Tässä blogissa kuvataan innovaatioekosysteemin kehittämistä ManagiDiTH-hankkeelle projektijohtamisen työkaluja ja toimintatapoja hyödyntäen osana projektijohtamisen opinnon LbD (Learning by Developing) -toteutusta. Kehittämisen myötä hankkeen ekosysteemiin saatiin uusia näkökulmia ja uudenlaista dynamiikkaa.

Uusi innovaatioekosysteemi laadittiin Laurean monikansalliselle maisteriohjelmalle – ManagiDiTH eli Master of Managing Digital Transformation in the Health Sector (ManagiDiTH 2023) projektijohtamisen työkaluja ja toimintatapoja käyttäen. Jo maisteriohjelman valmistelun yhteydessä oli selvitetty digitaalisen terveydenhuollon kehittymiseen vaikuttavia trendejä keväällä 2023. Selvitystyössä ekosysteemin keskeisiksi piirteiksi oli nostettu innovatiivisuus ja yhteiskehittäminen eri toimijoiden välillä. Opiskelijaryhmän kehitystyön tavoitteena oli varmistaa ko. maisteriohjelman kyvykkyys vastata alan nykyisiin ja tuleviin osaamistarpeisiin; ryhmä kiinnostui erityisesti hankkeen ranskalaisen sidosryhmän palautteesta, jossa ehdotettiin ekosysteemin kuvaukseen dynamiikkaa ja virtausliikettä. (ManagiDiTH 2023, 1–2; 30–33.)

Biologisessa ekosysteemissä toisistaan riippuvaiset eliöt sopeutuvat ympäristön muutoksiin. Myös innovaatiotutkimuksessa ekosysteemiin liittyy innovaatioympäristön muutoksiin sopeutumista; innovaatio-ekosysteemi voi siis olla jatkuvasti uusia ideoita tuottava organisaatioiden verkosto. (Nieminen, Valovirta & Pelkonen 2011, 23–24.) ManagiDiTH-hankkeen toiminnan osatavoitteena on tuottaa innovaatioita, menetelmiä ja käytänteitä sosiaali- ja terveysalan digitaalisen transformaation johtamiseen (ManagiDiTH 2024). Master of Managing Digital Transformation in the Health Sector -koulutuksella (ManagiDiTH 2023) pyritään siis lisäämään osaamista ja innovaatioita, jotka edelleen tuottavat uusia osaamisen ja innovaatioiden tarpeita (vrt. Kuva 1).

Kehitystyössään opiskelijaryhmä inspiroitui Sitran (2022, 15) visualisoinnista, jossa tulevaisuuden osaaminen on jäsennetty systeemisen muutoksen kolmelle tasolle: järjestelmän muutokset, vuorovaikutuksen muutokset sekä transformatiiviset (uudistavat) muutokset. LbD-pedagogiikkaan pohjautuva, projekti-tyyppinen, osallistavia menetelmiä hyödyntävä kehittäminen on iteratiivinen oppimisen prosessi, jossa jatkuva palaute ja reflektio mahdollistavat tehokkaan kehittämisen (Tuominen, Järvi, Lehtonen, Valtanen & Martinsuo 2015, 11, 32; Kortesalmi & Leppäniemi 2019).

Laurean opiskelijaryhmän laatima ekosysteemikuvaus perustuu vastavuoroiseen virtausliikkeeseen maisteriohjelman ja työelämän toimijoiden välillä. Lopputuloksena syntyy mm. datan hyödyntämiseen liittyvää osaamista; ratkaisuun päädyttiin Euroopan datastrategian pohjalta (Euroopan komissio 2024). Tärkeänä pidettiin myös digitaitojen kasvavaa merkitystä yleisenä työelämän taitona (Launikari & Hario, 2021), joka on erityisen tärkeää sosiaali- ja terveysalalla (Pennanen ym. 2023, 43–46). Alan ammattilaisten digiosaamisen kehittämisen lisäksi tärkeäksi nousi datan hyödyntämistä lisäävä osaaminen, joka on Euroopan unionin tasolla tunnistettu kehittämisen kohde (EIT Health 2021, 25). Toimeksiantajan palautteen mukaan opiskelijaryhmän lähestymistapa tuo ekosysteemikuvaukseen liikettä ja vastavuoroisuutta. Kuvattua mallia tukee Triple Helix -tyyppinen työelämän, liike-elämän / teollisuuden ja julkisen sektorin yhteistyö (Etzkowitz 2008) innovoinnissa. Digitaalisten ympäristöjen tutkijat (Calzada 2021; kts. myös Vuorela & Jalas 2022) korostavat myös Penta-helix tyyppisen orkestroinnin hyödyntämistä innovaatioekosysteemeissä, jolloin mukana ovat lisäksi sosiaaliset yritykset ja yhteiskunnalliset aktivistit.

