Työhyvinvoinnin interventio Kalatukku Erikssonilla – fysioterapeuttiopiskelijoiden projekti

Tutkimusten mukaan kalanjalostuksen työntekijät altistuvat työssään erilaisille riskitekijöille, jotka johtavat tuki- ja liikuntaelimistön vaivoihin. (Mehlum, Kjuus, Veiersted, & Wergeland 2006). Kalanjalostuksen työntekijöiden työnkuvaan liittyy usein pitkiä aikoja staattisissa työskentelyasennoissa. Lisäksi työntekijät käsittelevät suuria kuormia ja tekevät toistuvia liikkeitä haastavissa työolosuhteissa, jotka johtavat erilaisiin kiputuntemuksiin tuki- ja liikuntaelimistössä. (Gundmi, Gangahanumaiah, Maiya & Guddattu 2021).

kuvituskuva. — Kuva: Paul Einerhand / Pexels

Terveyttä edistävä työympäristö on yksi työhyvinvointiin vaikuttava tekijä. Työhyvinvointi on vahvasti yhteydessä yrityksen tuottavuuteen, asiakastyytyväisyyteen, työntekijöiden vähäisempään vaihtuvuuteen sekä vähäisempiin sairauspoissaoloihin ja tapaturmiin. Työjärjestelyt ja ergonomian parantaminen ovat avainasemassa, kun työpaikalla ehkäistään tuki- ja liikuntaelinvaivoja tai kuntoudutaan niistä. (Työterveyslaitos 2023).

Projektin tavoitteet ja tausta

Laureassa fysioterapeuttiopiskelijat voivat suorittaa yhden seitsemän viikon työharjoittelujakson projektimuotoisena harjoitteluna, jossa opiskelijat työskentelevät tiimeissä. Harjoittelussa toteutetaan Laurea-ammattikorkeakoulun Learning by Developing -toimintamallin mukaisia yhteistyöprojekteja eri työelämäkumppaneiden kanssa liittyen terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen.

Yksi kevään 2023 projektiharjoittelun yhteistyökumppaneista oli Laurean uusi avainkumppani Kalatukku Eriksson, jossa fysioterapeuttiopiskelijat toteuttivat työhyvinvointia koskevan fysioterapeuttisen arvioinnin ja intervention. Projektin tavoitteena oli edistää Kalatukku Erikssonin työntekijöiden työhyvinvointia ja työterveyttä sekä syventää opiskelijoiden fysioterapeuttista osaamista työhyvinvoinnin arvioinnissa ja suunnittelussa. Työhyvinvointia edistämällä voidaan edistää työssä jaksamista, jonka avulla työn tuottavuus ja työhön sitoutuminen kasvavat. Työhyvinvointiin panostamalla voidaan myös laskea muun muassa sairauspoissaolojen määrää. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2023.)

Tutkimukset osoittavat, että etenkin kalanjalostuksen työtehtävissä yläraajavaivat, kuten ranteen ja käsivarren alueen kiputilat, ovat kohtalaisen yleisiä. Työtä tehdään usein myös kylmissä olosuhteissa, joka tutkimuksissa on havaittu merkittäväksi tuki- ja liikuntaelimistön riskitekijäksi. (Gundmi ym. 2021; Aasmoe, Bang, Egeness, & Lochen 2008).

Projektin toteutus

Laurean fysioterapeuttiopiskelijat suorittivat Kalatukku Erikssonin tiloissa kaksi havainnointikäyntiä, joiden tavoitteena oli kartoittaa työhön liittyviä kuormitustekijöitä ja työtehtäviin liittyviä terveydellisiä haasteita. Työpaikkakäynneillä havainnoitiin Kalatukku Erikssonin tuotanto-, toimitus- ja taukotiloja yhdessä yrityksen henkilöstön kanssa sekä haastateltiin työntekijöitä. Tämän pohjalta tehtiin työhyvinvointia edistävä interventiosuunnitelma, jossa tavoitteena oli suunnitella erilaisia toimenpiteitä, joilla työympäristöä ja työtehtäviä voidaan muokata enemmän terveyttä edistäväksi.

Projektin tulokset

Keskeisiä huomioita, jotka arviointikäyntien perusteella nostettiin esiin, olivat ergonomiset tarpeet kalatukun ylä- ja alakerran tuotantotiloissa, työtehtävien monipuolistaminen sekä työkierto, jolloin kokonaiskuormitus ei jää terveyden kannalta liian yksipuoliseksi. Lisäksi taukotiloja suositeltiin remontoitavan enemmän kokonaisvaltaista hyvinvointia tukevaksi.

Projektin ja siitä seuranneen interventiosuunnitelman seurauksena tehtaassa muutettiin työtehtävien kiertoa, jonka avulla työssä esiintyvää yksipuolista kuormitusta saatiin monipuolistettua. Lisäksi kuormituksellisesti haastavat työtehtävät ja -asennot kartoitettiin ja niiden pohjalta suunniteltiin kevennettyjä keinoja. Kevennyskeinot suunniteltiin yhdessä Kalatukun henkilöstön kanssa, jotta ne olisivat työn kannalta mahdollisimman tehokkaat ja kuormituksen kannalta paremmin hallittavissa. Lisäksi opiskelijat osallistuivat taukohuoneen remontin ideointiin sekä tuottivat yritykselle taukoliikuntaan ja nostamiseen liittyviä video- ja kuvamateriaaleja. Työn keventämisen keinoiksi suunniteltiin erilaisia nostimia sekä tavaroiden uudelleen sijoittelua. Taukotiloja remontointiin työhyvinvointia tukevilla toimenpiteillä huomioiden muun muassa istuimet ja pöytätasot. Näiden suunnittelussa huomioitiin ennen kaikkea se, että työntekijän selkä ja alaraajat saavat mahdollisimman rennon asennon tauon ajaksi. Tarkoituksena päästää selkä ja lantio pyöristymään, joka toimii vastaliikkeenä työasennolle, jossa selän ojentajat ja vartalon takaketjun lihakset ovat jatkuvasti isometrisessä jännityksessä.

Opiskelijat saivat erittäin hyvää palautetta yhteistyökumppanilta projektin toteuttamisesta. Projektin myötä opiskelijat pääsivät käytännössä vaikuttamaan yrityksen työhyvinvoinnin kehittämiseen soveltaen opittua teoriatietoa käytännön kontekstiin. Jatkokehittämisajatuksena on kartoittaa nyt suunniteltujen interventioiden vaikutusta työntekijöiden hyvinvointiin tulevaisuudessa.