Get Work Vantaa -hankkeessa on kehitetty uusi Work First -toimintamalli, jolla sujuvoitetaan maahanmuuttaneiden työllistymistä tukemalla sekä työnantajia että englantia osaavia työnhakijoita. Tällaista toisiinsa tiiviisti linkittyvien palveluiden kokonaisuutta ei ollut aiemmin Vantaalla tarjolla.
Kuva: Kristina / Adobe Stock (Laurean Education-lisenssi)
Artikkelissa esitellään kesällä 2024 kehittämistyön tuloksena valmistunut Work First -toimintamalli. Kehitettyä palvelukokonaisuutta on pilotoitu Vantaalla tammikuusta 2024 lähtien. TE24-uudistus ja uusi kotoutumislaki astuvat voimaan valtakunnallisesti 1.1.2025, kun työllisyyspalvelut siirtyvät valtiolta kunnille. Uravalmennus hankkeessa päättyy 31.12.2024 ja työnvälitys kevään 2025 aikana. Hanke päättyy 31.5.2025.
Vantaa on monikulttuurinen kaupunki
Työnantajien ja hiljattain Vantaalle muuttaneiden, englantia osaavien työnhakijoiden kohtaannon edistämiseen lähdettiin etsimään uudenlaisia ratkaisuja Get Work Vantaa -hankkeessa, joka käynnistyi kesällä 2023. Tavoitteena on kehittää palvelumuotoilun keinoin Work First -toimintamalli, jossa pk-yrityksiä ja työnhakijoita tukemalla kehitetään matalan kynnyksen työllistymismahdollisuuksia maahanmuuttajille ja lisätään työpaikkojen monimuotoisuutta.
Vantaalla vieraskielisten osuus väestöstä on noin 27 prosenttia koko väestöstä (Vantaan kaupunki 2024). Maahanmuuttajien suuri määrä on yksi Vantaan ominaispiirteistä, ja sen takia työllisyys ja kotoutuminen ovat Vantaalle kriittisiä kysymyksiä (Örn 2024). Monikulttuurisessa kaupungissa vieraskielisten työttömyysaste oli joulukuussa 2023 korkeampi suhteessa väestöön kuin Helsingissä (Perttu 2024).
Work First -toimintamalli pohjautuu vahvasti Vantaan kaupungin strategiaan, jossa painotetaan kaupunkilaisten hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta. Vantaan kaupungin tavoitteena on vahvistaa työllisyyttä elinvoiman ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Vantaalla tunnistetaan osaamisen ja oppimisen merkitys vieraskielisten integraation, elinvoiman ja tasa-arvon näkökulmista. (Vantaan kaupunki 2024.)
Kaikki tähtää nopeaan työllistymiseen
Hankkeessa kehitetyssä Vantaan Work First -toimintamallissa kaikkien tarjolla olevien palveluiden tavoite on saada englantia osaavalle työnhakijalle sujuvasti sopimus työnteosta. Työ voi tarkoittaa tavallisen työsuhteen lisäksi räätälöityä työmahdollisuutta, palkkatuettua työtä, työkokeilua tai oppisopimusta. Toimintamalliin sisällytettiin myös yrittäjyys yhtenä polkuna työllistymiseen. Kotimaisten kielten oppiminen ja kotoutuminen tapahtuu ensisijaisesti työssäkäynnin ohessa ja työssä, osana suomalaista yhteiskuntaa.
Work First -ajattelutapa ei ole Get Work Vantaa -hankkeessa keksitty asia. Lähestymistapaa on sovellettu hyvinvointipolitiikan ja työllisyyden kehittämisessä aiemminkin. Keskeistä Work First -ohjelmissa on ollut nopean työllistymisen tavoite ja työssä tarvittavien taitojen oppiminen töissä (Brown 1997).
kuvio 1. Work First -toimintamalli sisältää palvelukokonaisuudet työnantajalle ja työnhakijalle. Mallin tavoite on helpottaa työnantajien ja työtä etsivien maahanmuuttaneiden kohtaamista, jotta päästäisiin solmimaan sopimus työnteosta. (Kaljunen, R. 2024. visualisointi: Iida Panula)
Work First -toimintamalli pdf-muodossa
Joustava malli koostuu maksuttomista palvelukokonaisuuksista työnantajille ja työnhakijoille. Palvelut linkittyvät toisiinsa, ja niitä on tuotettu hankkeessa yhteistyössä kolmen hanketoimijan – Vantaan kaupungin, Laurea-ammattikorkeakoulun ja Metropolia Ammattikorkeakoulun sekä erilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa.
