Ammattikorkeakouluopintoihin sisältyvä työharjoittelu tarjoaa molemminpuolisia etuja: opiskelija saa arvokasta kokemusta ja käytännön osaamista, kun taas työnantaja hyötyy tuoreesta näkökulmasta ja uusista taidoista. Tässä artikkelissa kerrotaan lyhyesti mistä työharjoittelussa on kyse ja annetaan esimerkkejä minkälaisia tehtäviä tulevat IT-tradenomit voisivat työharjoittelussa tehdä.
Kuva: Yan Krukau / Pexels
Harjoittelu antaa työkaluja työelämään
Ammattikorkeakoulututkinto eroaa useimmista yliopistotutkinnoista siten, että ammattikorkeakoulututkintoon kuuluu lakisääteisesti ammattitaitoa edistävä työharjoittelu. Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista määrittää, että ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu perus- ja ammattiopintojen, vapaasti valittavien opintojen ja opinnäytetyön lisäksi ammattitaitoa edistävä harjoittelu. Opintojen tavoitteena on laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja -taidot toimia työelämässä asiantuntijatehtävissä, valmiudet seurata ja edistää oman ammattialan kehittymistä sekä edellytykset ammattitaidon elinikäiseen kehittämiseen sekä riittävä viestintä- ja kielitaito. (Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 1129/2014.)
Harjoittelu tukee näitä kaikkia tavoitteita ja antaa työkaluja työelämään ja omalla alalla alkuun pääsyyn. Harjoittelussa opiskelija pääsee soveltamaan aiemmin oppimaansa käytäntöön ja voi myös saada uusia näkökulmia jäljellä oleviin opintoihin. Harjoittelun aikana on mahdollisuus verkostoitua ja tutustua erilaisiin työtehtäviin ja vahvistaa näin käsitystä omista urasuunnitelmista. (Tradenomit 2022.)
Työharjoittelija tuo tuoretta osaamista
Työelämä ja työssä tarvittavat taidot muuttuvat jatkuvasti. Yritykset toki kouluttavat henkilöstöään, mutta tuoretta osaamista saa työharjoittelijan palkkaamalla. Opiskelija saa työharjoittelusta arvokasta työkokemusta ja käytännön ammattitaitoa, mutta myös työnantaja hyötyy opiskelijoiden osaamisesta ja heiltä tulevista uusista näkökulmista. Parhaassa tapauksessa työharjoittelijan voi harjoittelujakson jälkeen rekrytoida vakinaiseksi työntekijäksi.
Maailman talousfoorumi selvitti yritysten odotuksia työntekijöiden osaamiselle, ja selvityksen mukaan yritykset arvostavat niin kutsuttujen pehmeiden taitojen kuten muutoksen sietokyvyn, motivaation ja asiakaspalveluhenkisyyden lisäksi käytännön taitoja kuten yleistä teknologista ymmärrystä (technological literacy) ja IT-taitoihin liittyvää osaamista, kuten tekoälyn ja datan hallintaa, muotoilu- ja käyttäjäkokemusosaamista, ohjelmointitaitoja ja tietoturvaosaamista. (Maailman talousfoorumi 2023.)
Tulevat IT-tradenomit opiskelevat Laureassa näihin teemoihin liittyen ja osaavat mm. päivittää ja uudistaa verkkosivuja tai verkkokauppaa, kehittää digimarkkinointia ja tuottaa sisältöä eri kanaviin, kehittää tiedonhallintaa ja raportointia data-analytiikkatyökalujen avulla, toimia juniorkoodaajan ja -testaajan tehtävissä ohjelmistokehitystiimissä sekä toimia käytettävyys- ja saavutettavuusasioiden ja palvelumuotoilutehtävien parissa. Opiskelijat ovat jo opintojen aikana tehneet kehittämisprojekteja yhteistyössä yritysten kanssa, joten myös projektiosaaminen ja vuorovaikutustaidot ovat hyvällä mallilla.
Työharjoittelun käytännön asiat
Työharjoittelujakso voidaan räätälöidä yrityksen tarpeen mukaan. Harjoittelua voi suorittaa ympäri vuoden koko- tai osa-aikaisena. Harjoittelujakson pituus kestää yleensä kokopäivätyönä 2,5:stä viiteen kuukauteen tai osa-aikaisena 400–800 tuntia. (Laurea 2023.)
Harjoittelu voi olla palkallista tai palkatonta. Palkallisessa harjoittelussa opiskelija ja työnantaja tekevät keskenään erillisen työsopimuslain mukaisen työsopimuksen, jossa palkka sovitaan esimerkiksi alan työehtosopimuksen harjoittelupalkan mukaisesti. Palkattomassa harjoittelussa harjoittelija on Laurean opiskelija, jolloin opiskelija, työnantajan edustaja ja Laurean edustaja tekevät harjoittelusopimuksen. Tässä vaihtoehdossa Laurea tarjoaa opiskelijalle työtapaturmavakuutuksen. (Laurea 2023.)
Vaikka palkattomaan työharjoitteluun on mahdollisuus, yrityksiä suositellaan maksamaan harjoittelupalkkaa. Näin yritys saa enemmän motivoituneita hakijoita, joista pääsee valitsemaan itselleen parhaiten sopivan. Harjoittelu myös muovaa opiskelijan käsitystä yrityksestä ja toimialasta ja palkatta työskentely voi vaikuttaa opiskelijan mielikuviin.
Yritys voi ilmoittaa harjoittelupaikkoja korkeakoulujen käyttämässä JobTeaser –rekrytointiportaalissa. Se on alusta, joka yhdistää yritykset ja korkeakouluopiskelijat: yritykset voivat ilmoittaa avoimista harjoittelu- ja työpaikoista sekä opinnäytetyöaiheista, joihin opiskelijat voivat hakea. (Laurea 2023.) Myös Laurean avainkumppanuuspäälliköt auttavat mielellään harjoittelupaikkakeskusteluissa.
Harjoitus tekee mestarin
Harjoitus tekee mestarin – tämä vanha viisaus pätee erinomaisesti ammattikorkeakoulujen työharjoitteluihin. Harjoittelujaksojen aikana opiskelijat pääsevät syventämään osaamistaan käytännön työelämässä, mikä valmistaa heitä tulevaisuuden työuraan. Työnantajat saavat mahdollisuuden testata potentiaalisia tulevia työntekijöitä ja hyötyä opiskelijoiden tuoreesta osaamisesta ja näkemyksistä.
Tämä yhteistyö rakentaa siltoja koulutuksen ja työelämän välille. Näin varmistamme, että valmistuvat opiskelijat ovat valmiita kohtaamaan työelämän haasteet ja edistämään oman alansa kehitystä entistä paremmin.
Lähteet
