Välittämisen merkitys verkko-opetuksessa

Digitaaliset oppimisympäristöt ovat yleistyneet vauhdilla, ja opettajien on sopeuduttava uusiin tapoihin luoda merkityksellisiä vuorovaikutussuhteita opiskelijoiden kanssa. Kun fyysinen läsnäolo puuttuu, inhimillinen kosketus ja välittäminen voivat helposti jäädä taka-alalle. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö välittämisellä olisi merkittävä rooli myös etäopetuksessa. Päinvastoin välittämisen ja empatian merkitys korostuu entisestään, kun opetus tapahtuu verkossa.

Kuva: Ivan Samkov / Pexels

Välittäminen verkkoympäristössä

Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että henkilökohtainen vuorovaikutus ja välittäminen ovat olennaisia tekijöitä oppimismotivaation ja -tulosten kannalta. Esimerkiksi digitaalisessa asiakaspalvelussa tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että asiakkaan kokema välittäminen ja huomiointi vaikuttavat ratkaisevasti asiakastyytyväisyyteen ja -uskollisuuteen (Heinonen 2024). Tämä ajatus on suoraan sovellettavissa myös opetukseen: opiskelijan kokemus siitä, että opettaja välittää ja huomioi hänet yksilönä, vahvistaa sitoutumista ja parantaa oppimistuloksia (Bingham ym. 2015).

Välittäminen opetuksessa tarkoittaa enemmän kuin vain tiedon jakamista. Se viittaa opettajan kykyyn kohdata opiskelija empaattisesti ja tukea hänen oppimisprosessiaan. Opettajan tulee tunnistaa opiskelijoiden tarpeet ja mukauttaa omaa toimintaansa niin, että oppiminen on mahdollisimman sujuvaa ja opiskelijat tuntevat olonsa arvostetuiksi. Laurea- ja LAB-ammattikorkeakoulut (myöhemmin Laurea ja LAB) ovat vahvasti omaksuneet digitaaliset työkalut ja menetelmät osana opetustaan, samalla painottaen opiskelijoiden yksilöllisten oppimispolkujen tukemista. Molemmissa korkeakouluissa korostetaan työelämälähtöistä ja käytännönläheistä oppimista, jossa opiskelijat toimivat aktiivisesti osana työelämän kehittämishankkeita. Tämä lähestymistapa heijastuu erityisesti Laurean Learning by Developing (LbD) -pedagogiikassa, jossa oppiminen tapahtuu todellisten kehittämistehtävien kautta yhteistyössä opettajien, opiskelijoiden ja työelämän edustajien kanssa (Laurea n.d.). LAB puolestaan kehittää jatkuvasti työelämälähtöistä pedagogiikkaansa vastaamaan sekä työelämän että ammattikorkeakoulun tavoitteita. LABin pedagoginen lähestymistapa perustuu tiiviiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja yksilöllisesti räätälöityyn ohjaukseen, mikä lisää opiskelijoiden motivaatiota ja sitoutumista oppimisprosessiin (Tiittanen & Lettojärvi 2024). Näissä korkeakouluissa digitaalinen ja verkko-oppiminen yhdistyvät saumattomasti henkilökohtaiseen ohjaukseen, joka mahdollistaa opiskelijoiden yksilöllisten tarpeiden huomioimisen ja oppimispolkujen joustavuuden (Heinonen & Temisevä 2024)

Verkko-opetuksessa välittämisen ilmentäminen voi tapahtua esimerkiksi henkilökohtaisen palautteen antamisen, nopean reagoinnin ja ystävällisen viestinnän kautta. Tutkimuksissa on korostettu, että räätälöity, opiskelijan tilanteen huomioiva viestintä lisää opiskelijan kokemusta siitä, että hänestä välitetään (Wang ym. 2023). Laurea ja LAB ovat ottaneet tämän huomioon kehittäessään digitaalisia oppimisympäristöjä, joissa opiskelijat saavat tukea ja palautetta jatkuvasti, mikä vahvistaa heidän tuntemustaan siitä, että opettajat välittävät heidän edistymisestään.

Empatia on tässä avainasemassa. Opettajan tulee osoittaa ymmärrystä opiskelijan haasteita kohtaan ja tarjota tukea, joka auttaa heitä saavuttamaan omat oppimistavoitteensa. Tämä voi olla erityisen tärkeää digitaalisissa ympäristöissä, joissa opiskelijat saattavat tuntea itsensä etäisiksi ja irrallisiksi. Opettajan empaattinen suhtautuminen voi tehdä oppimisprosessista inhimillisemmän ja opiskelijan tarpeet paremmin huomioivan (Bingham ym. 2015).

