tällainen yhteistyö oli keväällä 2024 toteutettu Terveydenhoitotyön kehittäminen -opintojakso, jossa Tikkurilan kampuksen terveydenhoitajaopiskelijat toteuttivat terveydenhoitajatyön kehittämistehtävät Learning by Developing (LbD eli kehittämispohjainen oppiminen, ks. Laurea-ammattikorkeakoulu n.d.a.) -projekteina Laurean pedagogisen viitekehyksen (ks. Laurea-ammattikorkeakoulu n.d.b) mukaisesti.

Kehittämistehtävän osaamistavoitteina on osata suunnitella, toteuttaa ja arvioida ajankohtainen terveyden edistämisen työelämäprojekti. Kehittämistehtävässä tavoitteena on hyödyntää erilaisia kehittämisen menetelmällisiä ratkaisuja ja innovoinnin tapoja. Lisäksi tavoitteena on viestiä kehittämistyöstä sen eri vaiheissa. (Laurea-ammattikorkeakoulu n.d.c.)

Hankkeen toimeksianto muotoiltiin opiskelijoille seuraavanlaiseksi: Mitkä ovat ne lääkkeettömät hoitomenetelmät, jotka voivat tehdä vanhusten hoivasta entistä parempaa? Miten lempeä hoiva ja lääkkeettömät menetelmät saadaan juurrutettua arkeen/käytäntöön? Projekti eteni palvelumuotoilun periaatteiden mukaisesti ymmärrys- ja määrittelyvaiheiden kautta visiointiin ja ideointiin, prototyypin luomiseen ja lopuksi idean esittelyyn (kuvio 1).

LbD-projekti toteutettiin tuplatimantti-mallin mukaisesti vaiheittain (ks. Ojasalo, Moilanen & Ritalahti 2015). Taustatutkimusvaiheessa opiskelijoiden tuli tutustua lääkkeettömiin menetelmiin ikääntyneiden muistisairaiden hoitotyössä. Lisäksi opiskelijoiden tehtävänä oli kuvata nykyinen palvelupolku sekä tunnistaa kohdat, joissa lääkkeettömiä menetelmiä voidaan integroida osaksi hoitotyötä. Tämän jälkeen opiskelijat loivat persoonia, jotka edustavat ikääntyneitä asukkaita tai asiakkaita ja hoitajia erilaisissa terveydenhuollon yksiköissä. Opiskelijat kuvasivat, miten lääkkeettömät menetelmät voivat vastata yksilöiden tarpeisiin ja mitkä tekijät edistävät niiden käyttöä hoitajan ja asiakkaan näkökulmista.

Seuraavaksi opiskelijat visioivat tulevaisuuden palvelupolkua, jossa lääkkeettömiä menetelmiä on integroitu osaksi ikääntyneiden arkea ja hoitajien työtä. Prosessissa tiimit ideoivat erilaisia ratkaisuja, joista äänestyksen perusteella jokainen tiimi lähti kehittämään yhtä ideaa. Lopuksi opiskelijat loivat ideastaan prototyypin. Tiimit testasivat prototyyppejä ja saivat palautetta haastattelemiltaan henkilöiltä.

Opintojakso päättyi prototyyppien esittelyyn yhteisessä seminaarissa. Opiskelijoiden tuottamia ja testaamia ideoita tullaan jatkokehittämään Lempeä hoiva -hankkeessa joko hanketiimin tai erillisen opiskelijatiimin toimesta. Lisäksi opiskelijatiimien ideat esitellään hankkeen sosiaalisen median kanavilla (Instagram ja LinkedIn) kesän 2024 aikana.

Opiskelijatiimien ideat

Viisi opiskelijatiimiä ideoi annetun tehtävänannon mukaisesti lääkkeettömien menetelmien osaamisen kehittämiseen sekä käyttöönottoon liittyviä uusia toteutusmuotoja. Ideat ovat Kiputaulu, Hyvän olon päivä, HYKE eli Hyvinvointia Kehittämässä -päivä, moniammatillinen lääkkeettömien menetelmien koulutuspäivä sekä lääkkeettömien menetelmien korttipakka. Ideat esiteltiin postereiden avulla (kuva 1).

