Keväällä 2020 toteutettiin Laurean YAMK TKI-polkuopiskelijoiden toimesta kehittämisprojekti, jossa hyödynnettiin AMKista uralle –uraseurantatiedot käyttöön -hankkeen tähänastisia tuloksia ja kartoitettiin muun muassa tarpeita YAMK-uraohjaukseen. Lisäksi projektitoimeksiantoon kuului ideoiden ja ratkaisujen kehittäminen YAMK-alumnien uratarinoiden sekä urapolkujen parempaan ja monipuolisempaan kuvaamiseen sekä alumnien parempaan sitouttamiseen osaksi korkeakouluyhteisöä.
Laureassa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (YAMK) opintoja voi suorittaa avoimessa ammattikorkeakoulussa ulkoisesti rahoitettuihin tutkimus- kehitys- ja innovaatiohankkeisiin (TKI) integroituina projektiopintoina eli YAMK TKI-polkuopintoina. Kuten Sonné ym. (2020) artikkelissaan kuvaavat, YAMK TKI-polkuopinnot suoritetaan ennen hakeutumista YAMK-tutkinto-opiskelijaksi ja hankkeissa suoritettavat kehittämisprojektit räätälöidään tapauskohtaisesti tukemaan sekä opiskelijan osaamisen kehittymistä, että hankkeen tavoitteiden saavuttamista ja tulosten hyödyntämistä.
Kaksi Laurean YAMK TKI-polkuopiskelijaa, Emilia Sonné ja Heli Mäkisalo, tarttuivat tammikuussa 2020 AMKista uralle –uraseurantatiedot käyttöön –hankkeen tarjoamaan projektiopintoon. AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hankkeen (2018-2021) tavoitteena on luoda yliopistosektorin kaltainen toimintamalli ammattikorkeakoulujen alumnien uran seuraamiseksi. Tarkoituksena on vahvistaa ammattikorkeakoulujen uraseurantatiedon keräämistä, tiedon jakamista korkeakouluopintoihin hakevien ja korkeakouluissa jo opiskelevien käyttöön ja samalla helpottaa opiskelijoiden työllistymistä valtakunnallisella tasolla. Hankkeessa pureudutaan valtakunnallisen uraseurantatiedon tehokkaaseen keräämiseen (valtakunnallinen uraseurantakysely), raportoinnin kehittämiseen, tiedon vertailtavuuteen ammattikorkeakoulujen kesken ja yliopistosektorin välillä sekä uraseurantatiedon levittämiseen koko ammattikorkeakoulukentälle. Valtakunnallisen uraseurantakyselyn kohderyhmää ovat sekä ammattikorkeakoulututkinnon (AMK) että ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (YAMK) suorittaneet alumnit. Tietoa hankkeesta ja uraseurantakyselyn tuloksista löytyy uraseurannat.fi, opetushallinnon tilastopalvelusta Vipusesta sekä Töissä.fi -sivustolta.
Keväällä 2020 toteutetussa kehittämisprojektissa selvitettiin, millaisia uraohjauksen palveluita YAMK-opiskelijoille tarjotaan eri korkeakouluissa sekä millaisille palveluille olisi tarve. Kehittämisprojektin tavoitteena oli tuottaa tietoa YAMK-alumnien ja -opiskelijoiden toiveista ja tarpeista koskien uraohjausta. Tavoitteena oli myös ideoiden sekä ratkaisujen kehittäminen YAMK-alumnien uratarinoiden sekä urapolkujen parempaan ja monipuolisempaan kuvaamiseen sekä alumnien parempaan sitouttamiseen osaksi korkeakouluyhteisöä.
Lähtökohtana projektille oli YAMK-tutkintoa suorittavien opiskelijoiden erityislaatuisuuden huomioiminen uraohjauksessa ja alumnitoiminnassa, sillä hankkeen tähänastisista tuloksista käy ilmi, että YAMK-opiskelijoiden tarpeet eroavat monin paikoin AMK-opiskelijoista. YAMK-opiskelijat ovat täydentämässä omaa, aiempaa koulutustaan ja heillä on useamman vuoden kokemus työelämässä asiantuntijuutta vaativissa tehtävissä. YAMK-opiskelijoille joukkona ominaista on kuitenkin myös heterogeenisuus; he ovat monialaisia ja hyvin erilaisissa kohdissa työuriaan.
