Varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteen uudistus ja kriittinen työvoimatilanne on herättänyt paljon keskustelua. Riittääkö lapsille riittävästi ammattitaitoisia kasvattajia? Kuka varhaiskasvatuksessa työskentelee? Miten laadukas ja lapsilähtöinen varhaiskasvatus turvataan? Uudistuksen vuoksi myös ammattikorkeakoulut ovat uuden haasteen edessä henkilöstön kouluttamisessa. Millainen on varhaiskasvatuksen sosionomin uusi koulutuspolku ja millaista osaamista sen tulisi tuottaa?
Johdanto
Varhaiskasvatuksen henkilöstörakenne uudistui vuonna 2018 voimaan tulleen varhaiskasvatuslakimuutoksen (varhaiskasvatuslaki 540/2018) myötä siten, että varhaiskasvatuksessa työskentelee jatkossa varhaiskasvatuksen opettajia, varhaiskasvatuksen sosionomeja sekä varhaiskasvatuksen lastenhoitajia. Varhaiskasvatustyön kasvavien vaatimusten muuttunut toimintaympäristö edellyttää monialaista osaamista ja eri ammattirooleissa toimivien osaamisen kirkastamista. Varhaiskasvatuksen erilaiset koulutustaustat tuottavat ammattiryhmän eriytynyttä osaamista sekä kaikille yhteistä osaamista, joista muodostuu varhaiskasvatustyön kokonaisuus (Ukkonen-Mikkola, Yliniemi, Wallin & Kinnunen 2021, 73). Aiemmin ammattikorkeakoulut ovat kouluttaneet varhaiskasvatuksen opettajia, mutta uuden lain myötä opettajien koulutusvastuu siirtyy yliopistoille ja ammattikorkeakoulujen koulutusvastuuksi muodostuu varhaiskasvatuksen sosionomien kouluttaminen.
Varhaiskasvatuksen sosionomin asiantuntijuuden kehittämiseksi Laureassa on suunniteltu varhaiskasvatuksen sosionomin osaamista tukevat opintojaksot. Tässä artikkelissa kuvaamme Laurea-ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmatyön kehittämisprosessin etenemistä, opintojaksojen rakentumista ja uuden opetussuunnitelman sisällön. Opetussuunnitelmatyön tueksi rakennamme myös kuvaa varhaiskasvatuksen ammattirakenteen uudistuksesta sekä varhaiskasvatuksen sosionomin osaamisesta.
Varhaiskasvatuksen sosionomi
Varhaiskasvatuksen sosionomi tuo lapsiryhmään osaamista lasten kokonaisvaltaisen kasvun ja hyvinvoinnin pedagogisesta edistämisestä, perheiden kanssa työskentelyn erityisosaamista, palvelujärjestelmän ja verkostoyhteistyön osaamista sekä kriittistä yhteiskunnallista tietoisuutta kasvatuksen ja hyvinvoinnin kysymyksistä. (Nivala & Rönkkö (2021,144.) Varhaiskasvatuksen koulutuksen kehittämisohjelma (2021) määrittelee varhaiskasvatuksen sosionomien eriytyneeksi osaamiseksi seuraavat osaamisalueet: lasten ja perheiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistaminen, laaja-alainen pedagoginen suunnittelu, toiminta ja arviointi sekä osallisuuden ja kulttuurisen moninaisuuden edistäminen. Varhaiskasvatuksen sosionomi hallitsee osallistavia ja yhteisöllisiä pedagogisia menetelmiä, palveluohjausta ja verkostomaisia työskentelytapoja, osaa tukea perheiden vertaistoimintaa ja omaehtoisen yhteisöllisyyden rakentumista, hyödyntää uusinta tutkimustietoa ja menetelmiä pedagogisen toiminnan ja yhteistyön toteuttamisessa ja kehittämisessä.