Työnantaja ja työnhakija voivat vapaasti valita itselleen sopivan palveluyhdistelmän eri osa-alueista, mikä tarkoittaa joustavia ja yksilöllisiä ratkaisuja.
- Työnantaja voi tehdä rekrytointitoimeksiannon ja saada siihen sopivia ehdokkaita tai käyttää pelkästään konsultointipalvelua ja kehittää sen avulla omaa rekrytointi- tai perehdytysprosessiaan.
- Työnhakija voi käyttää sekä työnvälityksen että uravalmennuksen palveluita tai halutessaan hyödyntää niistä vain toista.
Kun sopimus työstä on syntynyt uuden työntekijän kanssa, yritys voi hyödyntää perehdytysvaiheen palveluita. Työnhakija voi puolestaan jatkaa uravalmennuksen asiakkaana ja tavata edelleen uravalmentajaa kehittääkseen omaa osaamistaan.
Toimintamallin toinen osa on tuotantomalli. Se kuvaa, miten palveluita tuotettiin Get Work Vantaa -hankkeessa. Tuotantomallista on tarkoitus julkaista myöhemmin erillinen artikkeli, kun sisältö on viimeistelty ja yksityiskohtaisemmat visualisointimateriaalit valmistuvat.
kuvio 2. Work First -tuotantomallissa sisältää visuaalisessa muodossa sen, miten palveluita hankkeessa tuotettiin. Lisäkortti kuvaa mahdollisuutta täydentää tuotantomallia hankkeen lopussa, jos asiakastyön loppuvaiheessa syntyy vielä jokin selkeästi erillinen, dokumentoitava osa-alue. (Kaljunen, R. 2024. visualisointi: Iida Panula)
Work First -tuotantomalli pdf-muodossa
Työnantajalle tarjotaan rekrytoinnin ja perehdytysvaiheen tukea
kuvio 3. Työnantajalle tarjottava palvelukokonaisuus (Kaljunen, R. 2024. visualisointi: Iida Panula)
Työnantajan työnvälityspalvelu tarkoittaa rekrytoinnin ja perehdytysvaiheen palvelukokonaisuutta. Rekrytoinnin tuki sisältää viisi osa-aluetta ja perehdytysvaiheen tuki yhden.
Työnantaja voi tehdä rekrytointitoimeksiannon. Hänelle etsitään hankkeen työnhakija-asiakkaista työtehtävään sopivat ehdokkaat ja lähetetään heidän ansioluettelonsa työnantajalle.
Työnantajille jaetaan tietoa ja tarjotaan neuvontaa erilaisista työllistämismahdollisuuksista. Hankkeen aikana on huomattu, että moni työnantaja ei tiedä esimerkiksi palkkatuen tai työkokeilun tarjoamista mahdollisuuksista maahanmuuttaneiden työllistämisessä.
Työnantajakohtainen konsultointi sisältää hankkeen yritysasiakkaiden kanssa erilaisia yrityskohtaisia työskentelytapoja. Yhteistyötä on tehty esimerkiksi vieraskielisten rekrytoinnin kehittämisessä tuottamalla yrityksille materiaalipaketteja hyvistä rekrytointikäytänteistä.
Konsultointia tarjotaan myös perehdytysvaiheeseen, kun sopimus työnteosta on tehty ja työntekijä aloittaa työnteon. Tässä kohtaa voidaan työnantaja-asiakkaan kanssa käydä läpi esimerkiksi perehdytysmateriaaleja, jakaa tietoa hyvistä perehdytyskäytänteistä ja keskustella, millaisia rooleja yrityksen työntekijöille voisi kehittää vieraskielisten työsuhteen alkuvaiheen tueksi.
Työmarkkinatorin eli tyomarkkinatori.fi-verkkopalvelua on hankkeen aikana tuotu työnantajien tietoisuuteen, sillä Työmarkkinatori korvaa nykyiset TE-asiointipalvelut ja TE-toimistojen asiakastietojärjestelmän. Työmarkkinatori otetaan käyttöön vaiheittain. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2024.)
Minirekry-tapahtuma on työnantajan tarpeisiin suunniteltu rekrytointitilaisuus, jossa työnantaja voi tavata yrityksen kannalta potentiaalisia työnhakijoita. Ennen tilaisuutta yritys saa hakijoiden ansioluettelot. Työnhakijoita on valmennettu omassa Sparrauspajassa ennen Minirekryä.
