Laurea-ammattikorkeakoulu järjesti 23.11.2023 yhdessä Sisäministeriön kanssa Ukraine Forum –seminaarin osana Suomen puheenjohtajuuskautta Itämeren valtioiden neuvostossa (Council of Baltic Sea States, CBSS). Seminaarin aiheena oli erityisesti, millaisia oppeja Ukrainan sodasta on saatu yhteiskunnallisen resilienssin näkökulmasta sekä miten Itämeren valtiot voisivat tukea Ukrainan puolustustaistelua Venäjän hyökkäystä vastaan.
Kuva: Jonas Jakobsson / Unsplash
Suomi toimii kaudella 2023–2024 Itämeren valtioiden neuvoston puheenjohtajamaana. Puheenjohtajakaudellaan Suomen tavoitteena on tehostaa neuvoston roolia niin poliittisen dialogin foorumina kuin konkreettisen yhteistyön areenana. Kauden pääteemoiksi on valittu kokonaisturvallisuuden, kriisivalmiuden ja resilienssin edistäminen. Ukrainan sota epävakauttaa myös Itämeren aluetta, ja Suomi tukee Ukrainaa kartoittaen keinoja sen kriisivalmiuden parantamiseksi. (UM 2023.)
Suomi on nimennyt resilienssin yhdeksi puheenjohtajakautensa poikkileikkaavista teemoista. Suomi tulkitsee resilienssiä ennen kaikkea kykynä kohdata kriisejä ja selvitä häiriötilanteista. CBSS vahvistaa Itämeren valtioiden resilienssiä kehittämällä alueen kykyä vastata globaaleihin ja alueellisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, luontokatoon ja poliittisiin kriiseihin, mutta erityisesti Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamiin ongelmiin. Toimiin kuuluvat kokonaisturvallisuuden ja kriisivalmiuden parantaminen, Itämeren valtioiden neuvoston roolin hyödyntäminen alueen vakauden ja yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi sekä siviilivalmiuden edistäminen neuvoston eri työryhmien kautta. Myös sotapakolaisten vastaanottamisen ja valtioiden kotouttamisosaamisen parantaminen katsotaan osaksi pakoon lähteneiden ukrainalaisten ja heitä vastaanottavien yhteiskuntien resilienssin vahvistamista. (CBSS 2023.)
Siviiliturvallisuudesta siviilipuolustukseen
Seminaari järjestettiin Laurea-ammattikorkeakoulun Leppävaaran kampuksella 23.11.2024. Kuudenkymmenen osallistujan joukko koostui Itämeren valtioiden päätöksentekijöistä, korkeakouluista ja kansalaisjärjestöistä sekä erityisesti Ukrainan valtiollisista toimijoista ja järjestöjen edustajista.
Itämeren alueen valtioiden kannalta kiinnostavimman puheenvuoron piti Hanna Waerland-Fager Ruotsin yhteiskuntasuojelu- ja valmiusvirastosta (Myndigheten för samhällsskydd och beredskap, MSB). Virasto tehtävä on tukea ruotsalaista yhteiskunnallista resilienssiä eli valmiuksia muun muassa onnettomuuksien, kriisitilanteiden ja sotatilanteen varalta. (MBS 2024.)
Waerland-Fager käsitteli Ukrainan sodan oppeja siviilipuolustuksen (civil defence) näkökulmasta. Ruotsissa termi siviilipuolustus on vakiinnuttanut asemaansa väestönsuojelun (civil protection) rinnalla erityisesti Ukrainan sodan myötä. Siviilipuolustusta käytetään Ruotsissa painotettaessa kansalaisten ja siviiliyhteiskunnan toimijoiden roolia tukea asevoimia aseellisen hyökkäyksen tai korotetun valmiustilan aikana. Siviilipuolustuksen muita tehtäviä ovat väestösuojelun tapaan suojata väestöä sekä ylläpitää keskeisiä yhteiskunnallisia toimintoja. Ruotsin siviilipuolustusjärjestelmä ei siis koske ainoastaan sotilaallista puolustusta; se kattaa myös yhteiskunnan siviilinäkökohdat, kuten terveydenhuollon, liikenteen, elintarvikehuollon ja pelastuspalvelut. (MBS 2024b.)