Varhaiskasvatuksen sosionomi on uusi ammattinimike, jolle on vasta rakentumassa oma koulutuspolkunsa. Varhaiskasvatuksen sosionomin opetussuunnitelmalla on keskeinen merkitys ammatti-identiteetin rakentajana. Opetussuunnitelman rakentamisen ja kehittämisen myötä voidaan vahvistaa uuden ammattiryhmän osaamista ja ammatti-identiteettiä. Uuden opetussuunnitelman myötä pyritään innostamaan sosionomiopiskelijoita valitsemaan varhaiskasvatuksen opinnot osana urasuunnitelmaansa ja sitä kautta turvaamaan työntekijöiden saatavuus tulevaisuudessa varhaiskasvatuksen kentällä.
Varhaiskasvatuksen opetussuunnitelman kehittämisprosessi Laurea-ammattikorkeakoulussa
Valmistautuminen varhaiskasvatuksen koulutuksen uudistukseen on ollut vuosia kestänyt prosessi, joka alkoi, kun ensimmäiset merkit tulevista uudistuksista ilmenivät. Laureassa on aktiivisesti seurattu valtakunnallisia linjauksia koulutuksen kehittämiselle ja varsinainen uuden opetussuunnitelman rakentamiseen tähtäävä prosessi käynnistyi maaliskuussa 2019. Opetussuunnitelmatyöskentely aloitettiin ensin laajalla ryhmäytymisellä, johon osallistuivat monialaisesti Laurean varhaiskasvatuksen, lastensuojelun sekä perhetyön lehtorit. Ryhmä työskenteli eri kokoonpanoissa keskustellen ja nostaen esiin eri näkökulmia varhaiskasvatuksen sosionomin osaamiseen ja koulutuksen mahdollisiin sisältöihin ja osaamisen painopistealueisiin. Työryhmissä pohdittiin myös uuden opetussuunnitelman mahdollisia sisältöjä suhteessa koko sosionomin tutkintoon. Ryhmät perehtyivät ajankohtaisiin julkaisuihin ja seurasivat keskustelua varhaiskasvatuksen liittyen. Työskentelyn tuloksena syntyi erilaisia ehdotuksia ja hahmotelmia opintosuunnitelman kehyksiksi.
Kehittämistyön ensimmäisessä vaiheessa tehdyn laajan yhteisen työskentelyn lopuksi nimettiin jokaisesta Laurean yksiköstä yksi edustaja, jotka muodostivat yhdessä varhaiskasvatuksen kehittämistyöryhmän. Työryhmän tavoitteeksi asetettiin opetussuunnitelman työstäminen ja jatkokehittäminen. Työryhmä tapasi ja työskenteli säännöllisesti koostaen aikaisemmin työstettyjä näkökulmia. Suuntaviivoja ja raameja Laurean opetussuunnitelman kehittämistyön tueksi haettiin sekä alueyhteistyöstä kuin myös valtakunnallisesti toimivan Ammattikorkeakoulujen varhaiskasvatusverkoston työskentelyyn osallistumalla.
Samaan aikaan tapahtuva varhaiskasvatuksen laajamittainen, monilla eri tahoilla ja tasoilla etenevä, kehittämistyö tunnistettiin sekä haasteeksi että mahdollisuudeksi. Laurean opetussuunnitelman osaamistavoitteita onkin työstetty monien eri tahojen kanssa, esimerkiksi työelämän ja muiden samaa kehittämistyötä tekevien verkostojen kanssa. Työryhmä vastasi myös koulutuspolkuun liittyvien uudistusten tiedottamisesta omalle henkilöstölle ja opiskelijoille.