Kehittämistyötä moniulotteista hankeaineistoa hyödyntäen
Opiskelijoiden kehittämisprojektissa koostettiin aluksi erittely eri korkeakoulujen tavoista toteuttaa uraohjausta sekä alumnitoimintaa. Kehittämisprojektin tavoitteiden saavuttamiseksi kartoitettiin eri korkeakoulujen tarjoamia uraohjaus- ja alumnipalveluita sekä tulkittiin uraseurantakyselyistä nousseita tarpeita ja teemoja näihin liittyen.
Useammassa korkeakoulussa urapalvelut on sijoitettu organisaatiossa alumnitoiminnan alaisuuteen, joten uraohjauksen nykytilan kartoitus aloitettiin lähettämällä korkeakoulujen alumnipalveluihin tiedustelu koskien tarjottuja urapalveluita sekä tutustumalla korkeakoulujen alumnipalveluiden verkkosivuihin. Tiedustelu lähetettiin yhteensä 24 korkeakoululle, joista kuusi vastasi. Muiden korkeakoulujen osalta aineistoa kerättiin verkkosivuilta löytyvien tietojen avulla. Kehittämistyötä varten perehdyttiin lisäksi hankkeen verkkosivuihin, vipunen.fi-sivuston valtakunnallisiin tuloksiin, töissa.fi-sivuston profiileihin sekä Laurean hanketiimiltä saatuun aineistoon toteutettujen uraseurantakyselyiden avoimista YAMK-vastauksista.
Nykytilan kartoituksessa selvisi, että monet korkeakoulut toteuttavat uraohjausta erilaisten alumnitapahtumien ja -tarinoiden muodossa sekä verkkosivustojen kautta. Korkeakoulut eivät juurikaan erottele palvelutarjontaa AMK- tai YAMK-tutkintoa suorittavien opiskelijoiden välillä, vaan palvelut ovat pitkälti samoja. Monilla korkeakouluilla on tarjolla erilaisia omia verkkopalveluja, joissa opiskelijalla on mahdollisuus omatoimisesti tutustua urapalveluihin tai löytää esimerkiksi opinnäytetyöaiheita toimeksiantojen muodossa. Lisäksi korkeakoulut pitävät yhteyttä alumneihinsa LinkedInin sekä Facebookin kautta ja tarjoavat näitä kanavia pitkin apua myös työnhakuun ilmoittamalla esimerkiksi avoimista työpaikoista. Alumneja kutsutaan erilaisiin opintotilaisuuksiin ja alumnitapahtumiin puhujiksi ja tätä kautta korkeakoulujen opiskelijat saavat tärkeää tietoa työllistymisestä ja urasuunnittelusta.
Benchmarkingin avulla saatu tieto korkeakoulujen uraohjauksesta ja alumnipalveluista voidaan jakaa neljään pääteemaan: koulu, alumnitapahtumat, mentorointi ja verkkopalvelut. Koulun tarjoamissa palveluissa esille nousivat CV- ja Linkedin-työpajat, erilaiset urasuunnittelua tukevat opintojaksot, opiskelijalle tarjotut yksilöidyt palvelut sekä erilaiset koulutukset. Alumnitapahtumia järjestetään monissa korkeakouluissa pitkin vuotta ja osalla korkeakouluista on vuosittain suurempi alumneille suunnattu gaalailta. Mentoroinnissa opiskelijalla on mahdollisuus saada alumni mentoroimaan opiskelujen ajaksi ja tueksi esimerkiksi opinnäytetyön aiheen valinnassa. Lisäksi monenlaisia verkkopalveluja ja verkkopalvelualustoja hyödynnetään monipuolisesti korkeakoulujen uraohjauksissa.
Kartoituksen perusteella voidaan todeta, että uraohjauksen toteutuskäytännöt vaihtelevat eri korkeakouluissa erilaisista opintokokonaisuuksista sähköisiin palveluihin, lisäksi YAMK-opiskelijoiden AMK-opiskelijoista poikkeavia tarpeita ei juurikaan huomioida uraohjauksessa tällä hetkellä. YAMK-uraohjausta tulisikin kehittää ja ottaa kattavasti huomioon opiskelijoiden henkilökohtaiset tarpeet, sillä hankkeen tuloksiin peilaten toiveet YAMK-tutkinnon ja sen uravaikutusten suhteen vaihtelevat.