Yhteisluominen opetuksessa

Toinen keskeinen näkökulma opettajan ja opiskelijan väliseen suhteeseen on yhteisluominen. Tämä tarkoittaa, että opetusprosessin laatu ei ole pelkästään opettajan vastuulla, vaan opiskelija osallistuu aktiivisesti oppimistilanteen rakentamiseen. Opettaja toimii fasilitaattorina, joka tukee opiskelijan omia ponnistuksia ja mukauttaa opetusta opiskelijoiden tarpeiden mukaisesti.

Yhteisluomisessa opiskelijan rooli ei ole passiivinen, vaan hän on aktiivinen toimija oppimisprosessissaan. Opettaja voi tukea tätä esimerkiksi antamalla opiskelijoille mahdollisuuksia vaikuttaa oppimistehtäviin tai opetuksen sisältöön. Tällainen yhteistyö lisää opiskelijan sitoutumista ja motivaatiota, sillä he kokevat olevansa merkittävä osa omaa oppimisprosessiaan ja että heidän itsemääräämisoikeutensa ja äänensä tulevat kuulluiksi (Ryan & Deci 2017; Kaur & Noman 2020).

Tutkimukset (Khanna ym. 2024, Davey ym. 2023) osoittavat, että yhteisluominen lisää opiskelijoiden motivaatiota ja sitoutumista oppimiseen, koska he kokevat voivansa vaikuttaa omaan oppimiseensa. Tämä korostaa opettajan kykyä kuunnella opiskelijoita ja olla joustava opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Välittäminen ja yhteisluominen opetuksen kulmakivinä

Välittämisen ja yhteisluomisen periaatteet voidaan siirtää käytäntöön monin eri tavoin. Opettajan rooli muuttuu enemmän oppimisen ohjaajaksi ja tukijaksi, joka tarjoaa resursseja ja tilaa opiskelijan omalle aktiiviselle oppimiselle. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että opiskelijoille tarjotaan valinnanvapautta oppimismenetelmien ja -tehtävien suhteen. Näin opiskelijat voivat valita itselleen parhaiten sopivat tavat oppia ja vaikuttaa omaan oppimiskokemukseensa (Wang ym. 2023). Laurea ja LAB edistävät tätä tarjoamalla joustavia oppimisratkaisuja ja monipuolisia oppimispolkuja, joissa opiskelija voi valita omaan tarpeeseensa sopivia oppimismenetelmiä.

Digitaalisessa opetuksessa opiskelijat eivät aina saa kasvokkain tapahtuvaa palautetta, mutta opettajan antama yksilöllinen palaute voi korvata tämän puutteen. Kun opiskelija tuntee, että opettaja huomioi hänen edistymisensä ja tarjoaa konkreettisia parannusehdotuksia, hänen motivaationsa ja sitoutumisensa oppimiseen kasvavat (Ryan & Deci 2017). Laurea ja LAB ovat panostaneet digitaalisiin työkaluihin, jotka mahdollistavat yksilöllisen palautteen antamisen, mikä parantaa opiskelijoiden kokemusta opetuksesta ja vahvistaa heidän oppimistuloksiaan.

Välittäminen ja yhteisluominen ovat olennaisia tekijöitä, kun halutaan luoda merkityksellisiä oppimiskokemuksia digitaalisessa ympäristössä. Vaikka teknologia on muuttanut opettajan ja opiskelijan välistä suhdetta, inhimilliset arvot, kuten empatia ja huomiointi, säilyttävät keskeisen roolinsa. Opettajan tulee aktiivisesti pyrkiä välittämään opiskelijoistaan ja tukemaan heidän yksilöllisiä oppimistarpeitaan, erityisesti digitaalisissa ympäristöissä, joissa fyysinen läsnäolo ei ole mahdollista.

Tutkimukset (esim. Khanna ym. 2024; Davey ym. 2023) osoittavat, että välittämisen ja yhteisluomisen periaatteet parantavat oppimistuloksia, lisäävät opiskelijoiden sitoutumista ja tekevät oppimisprosessista inhimillisemmän. Nämä tekijät eivät vain paranna oppimiskokemusta, vaan ne voivat myös luoda perustan pitkäkestoiselle oppimismotivaatiolle ja oppimiselle (Ryan & Deci 2017; Heinonen 2024). Opettajille tämä tarkoittaa, että heidän on tärkeää tunnistaa opiskelijoiden tarpeet ja mukauttaa opetustaan siten, että välittäminen ja yhteisluominen ovat keskeisiä osia opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Laurea ja LAB voivatkin näyttävät esimerkkiä, kuinka välittämisen ja yhteisluomisen periaatteet voidaan tuoda osaksi modernia digipedagogiikkaa.