Työelämälähtöistä opetussuunnitelmatyöskentelyä
Työryhmän työskentelyn tueksi kutsuttiin koolle varhaiskasvatuksen työelämän edustajia kentän äänen ja tulevaisuuden osaamistarpeiden kartoittamiseksi. Työelämäyhteistyön tavoitteena oli, että opetussuunnitelman sisällöissä kyettäisiin huomioimaan mahdollisimman hyvin työelämän osaamistarpeet tällä hetkellä ja tulevaisuudessa. Työelämän edustajat saivat myös kommentoida sen hetkistä opetussuunnitelman kehittämistyöryhmän luonnosta. Työelämätapaaminen toteutettiin verkossa ja tilaisuudessa oli paikalla usean pääkaupunkiseudun kunnan ja varhaiskasvatustoimijan edustajia.
Pääkaupunkiseudun työelämätapaamisessa käsittelimme pienryhmissä seuraavia teemoja: varhaiskasvatuksen sosionomin osaamisen painopisteet ja osaamisen edellytykset, varhaiskasvatuksen sosionomin tuottama lisäarvo sekä toiveet ja odotukset koulutuksen kehittämiselle. Pienryhmäkeskusteluista nousi esiin samoja osaamistarpeita, joita on tunnistettu koulutuksen kehittämisen valtakunnallisissa linjauksissa sekä Laurean opetussuunnitelmatyöskentelyssä. Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö, palveluohjausosaaminen, lasten ja perheiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen sekä verkostotyö nousivat keskiöön yhteisessä keskustelussa.
Työelämäyhteistyössä nousseet teemat ja osaamistarpeet huomioitiin opetussuunnitelman jatkotyöstämisessä ja sen jälkeen edelleen muokattu opetussuunnitelmaluonnos lähetettiin sisäiselle kommentointikierrokselle asiantuntijoille, jotka olivat osallistuneet aikaisempaan kehittämistyöhön prosessin alussa. Saatujen kommenttien avulla opetussuunnitelma sai lopullisen muotonsa toukokuussa 2021.
Valmis opetussuunnitelma
Kehitystyön tuloksena syntyi varhaiskasvatuksen sosionomin koulutuksen opetussuunnitelma (OPS), joka luo perustan varhaiskasvatuksen sosionomin koulutukseen. Varhaiskasvatuksen sosionomin opinnot ovat osa kelpoisuuteen johtavaa opintopolkua. Varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuutta tuottavat opinnot ovat Laurea-ammattikorkeakoulussa 60 opintopisteen kokonaisuus, jotka koostuvat kolmesta (10 op) varhaiskasvatuksen sosionomin täydentävän osaamisen opintojaksosta yhdestä pedagogisesta työharjoittelusta varhaiskasvatuksessa (15 op) sekä varhaiskasvatukseen suuntautuneesta opinnäytetyöstä (15 op).
Valmiissa opetussuunnitelmassa Varhaiskasvatuksen sosionomin osaaminen -moduulin (30 op), osaamistavoitteiksi on määritelty: ”Varhaiskasvatuksen opinnoissa opiskelija kehittää kasvatusosaamista, monialaista yhteistyöosaamista sekä varhaiskasvatuksen sosionomin asiantuntijuutta. Opiskelija kehittää lapsen yksilöllistä ja yhteisöllistä kasvua, kehitystä ja oppimista tukevaa osaamistaan. Opiskelija oppii varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan osaamista ja vahvistaa ydinosaamiseen liittyvää ymmärrystään, tietoja ja taitoja varhaiskasvatuksessa toteutuvaksi toiminnaksi ja varhaiskasvatuksen sosionomin ammatilliseksi erityisosaamiseksi ” (Laurea-ammattikorkeakoulu ops 2021.)
Laurea-ammattikorkeakoulun pedagogisen toimintamallin, Learning by Developing, mukaisesti opintojaksojen sisällöt on rakentuneet siten, että ne mahdollistavat teoreettisen perustan rakentamisen sekä työelämän ympäristöissä erilaisten projektien kautta tapahtuvien oppimiskokonaisuuksien rakentamisen. Kukin opintojakso toimii myös kokonaisuudesta irrallisena toteutuksena, mahdollistaen opiskelijoiden erilaisia valintoja.
