Suomen suurin työhyvinvointitapahtuma Work goes happy järjestettiin 7.3.2023 Helsingin Musiikkitalolla. Tapahtuma oli yhdistelmä messuja ja lavaohjelmaa – mukana oli nelisenkymmentä näytteilleasettajaa ja yli kolmekymmentä puhujaa kahdella lavalla. Hankkeemme Eloisa − Luovat menetelmät työyhteisön hyvinvoinnin ja resilienssin edistäjinä osallistui tapahtumaan kolmen henkilön voimin. Nostamme tässä tekstissä esille muutamia meitä innostaneita ajatuksia tapahtuman sisällöstä.

Päällimmäisenä meille jäi vahvistuneita ajatuksia siitä, että

• toisen ihmisen kohtaaminen,
• tunteiden tunnistaminen ja ymmärtäminen sekä
• jatkuvien muutoksien hyväksyminen ja niistä ehkä jopa nauttiminen

ovat tärkeitä näkökulma työhyvinvoinnin kannalta. Myös digitalisaatio oli tilaisuudessa vahvasti esillä, esimerkiksi erilaisten terveysapplikaatioiden muodossa.

Improvisaatioteatteriyhdistys Stella Polaris ry:n Elina Stirkkinen ja Teijo Eloranta kertoivat puheenvuorossaan hyvien vuorovaikutustaitojen tärkeydestä työyhteisöissä. Tärkeintä on toisen kohtaaminen ja tämän sanomaan keskittyminen. Tämän huomasimme myös itse, kun paikalla olleelle yleisölle teetettiin harjoitus, jossa tuli parin kanssa laskea vuorotellen kolmeen eri tavoilla (numeroilla, taputuksilla jne). Helpon kuuloista, mutta vaatikin yllättävän paljon keskittymistä.

Jäimme pohtimaan, että kiireisessä päivässä, työtulipalojen sammuttelun ohessa kollegan kohtaaminen voi välillä olla puolivillaista – kuullaan, muttei kuunnella. Silloin voi helposti mennä tärkeitäkin asioita ohi tai jopa unohtua, kun keskittyminen on vastapuhujan sijaan jossain aivan muualla.

Aivotutkija ja psykologian tohtori Mona Moisala puhui tunneaivojen merkityksestä ajatustyölle. Tunneaivoilla on tärkeä rooli, sillä ne vaikuttavat ajatteluun ja käyttäytymiseen, tietoisesti ja tiedostamatta. Hyvät tunnetaidot ovat yhteydessä parempaan hyvinvointiin sekä parempaan suoriutumiseen töissä, joten tunteet kuuluvat myös työpaikalle.

Pohdimme sitä, että hektisessä työarjessa stressi ja kiire ovat monesti läsnä ja vaikuttavat myös tunnetilaan, toisilla enemmän, toisilla vähemmän. Kiireisestäkin päivästä tulisi kuitenkin pystyä löytämään positiiviset asiat ja vaikka huumorin hetket.

Moisala kannusti miettimään, mitä tunnetiloja kukin meistä kokee ja tunnistaa työpäivän aikana, liittyvätkö ne tiettyihin työtehtäviin ja onko tasapaino eri tunnetilojen välillä sopiva päivän aikana. Moisalan mukaan vuorovaikutuksessa on tärkeää tunnistaa tarve tunteen takana sekä esittää konkreettinen pyyntö:

“Huomaan, että minun oli vaikea saada tapaamisessa puheenvuoroa (havainto). Minulle herää huoli (tunne), etten saa nostettua esille minulle tärkeää asiaa esille. Minulle olisi tärkeää, että toimittaisiin tasapuolisesti ja kaikilla olisi mahdollisuus kertoa asiansa (tarve). Voisimmeko tulevissa tapaamisissa jakaa puheenvuoroja… (pyyntö)”

Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Peter Peitsalo puhui omassa puheenvuorossaan muutoskyvykkyydestä. Muutoskyvykkyys auttaa selviytymään erilaisista muutoksista ja nopeuttaa niistä palautumista, mikä on tärkeää nykypäivän työelämässä. Peitsalo kannusti pohtimaan työyhteisön tapoja toimia muutoksissa: olemmeko taistele-pakene-jähmety -tyyppisiä, kankeita organisaatioita vai analysoi-mukaudu-kokeile –tyyppisiä, muokkautuvia organisaatioita? Muutoskyvykkyyttään voi kasvattaa niin päivittäisessä arjessa kuin itse muutostilanteissa. Arjessa on hyvä tiedostaa ilmiöitä ja riskejä, ennen muutosta seurata tilannetta tarkemmin, varsinaisessa muutostilanteessa lieventää vaikutuksia akuutisti, muutoksen jälkeen suuntautua uudelleen ja oppia läpikäydystä.

Hanketyössä muutos on aina läsnä, oli kyseessä sitten hankkeen muutoslähtöiset tavoitteet tai ihan yksittäiset työskentelyyn liittyvät muuttuvat tekijät. Muutoksia tapahtuu sekä nopeasti ja jopa arvaamatta kuin myös pitkällä aikavälillä ja enemmän suunnitellusti. Tärkeintä on, ettei muutoksista lamaannu, vaan niistä opitaan ja ne nähdään uusina mahdollisuuksina.

Työhyvinvoinnin professori Marja-Liisa Manka nosti eteemme mielenkiintoisen kysymyksen siitä, onko tulevaisuuden työyhteisö itseohjautuva. Puheenvuorossa tuli esille erilaisia johtajuuteen liittyviä näkökulmia ja keskustelua siitä, millainen rooli johtajalla tai esihenkilöllä on itseohjautuvassa yrityksessä tai organisaatiossa.

Aihe herätti paljon itsensä johtamiseen liittyviä ajatuksia ja kuinka esihenkilö voi ennemmin toimia työryhmän fasilitaattorina kuin perinteisenä johtajana. Hankkeissakin projektipäällikkö toimii pitkälti fasilitaattorimaisesti luoden tiimille mahdollisuuksia viedä asioita eteenpäin ja kehittää toimintaa.

Hankkeemme puolesta tarkoituksena oli tutustua siihen, mitä työhyvinvoinnin areenalla tapahtuu ja keskustella yhteisistä teemoista järjestäjien ja muiden osallistujien kanssa. Keskustelujen ja uusien ajatusten lisäksi tapahtumasta jäi käteen myös yhteistyökumppaneita hankkeen tuleviin tapahtumiin.

Lähteet:

• Eloranta, T. & Stirkkinen, E. 2023. Miksi hyvät vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä työyhteisössä? Improvisaatioteatteriyhdistys Stella Polaris ry. Puheenvuoro Work goes happy 2023 -tapahtumassa.
• Moisala, M. 2023. Tunteet kuuluvat työpaikalle – Tunneaivojen merkitys ajatustyölle. Puheenvuoro Work goes happy 2023 -tapahtumassa.
• Peitsalo, P. 2023. Muutoskyvykkyydellä voimavaroja arkeen. Työterveyslaitos. Puheenvuoro Work goes happy 2023 -tapahtumassa.
• Manka, M-L. Työyhteisön itseohjautuvuus – tulevaisuuden työmalliko? Puheenvuoro Work goes happy 2023 -tapahtumassa.