Kirjoittajat

YAMK-opiskelijat Maarit Tillman, Kaius Karlsson ja Tiia Lassander ovat työstäneet Projektijohtamisen opinnolla ManagiDiTH-hankkeen toimeksiantoa sekä laatineet tulosten pohjalta blogitekstin.

Yliopettaja Taina Vuorela ja yliopettaja Ruusa Ligthart toimivat opinnon ohjaajina ja vastasivat LbD-integraatiosta. He ovat lisänneet blogiin sidosryhmäyhteistyöhön liittyviä näkökulmia sekä vastanneet omalta osaltaan blogitekstin viestinnällisestä sujuvuudesta.

Lähteet

• Arola M., Huttula T., Jämsén P., Kirjavainen A., Mustikainen H., Ranki S., Santamäki I., Vesa A. & Villanen J. 2022. Tulevaisuuden osaaminen syntyy ekosysteemeissä. Viitattu 6.2.2024.
• Calzada, I. 2021. Smart City Citizenship. Amsterdam: Elsevier.
• EIT Health 2021. Learning from health data use cases. Real-world challenges and enablers to the creation of the European Health Data Space. Think Tank. European Institute of Innovation & Technology.
• Etzkowitz, H. 2008. The Triple Helix: university-industry-government innovation in action. New York: Routledge.
• Euroopan komissio 2024. Eurooppalainen terveysdata-avaruus. Terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto. Euroopan komissio. Viitattu 7.5.2024.
• Kortesalmi, M., Leppäniemi, T. 2018. Projects – Conceptualising practical knowledge. Teoksessa Juvonen, S., Marjanen, P. & Meristö, T. (eds.) Learning by Developing 2.0 – Case Studies in Theory and Practice. Laurea Publications 101.
• Launikari, M. & Hario, P. 2021. Työnantajat ja digitalisaatio – Digiosaaminen on perustaito 2020-luvun työelämässä. Laurea Journal. Laurea-ammattikorkeakoulu.
• ManagiDiTH 2024. Master’s programme details. ManagiDiTH. Advanced Digital Skills. Digital Europe Programme. Viitattu 18.2.2024.
• Nieminen, M., Valovirta, V. & Pelkonen, A. 2011. Systeemiset innovaatiot ja sosiotekninen muutos. Kirjallisuuskatsaus. VTT Tiedotteita 2593. VTT. Helsinki.
• Pennanen, P., Jansson, M., Torkki, P., Harjumaa, M., Pajari, I., Laukka, E., Lakoma, S., Härkönen, H., Verho, A., Martikainen, S., Kouvonen, A. & Leskelä, R. 2023. Digitaalisten palvelujen vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollossa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:52. Selvitys- ja tutkimustoiminta. Valtioneuvosto.
• Tuominen T., Järvi K., Lehtonen M., Valtanen J. & Martinsuo M. 2015. Palvelujen tuotteistamisen käsikirja. Osallistavia menetelmiä palvelujen kehittämiseen. Aalto-yliopiston julkaisusarja. Viitattu 14.5.2024.
• Vuorela, T. & Jalas, P. 2022. Smart Is as Smart Does. Low Power Personal Area Networks (LPPAN) for Orchestrated Co-creation of Smart Cities. Jalonen, M. (ed.) Smart Cities in Smart Regions Conference Proceedings. Lahti: LAB UAS. Viitattu 14.6.2024