Työnhakijalle tarjotaan työnhaun tukea
kuvio 4. Työnhakijalle tarjottava työnhaun tuen palvelukokonaisuus (Kaljunen, R. 2024. visualisointi: Iida Panula)
Työnhakijan työnvälityspalvelu tarkoittaa työnhaun tuen neliosaista palvelukokonaisuutta. Kaikki osa-alueet ovat tarjolla kaikille työnhakijoille.
Työnhakijoille on säännöllisesti lähetetty työnantajilta saatuja työpaikkatarjouksia. Lisäksi hankkeen henkilöasiakkaille on lähetetty uutiskirjettä, johon on koottu monipuolisesti tietoa ja neuvoja työllistymismahdollisuuksista.
Työnhakijoita on neuvottu ja kannustettu käyttämään Tyomarkkinatori.fi-verkkopalvelua. Sen kautta kirjaudutaan työttömäksi työnhakijaksi ja TE-palveluiden asiakkaaksi.
Sparrauspaja- ja Minirekry-tapahtumat tarjoavat työnhakijalle mahdollisuuden saada valmennusta työnantajien tapaamiseen Minirekry-tapahtumissa.
Uravalmennus on pitkäkestoinen palvelu
kuvio 5. Työnhakijalle tarjottava uravalmennuksen palvelukokonaisuus
Uravalmennus sisältää viisi osa-aluetta, joista asiakas voi valita itselleen sopivat.
Henkilökohtainen ura- ja koulutusohjaus tarkoittaa tapaamisia uravalmentajan kanssa. Tyypillisesti tapaamiset ovat sisältäneet ansioluettelon laatimista tai muokkausta ja keskusteluja osaamisen päivittämiseen ja työnhakuun liittyvistä teemoista.
Kaikille asiakkaille on lähetetty sähköpostitse tietoa uravalmennuksen ja työnvälityksen ajankohtaisista asioista sekä tarjottu myös yksilöllistä neuvontaa esimerkiksi tutkinnon tunnustamiseen tai koulutusmahdollisuuksista.
Työpajasarja sisälsi viisi erilaista työpajaa työnhakutaidoista ja verkostoitumisesta.
Kolmen webinaarin sarja, joka on julkaistu myös videotallenteina, tarjoaa opintopsykologin asiantuntemusta oman urapolun kehittämiseen ja työnhaun tueksi.
Sparrauspajat ja Minirekry-tapahtumat ovat olleet tarjolla myös uravalmennuksen asiakkaille.
Pohdintaa kehittämistyöstä
Get Work Vantaa -hanke on vielä kesken, ja lopullista arviointia kehittämistyöstä ja toimintamallista kootaan keväällä 2025. Work First -toimintamallin kehittämistyöstä vastaavana ja hankkeen ainoana palvelumuotoilijana nostan tässä pohdinnassa esiin merkittävinä seikkoina palvelumuotoiluprosessin joustavuuden, iteratiivisuuden ja kokeilut.
Palvelumuotoilulle on tyypillistä jatkuva iterointi: kehittämisprosessi perustuu toistuville, syventyville ja jatkuvasti eläville sykleille. Prosessi elää, joustaa ja kehittyy jatkuvasti. (Stickdorn, Lawrence, Hormess & Schneider 2018, 90.) Suhteellisen lyhytkestoisessa hankkeessa päästiin kehittämistyössä nopeasti liikkeelle Design Sprint -tyyppisen palvelumuotoiluprosessin kautta (Kaljunen 2023). Käytännön asiakastyötä lähdettiin kokeilemaan ensimmäisen Work First -toimintamallin version valmistuttua. Asiakastyöstä saatujen palautteiden ja hanketiimin omien kokemusten perusteella palveluita ja yhteisiä käytänteitä muokattiin jatkuvasti paremmin asiakkaiden ja työntekijöiden tarpeita vastaaviksi.