Varhaiskasvatusten koulutusten kehittämisohjelman mukaan varhaiskasvatuksen sosionomin osaamisessa painottuvat varhaiskasvatuksen yleisen pedagogisen osaamisen lisäksi myös ennaltaehkäisevä, monialainen lapsen ja perheen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen sekä verkostotyön ja palveluohjauksen osaaminen. Varhaiskasvatuksen sosionomin osaamista on myös monikulttuurinen, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta tukeva ja rakentava työote. (Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisfoorumi 2021, 83-84.)
Koulutuksen tuottamaa osaamista tulee tarkastella sekä valmistuneen varhaiskasvatuksen sosionomin osaamisen opetussuunnitelman kautta, että tutkinnon kokonaisuuden näkökulmasta. Koulutus kokonaisuudessaan tuottaa sosionomin osaamisen kompetensseja vastaavaa osaamista, kuten esimerkiksi palvelujärjestelmään liittyvää ohjausosaamista sekä tutkimus- ja kehittämisosaamista. Lisäksi opiskelija voi vahvistaa omaa osaamistaan erilaisten valintojensa kautta esimerkiksi lastensuojelun ja perhetyön osaamiseen tai monikulttuuriseen osaamiseen.
Lopuksi
Varhaiskasvatuksen sosionomin avoimia työpaikkailmoituksia tarkasteltaessa voidaan todeta, että Laurea-ammattikorkeakoulun varhaiskasvatuksen sosionomin opetussuunnitelman sisältö ja sen tuottama osaaminen näyttää vastaavan tämän hetkisen varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänkuvia.
Tämä artikkelissa kuvattu varhaiskasvatuksen sosionomin opetussuunnitelmatyöskentely on ensimmäisen kehittämisprosessisyklin loppu, mutta laajemmin tarkasteltuna se on uuden kehittämisen alku. Uudessa kehittämissyklissä keskeinen sija tulee olemaan työelämän, opiskelijoiden, valtakunnallisen kehittämisen, verkostoyhteistyön sekä oppilaitosyhteistyön yhteiskehittämisellä.
Lakimuutoksen ja varhaiskasvatusta koskevan kehittämistyön myötä varhaiskasvatuksen sosionomista on rakentumassa uusi ammattinimike, jolla on oma profiloitunut työnkuvansa (varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisohjelma 2021, 81-84). Nyt luotu varhaiskasvatuksen sosionomin uusi opetussuunnitelma luo perustan varhaiskasvatuksen sosionomin osaamiselle, kehittymiselle ja vakiintumiselle osaksi laadukasta varhaiskasvatusta.
Lähteet:
- Laurea ops. Verkkoviite viitattu 2.12.2021. https://ops.laurea.fi/
- Nivala, E. & Rönkkö, S. 2021 varhaiskasvatuksen sosionomin asiantuntijuus ja sosiaalipedagoginen osaaminen. Teoksessa ( toim.). Fonsen, E., Koivula, M., Korhonen, R., Ukkonen-Mikkola, T. Varhaiskasvatuksen asiantuntijat yhteistyössä eteenpäin. Suomen Varhaiskasvatus ry.
- Ukkonen-Mikkola, T., Yliniemi,R., Wallin, O. & Kinnunen, P. 2021. Kohti muuttuvaa moniammatillisuutta. Teoksessa ( toim.). Fonsen, E., Koivula, M., Korhonen, R., Ukkonen-Mikkola, T. Varhaiskasvatuksen asiantuntijat yhteistyössä eteenpäin. Suomen Varhaiskasvatus ry.
- Varhaiskasvatuslaki 540/2018.
- Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisfoorumi 2021. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:3. Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisohjelma 2021–2030. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö, 57–59. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162662/OKM_2021_3.pdf?sequence=1&isAllowed=y (haettu 2.12.2021).