Kiputaulun ajatuksena on, että se mahdollistaa laadukkaan ja lääkkeettömän kivunhoidon asiakkaille sekä työyhteisölle yhdenmukaiset hoitokäytännöt. Kiputaulun avulla kommunikointi henkilökunnan ja asukkaan välillä helpottuu kipua arvioitaessa, jolloin muistisairas asukas saa laadukasta lääkkeetöntä kivunhoitoa. Samalla henkilökunta saa toimivan apuvälineen työhönsä ja työnantaja saa työkalun perehdytyksen tueksi. Kiputaulu mahdollistaa tietoisuuden lisäämisen lääkkeettömistä kivunhoidon menetelmistä. (Korhonen, Norja, Pekkala, Lytter & Salonen 2024.)

Hyvän olon päivä -ideassa lääkkeetön kivunhoito otetaan osaksi opintojaksoa, jonka aikana opiskelijat toteuttavat tiimeittäin Hyvän olon päivä -tapahtumia muistisairaiden hoivakoteihin. Teemoina voivat olla esimerkiksi liike ja liikunta, musiikki- ja taideterapia sekä rentoutusharjoitukset. (Kuukkanen, Oikarinen, Similä, Tori & Wirbergh 2024.)

HYKE-päivä eli Hyvinvointia Kehittämässä -päivä on työhyvinvointia tukeva kehittämispäivä, jossa pyritään osallistavalla ja kokemuksellisella koulutuksella vaikuttamaan henkilökunnan asenteisiin, motivaatioon ja osaamiseen lääkkeettömistä menetelmistä. Ajatuksena on, että yhdessä tekeminen ja lääkkeettömien menetelmien käytännön kokeileminen tukevat menetelmien juurtumista käytäntöön ja lisäävät henkilökunnan yhteisöllisyyttä ja työhyvinvointia. Teemoina HYKE-päivissä voivat olla esimerkiksi kosketus, läsnäolo, läheisyys, yhteisöllisyys ja liike. (Hassinen, Kangasvieri, Oksaharju, Ruuskanen & Ugur-Harjama 2024.)

Hoivakodin henkilöstölle suunnattu moniammatillinen lääkkeettömien menetelmien koulutuspäivä sisältää tietoa erilaisista lääkkeettömistä kivunhoidon menetelmistä sekä käytännön esimerkkien työpajoja, joissa teoria yhdistetään arkityöhön. Lisäksi koko päivän mittaiseen koulutukseen sisältyy osio lääkkeettömän kivunhoidon kirjauksesta. (Lahti, Lahti, Pauhe & Kurvinen 2024.)

Lääkkeettömien menetelmien korttipakan ideana on lisätä menetelmien näkyvyyttä ja motivoida työntekijöitä menetelmien käyttämiseen. Jokaisessa kortissa on kuva yhteen lääkkeettömään menetelmään liittyen sekä QR-koodi, jonka takaa löytyy lisätietoa menetelmään liittyen. Kortteja voi käyttää yhdessä asukkaan kanssa, mikä lisää asukkaiden osallisuutta, asukkaan ja työntekijän välistä kommunikaatiota sekä työntekijöiden osaamista ja tietoa lääkkeettömistä menetelmistä. (Stenroos, Kuuppelomäki, Hautala & Savonen 2024.)

Mitä opittiin?

Opiskelijoilta saadun palautteen perusteella monille opintojakson ja projektiyhteistyön isoin oivallus oli nähdä, kuinka samojen tutkimuskysymysten ja lähtökohtien pohjalta voi syntyä monenlaisia ja toteutuskelpoisia ideoita. Opiskelijat kokivat oppineensa pitchauksen tärkeyden ja erilaisia tapoja esittää ideat tiiviisti ja kiinnostavasti. Lisäksi he kokivat saaneensa konkreettisia työkaluja oman projektin jatkojalostamiseen ja lääkkeettömään kivunhoitoon. Prosessi oli heidän mielestään inspiroiva ja hauska, ja heidän mukaansa oli hienoa huomata, kuinka eri näkökulmat täydentävät toisiaan.