Yksi esimerkki joustavuudesta ja kokeilujen merkityksestä on piilotyöpaikkojen merkitys. Kevään 2024 aikana, kun työllisyystilanne oli edelleen heikko, havaittiin uravalmennuksessa kasvava tarve suunnata asiakkaiden työnhakua piilotyöpaikkoihin. Hankkeessa kehitettiinkin työnhakijoille nopeasti uusia työnhakua tukevia palveluita: webinaarisarja, joka julkaistiin myös tallenteina. Yhteistyöyrityksille puolestaan tarjottiin mahdollisuutta tulla esittelemään työpaikkoja ja niissä vaadittavaa osaamista, vaikka rekrytointi ei juuri nyt ollutkaan niille ajankohtaista. Minirekry-tapahtumaa muokattiin sisällöltään hiukan toisenlaiseksi. Näin työnhakijat saivat kuitenkin tärkeää tietoa tulevaa työnhakua varten.
Muotoiluprosessin päätteeksi valmistui aidossa asiakastyössä testattu Work First -toimintamalli. Kehitetyn toimintamallin mukaisia palveluita on tarkoitus ottaa vaiheittain käyttöön Vantaan kaupungin työllisyyspalveluissa osana TE24-uudistusta. Toimintamallia voivat hyödyntää myös muut työllisyyspalveluita tarjoavat organisaatiot omien palveluidensa ja toimintamalliensa kehittämistyössä.
Kirjoittaja ja hanketiimi
Kirjoittaja työskentelee Get Work Vantaa -hankkeessa Laurea-ammattikorkeakoulun osatoteutuksen projektipäällikkönä ja palvelumuotoilijana. Laurea vastaa hankkeessa palvelumuotoilusta ja Work First -toimintamallin kehittämisestä.
Lämmin kiitos koko Get Work Vantaa -hanketiimille osallistumisesta Work First -toimintamallin kehittämistyöhön eri tavoin: Tiina Aho, päätoteuttaja Vantaan kaupungin projektipäällikkö Janis Cukurs, Petri Jalovaara, Raisa Kangas, Pirjo Liukkonen, Josefiina Luoma, Anu Löfgren, Iida Panula, Artem Podolski, Oscar Smart, Petra Yedidağ sekä Riia Hoppania ja Metropolia Ammattikorkeakoulun osatoteutuksen projektipäällikkö Anne Karjalainen.
Get Work Vantaa -hanke
Kaksivuotisen Get Work Vantaa -hankkeen päätoteuttaja on Vantaan kaupunki. Laurea-ammattikorkeakoulu ja Metropolia Ammattikorkeakoulu ovat hankkeen osatoteuttajia.
Hankkeen toteutusaika on 1.6.2023–31.5.2025. Get Work Vantaa on Euroopan sosiaalirahaston osarahoittama.
Lähteet
- Brown, A. 1997. Work First. How to Implement an Employment-Focused Approach to Welfare Reform. Manpower Demonstration Research Corporation. Viitattu 11.11.2024. https://nocache.mdrc.org/sites/default/files/full_616.pdf
- Kaljunen, R. 2023. Matalan kynnyksen työllistymismahdollisuuksia vantaalaisille maahanmuuttajille. Laurea Journal. Viitattu 11.11.2024. https://journal.laurea.fi/matalan-kynnyksen-tyollistymismahdollisuuksia-vantaalaisille-maahanmuuttajille/#307f619f
- Perttu, J. 2024. Ulkomaalaisten työttömyys nousi huippuunsa Vantaalla. Helsingin Sanomat 25.2.2024. Viitattu 17.10.2024. https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000010245282.html
- Työ- ja elinkeinoministeriö 2024. Usein kysyttyjä kysymyksiä digitaalisten TE-palvelujen uudistuksesta. Viitattu 11.11.2024. https://tem.fi/usein-kysyttyja-kysymyksia-digitaalisten-te-palvelujen-uudistuksesta
- Stickdorn, M., Lawrence, A. Hormess, M.E. & Shneider, J. 2018. This is service design doing. Applying service design thinking in the real world. A practitioner’s handbook. Sebastopol, CA: O’Reilly Media, Inc.
- Vantaan kaupunki 2024. Kielet ja kansalaisuudet. Viitattu 17.10.2024. https://www.vantaa.fi/fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/tietoa-vantaasta/tilastot-ja-tutkimukset/vantaan-vaesto/kielet-ja-kansalaisuudet
- Vantaan kaupunki 2024. Innovaatioiden Vantaa -strategia. Viitattu 17.10.2024. https://www.vantaa.fi/fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/talous-ja-strategia/innovaatioiden-vantaa-strategia
- Örn, T. 2024.”Työkkäriuudistuksen” kova seuraus: yritysten ahdinko syö suoraan Vantaan rahakirstua. Vantaan Sanomat 18.9.2024. Viitattu 17.10.2024. https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/7843282