Opit siviilipuolustuksen vahvistamiseksi
Waerland-Fagerin puheenvuoro käsitteli MBS:n syksyllä 2023 julkaisemaa tutkimusta (MBS 2023), jossa virasto nimesi Ukrainasta saatua viittä tärkeintä oppia Ruotsin siviilipuolustuksen parantamiseksi. Myös Laurea on tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeissaan keskittynyt MBS:n nimeämiin kehitysalueisiin.
1.Strateginen viestintä on avainkyvykkyys
Ukrainan sodan aikana on korostunut, kuinka tärkeää on kyky välittää strategista tietoa nopeasti ja joustavasti valtion toimesta (keskitetysti) sekä kansalaistoimijoiden kautta (hajautetusti). Yhteistyö eri toimijoiden välillä ja yhteiskunnan koordinoitu toiminta ovat avainasemassa vastustaessa vihollisen informaatiovaikuttamista. Onnistuminen vaatii virallisten valtiollisten toimijoiden ja kansalaisten ruohonjuuritason yhteistyötä informaatiosodankäynnin voittamiseksi ja kyberhyökkäysten torjumiseksi.
Laureassa Euroopan Komission rahoittama Immune for Infodemic – hanke keskittyykin kansalaisen medialukutaidon kehittämiseen informaatiovaikuttamisen tunnistamiseksi ja torjumiseksi. (Laurea 2024.)
2. Maanpuolustustahto vaatii jatkuvaa vahvistamista
Ukrainassa yksittäisten kansalaisten, epävirallisten kansalaisyhteisöjen ja virallisten kansalaisjärjestöjen rooli maanpuolustuksessa on valtava. Kansalaiset eivät laita itseään likoon maanpuolustuksen tai siviilipuolustuksen suhteen ilman luottamusta valtion instituutioihin. Kansalaisia tulee rohkaista osallistumaan yhteiseen puolustustaistoon, mutta heidän omaehtoista ja järjestöjen kautta tapahtuvaa organisoitumista on tuettava myös suorin resurssein. Vapaaehtoisorganisaatioiden verkostot ovat avainasemassa avun toimittamisessa rintamalinjoille.
Laurea on käynnissä useita hankehakemusvalmisteluita, joissa keskitytään kansalaisten ja viranomaisten rajapintatyöskentelyyn valtion joutuessa hyökkäyksen tai hybridivaikuttamisen kohteeksi. Tällöin avainasemassa ovat Suomen kymmenet vapaaehtoisen pelastuspalvelutoiminnan ja maanpuolustuksen järjestöt sekä yksittäisten kansalaisten kyky huolehtia perustarpeistaan häiriötilanteessa. (SPR 2024.)
3. Kyberturvallisuuteen on investoitava
Kyberturvallisuus on edellytys yhteiskunnan kriittisten toimintojen turvaamisessa sekä kyvyssä käydä sotaa rintamalla. Kansainvälinen tuki ja yhteistyö, yksityisen sektorin kanssa tehtävä koordinaatio ja kansan kouluttaminen kyberuhista ovat tuottaneet hyviä tuloksia Ukrainassa. Valtiollisten toimijoiden, yksityissektorin sekä asevoimine henkilöstön koulutukseen panostaminen, erityisesti käytännöllinen ja operatiivinen koulutus, on kriittistä laajemman yhteiskunnan kyberturvallisuuden kannalta.
Laurea on osa Kyberturvallisuuskoulutuksen ja siihen liittyvän yhteistyön kehittämisen korkeakouluissa -hanketta, johon osallistuu neljätoista ammattikorkeakoulua Suomesta. Hanke toteuttaa Suomen kyberturvallisuusstrategiaa vahvistamalla suomalaisen yhteiskunnan kykyä vastata kyberuhkiin alan koulutusta kehittämällä. (Laurea 2024b.)
4. Yksityissektori osallistettava ponnisteluihin
Yksityisen sektorin on ollut ketterä innovoimaan ja tukemaan sotaponnisteluja. Sen tekemä yhteistyö Ukrainan hallituksen kanssa on ollut elintärkeää sodan aikana. Yritysmaailma on muun muassa järjestöjen ohella vastaanottanut ja jakanut ulkomaista apua, joka on tukenut Ukrainan yhteiskunnan toimintojen turvaamista.
Laurea on verkostoyhteistyön asiantuntija. Ammattikorkeakouluna sen lakisääteinen tehtävä on palvella valtiota, kuntaa ja alueen elinkeinoelämää (Ammattikorkeakoululaki 2014/932). Roolistaan sillä on erinomainen mahdollisuus osallistaa myös yksityisen sektorin toimijoita kokonaisturvallisuutta ja yhteiskunnallista resilienssiä kehittäviin TKI-hankkeisiin.
5. Pelastustoimella on avainasema ja suuri symbolinen merkitys
Ukrainan siviilipelastustoimi on ollut kriittinen instituutio yhteiskunnan kestokyvylle. Palo- ja pelastusviranomaiset, terveydenhuoltoalan ammattilaiset ja poliisi ovat kyenneet toimimaan aika-ajoin kaoottisissakin olosuhteissa. Fyysisen turvallisuuden ohella, ja viranomaisten oman kestokyvyn kannalta, investointi ammattilaisten psykososiaaliseen tukeen on elintärkeää. Väestönsuojelun ja siviilipuolustuksen modernisoiminen ovat olleet keskeisiä kehityskohteita. Pelastustoimi nauttii valtavaa kansansuosiota ja sen työntekijöiden uhrauksilla on suuri symbolinen merkitys koko yhteiskunnalle.
Laurea on Suomen ainoa turvallisuuden ja riskienhallinnan koulutusta tarjoava siviilikorkeakoulu. Alan korkeakouluopetuksen ohella Laurea on merkittävä turvallisuustutkimuksen toteuttaja. Useissa Laurean hankkeissa tehdään yhteistyötä palo- ja pelastustoimen, poliisin ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Esimerkiksi Hyvinvoiva terveydenhuolto – hanke keskittyi terveydenhuoltoalan ammattilaisten psykososiaalisen tuen kehittämiseen ja hankkeen oppeja voidaan soveltaa myös poikkeusajan olosuhteisiin. (Laurea 2024c.)
Yhteenveto
Laurea-ammattikorkeakoulun ja Sisäministeriön järjestämässä Ukraine Forum –seminaarissa keskityttiin muun muassa Ukrainan sodan opetuksiin kokonaisturvallisuuden, kriisivalmiuden ja resilienssin näkökulmista. Suomen kannalta erityisen kiinnostavia teemoja olivat Ruotsin yhteiskuntasuojelu- ja valmiusviraston Hanna Waerland-Fagerin esiin nostamat opit väestösuojelun ja siviilipuolustuksen osalta. Oppeihin kuuluivat viranomaisten ja kansalaisten yhteistyö strategisen viestinnän osalta, maanpuolustustahdon jatkuva vaaliminen, kyberturvallisuuden investointien merkitys, yksityissektorin osallistaminen sotaponnisteluihin sekä pelastustoimen asema asevoiminen rinnalla. Teemojen käsittely jatkuu Laurea-ammattikorkeakoulun ja yhteiskunnalliseen resilienssiin keskittyvän ResLab –tutkimusryhmän isännöimässä Suomen Itämeren valtioiden neuvoston loppuseminaarissa keväällä 2024.
”Tässä artikkelissa on käytetty ChatGPT:tä tekstin kieliasun muokkaamiseen ja tekstin sujuvoittamiseen.”
Lähteet