TKIO on kokemuksemme mukaan aina kaksisuuntainen yhteistyö – hanke saa konkreettista materiaalia ja näkyvyyttä asialleen, ja opiskelijat oppivat uutta niin työmenetelmistä kuin hankkeen teemoista.

Loppuun vielä TOP 5 vinkkilista TKIO-yhteistyöstä:

1. Aloita suunnittelu ajoissa. Me aloitimme 10 kuukautta ennen opintojakson alkua – toimi!
2. Opettaja suunnittelee teorian, haasteet muotoiltiin yhdessä hankkeen toimintaa ja tarpeita tukeviksi.
3. Hankkeen näkökulmasta tulee sisällön asiantuntijuus – hankkeen osallistuminen aloituspäivään oli hyvä tapa. Lisäksi opiskelijat arvostivat hankkeesta saatua ohjausta.
4. Sovitaan yhteiset aikatauluetapit ja yhteydenpitotavat, jotta tiedetään miten projektit etenevät ja yhteydenpito toimii koko projektin ajan sujuvasti.
5. Hankekumppanin on hyvä olla opiskelijoiden tavoitettavissa ja antaa tarvittaessa ohjausta tai sparrailla, jotta projektit etenevät siihen suuntaan mitä halutaan.

Anniina Honkonen toimii projektipäällikkönä Lempeä hoiva –hankkeessa (1.9.2023-30.6.2025), jonka tavoitteena on luoda lääkkeettömien menetelmien käyttöönoton malli muistisairaiden hoivayksiköiden käyttöön sekä lisätä henkilökunnan ja asukkaiden hyvinvointia. Hanketta rahoittaa Uudenmaan liitto ja sen toteuttavat Laurea-ammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Mukana hankkeessa ovat Betesda-säätiö sr, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialue yhteensä neljän hoivayksikön voimin.

Anne Suvitie toimii terveydenhoitotyön lehtorina Laurea Tikkurilan kampuksella.

Lähteet

• Hassinen, J., Kangasvieri, H., Oksaharju, J., Ruuskanen, E. & Ugur-Harjama, C. 2024. HYKE eli Hyvinvointia Kehittämässä -päivä. Pitchaus-esitys projektin päätöstilaisuudessa 15.5.2024. 
• Korhonen, E., Norja, E., Pekkala, P., Lytter, R. & Salonen, S. 2024. Kiputaulu. Pitchaus-esitys projektin päätöstilaisuudessa 15.5.2024. 
• Kuukkanen, S., Oikarinen, E., Similä, N., Tori, T. & Wirbergh, J. 2024. Hyvän olon päivä. Pitchaus-esitys projektin päätöstilaisuudessa 15.5.2024. 
• Lahti, N., Lahti, A., Pauhe, J. & Kurvinen, L. 2024. Moniammatillinen lääkkeettömien menetelmien koulutuspäivä. Pitchaus-esitys projektin päätöstilaisuudessa 15.5.2024. 
• Laurea-ammattikorkeakoulu. N.d.a. Laurealainen tapa opiskella. Viitattu 14.6.2024.
• Laurea-ammattikorkeakoulu. N.d.b. Laurealainen tapa opiskella. Viitattu 30.5.2024.
• Laurea-ammattikorkeakoulu. N.d.c. Opinto-opas. Viitattu 31.5.2024. Terveydenhoitajatyön kehittäminen ST00BT24 | Opinto-opas, Laurea 
• Ojasalo, K., Moilanen, T. & Ritalahti, J. 2015. Kehittämistyön menetelmät – Uudenlaista osaamista liiketoimintaan. Helsinki: Sanoma Pro Oy. 
• Stenroos, T., Kuuppelomäki, M., Hautala, S. & Savonen, M. 2024. Korttipakka lääkkeettömiin menetelmiin. Pitchaus-esitys projektin päätöstilaisuudessa 15.5.2024.