Syyt YAMK-tutkinnon suorittamiseen ovat moninaiset
Uraseurantakyselystä käy ilmi, että YAMK-opiskelijat hakeutuvat opiskelemaan tutkintoa hyvin erilaisista lähtökohdista sekä syistä ja ovat eri vaiheissa työuriaan. Hankkeen tarjoaman materiaalin ja uraohjauksen nykytilan selvittämisen avulla muodostetun asiakasymmärryksen pohjalta projektissa luotiin persoonat kuvaamaan YAMK-opiskelijoita ja heidän uraidentiteettinsä muodostumista opintojen aikana. Tämä luo ymmärrystä siitä, mikä ajaa opiskelijat jatko-opintojen pariin AMK-tutkinnon jälkeen ja mitkä ovat heidät toiveensa sekä tarpeensa opinnoilta. Hankkeessa toteutettujen uraseurantakyselyiden tulosten perusteella YAMK-tutkintoon hakeudutaan pääsääntöisesti ammattitaidon kehittämisen, uralla etenemisen, itsensä sivistämisen tai ammatin vaihtamisen vuoksi. Tarkasteltaessa ikäjakaumia kävi ilmi, että erityisesti alle 40-vuotiaat hakeutuivat opiskelemaan YAMK-tutkintoa usein nimenomaan uransa edistämisen tai uranvaihdon vuoksi. Opiskelijoita kuvaaviksi persooniksi valikoituivat uranedistäjä, uranvaihtaja, oman osaamisen edistäjä ja ikuinen opiskelija.
Kehittämistyössä nousi ilmi, että valmistuneilla on kiinnostusta tietää nimenomaisesti, mihin ja minkä tasoisiin tehtäviin he voivat työllistyä. Alumnitapaamisia toivottiin useammissa kohdissa opintoja eri näkökulmista, mutta etenkin heti opintojen alussa, kun opintoja suunnitellaan pidemmällä tähtäimellä. Urallaan erityisen hyvin menestyneiltä alumneilta toivottiin kokemusten jakoa sekä lisätietoa uran suhteen tehdyistä valinnoista. Erityisesti uranvaihtajat- ja uranedistäjät-persooniin luokitellut YAMK-opiskelijat kaipaavat tapahtumia, joissa heidän on jo opintojen aikana mahdollista tavata tulevia työnantajia, sekä saada tietoa YAMK-tasoisista työpaikoista. Tieto siitä, mihin ja millaisiin työtehtäviin YAMK-tutkinnon suorittamisen jälkeen voi työllistyä ja edetä koettiin motivoivaksi. YAMK-opinnäytetyön aihe ja toimeksiantajayritys koettiin merkittäväksi mahdollisuudeksi kuvata ja suunnata omaa osaamista kohti tiettyä työuraa valmistumisen jälkeen. Hieman yllättäen YAMK-opiskelijoille kaivattiin myös vastaavaa työpaikkojen välitystä kuin AMK-puolella, jotta voitaisiin varmistaa paremmin hakeutuminen uutta osaamista vastaaviin, YAMK-tasoisiin tehtäviin.
Alumnien autenttiset uratarinat kiinnostavia
Kehittämisprojektissa pohdittiin myös YAMK-alumnien sitouttamista osaksi korkeakouluyhteisöä sekä YAMK-alumnien uratarinoiden esittämiseen uusia vaihtoehtoisia malleja ja ideoita. Tätä varten pohjatyönä tutkittiin, miten nykyisellään alumnien tarinoita hyödynnetään eri korkeakoulujen verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa. Vastausta haettiin myös lyhyen kyselyn muodossa YAMK- tutkinnon suorittaneilta. Laurean Kosmetiikka-asiantuntijuuden kehittäminen ja johtaminen –koulutuksesta valmistuneet Estenomi YAMK-alumnit valikoituivat kyselyn kohteeksi, sillä YAMK-koulutus on suhteellisen tuore ja tarjosi siksi mielenkiintoisen viitekehyksen kartoitukselle.
Vastausten perusteella perinteiset henkilötarinat koettiin kiinnostaviksi ja niihin ohjaamisen apuna voitaisiin hyödyntää lyhyitä mainosvideoita sosiaalisessa mediassa. YAMK-opiskelijoille kohdennetuille uratarinoille sopivin paikka sosiaalisessa mediassa olisi vastausten mukaan LinkedIn, jonka kautta voitaisiin tavoittaa uusia potentiaalisia opiskelijoita. Uusia mahdollisuuksia tarjoavat kuitenkin myös erilaiset podcastit, joihin voisi ottaa erillisen urateeman, videotietoiskut koulutusaloittain sekä livetapaamiset alumnien kanssa heti opintojen alussa, mikä mahdollistaisi myös kysymysten esittämisen yhdensuuntaisen tiedon jakamisen sijaan.
Alumnityössä molemminpuolisen hyödyn sanoittamisessa kehitettävää
Jotta valmistuva opiskelija sitoutuisi myös opintojen jälkeen korkeakouluyhteisön toimintaan alumnina, täytyy pohtia ratkaisuja mahdollisimman matalan kynnyksen vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön tavalla, joka johtaa molemminpuoliseen hyötyyn. Useimmissa käytössä olevissa malleissa hyöty korkeakouluille toteutuu hyvin, mutta hyöty alumneille jää sanoittamatta selkeästi. Korkeakoulujen alumnien sitouttaminen osaksi korkeakouluyhteisöä edistää merkittävästi tutkintojen kehittämistä ja tutkinnon tuottaman osaamisen parempaa tunnettavuutta. Koska työelämän tarpeet kuitenkin muuttuvat säännöllisesti, elinikäisen oppimisen mallin mukaisesti ajankohtaisia lisäkoulutus- ja verkostoitumistilaisuuksia myös alumneille kaivataan säännöllisesti. Alumnien uraseurantakyselyn vastauksissa esille nostamat taidot ja osaamistarpeet, kuten hyvät esiintymis- ja vuorovaikutustaidot sekä tiedonhankinta- ja tietotekniset taidot tunnistetaan myös työelämässä tärkeiksi. Alumnien sitouttamista mietittäessä korkeakoulut voisivat järjestää erilaisia lyhytkoulutuksia tärkeimpien työelämän ja eri alojen osaamistarpeiden päivittämiseksi. Näihin lisäkoulutuksiin voisi liittää suoritustavaksi oman uratarinan kuvaamisen YAMK-opiskelijoille jossain muodossa – luento (vuorovaikutusosaaminen), videoesitys (tietotekninen osaaminen), blogi yms. Tällä tavoin alumneja saadaan sitoutettua ja samalla he hyötyvät itse lisäkoulutuksen tuomasta todistuksesta. Alumnien parempi sitouttaminen osaksi korkeakouluyhteisöä voisi toteutua myös esimerkiksi opinnäytetyövaiheessa YAMK-opinnäytetyön toimeksiantajan roolissa.
Hyödynnettäviä tuloksia, konkreettisia ehdotuksia ja uutta osaamista
YAMK TKI-polkuopiskelijoiden kehittämisprojekti tuotti konkreettista tietoa uraohjauksen ja alumnitoiminnan kehittämisen tueksi sekä hyödynsi hankkeen jo tuottamaa uraseurantatietoa ja hanketuloksia projektin toteuttamisessa. Kehittämisprojektin johtopäätöksenä voidaan todeta, että YAMK-uraohjauksen merkitys näyttää viime vuosina kasvaneen, koska työelämä on jatkuvassa murroksessa ja työssä vaadittava osaaminen yhä monimuotoisempaa. Samaan ammattiin tai tehtävänimikkeeseen työmarkkinoilla on monta erilaista polkua. Uusia ammatteja ja työtehtäviä syntyy koko ajan lisää ja näissä tarvitaan uudenlaista osaamista.
Aina kuitenkaan YAMK-opiskelijoilla ei ole selkeää kuvaa siitä, mitä uutta osaamista YAMK-tutkinto heille tuottaa ja millaisiin tehtäviin uusi tutkinto heidät valmistaa. Varsinaista uraohjausta ei YAMK-opiskelijoille ole tällä hetkellä juurikaan tarjolla, joten tällaisen toiminnan kehittämiselle on korkeakouluissa tarve. YAMK-uraohjauksessa erityisesti tuki oman osaamisen tunnistamiseen ja sen parempaan sanoittamiseen olisi keskeistä.
Kehittämisprojektissa tehtyjen havaintojen perusteella myös alumnipalveluiden merkityksen nähdään korostuvan erityisesti ajantasaisen lisäkoulutuksen tarjoamisen muodossa. Kuitenkin, jotta alumnit sitoutuisivat korkeakouluyhteisöön valmistumisen jälkeen, olisi keskeistä sanoittaa nykyistä paremmin siitä heille koituva hyöty.
Useiden korkeakoulujen uraohjaus- ja alumnitoiminnan kehittämistä koskevien havaintojen ja ideoiden lisäksi kevään projekti toi polkuopiskelijoille uusia oppeja kehittämisprojektin toteuttamisesta sekä tutkimukseen perustuvan tiedon hyödyntämisestä. TKI-polkuopiskelijat oppivat kehittämään asiakastarpeisiin vastaavia toimintamalleja ja kehittämisehdotuksia, tutustuivat erilaisiin tutkimus- ja tiedonkeruumenetelmiin, joita voivat halutessaan soveltaa myös opinnäytetyövaiheessa sekä osaavat nyt analysoida ja luokitella tutkimusaineistoa sekä suunnata kehittämistoimia tutkimusaineistoon perustuen.
Lähteet:
