Kolmipäiväinen EARMA-konferenssi Oslossa toukokuun 2022 alussa kokosi yhteen ison joukon tutkimushallinnon, tutkimuksen tuen ja tutkimuspalveluiden asiantuntijoita. European Association for Research Managers and Administrators – EARMA on tutkimuspäälliköiden ja hallinnoijien oma eurooppalainen yhteisö, joka järjestää vuotuisen konferenssin lisäksi teemaryhmätapaamisia, koulutuksia sekä virtuaalisia tapaamisia ja keskustelutilaisuuksia. Kahden vuoden verkkokonferenssin jälkeen mahdollisuus päästä verkostoitumaan ja tapaamaan muita tutkimushallinnon ja -palveluiden ammattilaisia kasvokkain sai liikkeelle ennätysmäärän osallistujia, jopa 1 150. Tänä vuonna ohjelmassa oli mm. puheenvuoroja, paneelikeskusteluja, keskusteluryhmiä, Pecha Kucha -esityksiä ja postereita, unohtamatta yhteisiä sosiaalisia aktiviteetteja ja verkostoitumista.
Kuva EARMA-konferenssin virallisista avajaisista, mukana 1150 osallistujaa. Kuva: Malin Wikstedt
EARMAn konferenssissa oli erillismaksusta mahdollista osallistua varsinaisia konferenssipäiviä edeltäviin työpajoihin institutionaalisista tutkimusstrategioista, Horisontti Eurooppa -ohjelman pilarin 2 ehdotuksista ja apurahahakemuksista. Saman päivän aikana oli lisäksi runsaasti mahdollisuuksia tutustua toisiinsa erilaisissa sosiaalisissa tapahtumissa, kuten mm. pastanvalmistuspajassa, saunassa Oslo vuonon äärellä (Oslo Badstuforening), innovaatiokierroksella Oslon yliopistossa (Life Science Growth House), kasvitieteellisessä puutarhassa, Oslon oopperatalossa ja uudessa modernissa Munch-museossa. Konferenssin avaustilaisuuden ja verkostoitumisvastaanoton tapahtumapaikkana toimi upea Oslon kaupungintalo, jossa Nobelin rauhanpalkinto jaetaan. Kahden varsinaisen konferenssipäivän ohjelma painottui teemoihin, jotka käsittelivät vaikuttavuutta (impact), tutkimuksen tukipalveluita (pre- ja post-award) sekä ammatillista kehittymistä ja tunnustamista (professional development and recognition). (EARMA Conference 2022.)
Vaikuttavuus
Yksi kuluvan rahoituskauden 2021–2027 tärkeistä teemoista on vaikuttavuus, josta näkyi myös EARMA-konferenssin useissa puheenvuoroissa. Vaikuttavuuden merkitys ja laajuus ovat kehittyneet valtavasti viime vuosien aikana, ja pandemian todettiin olleen käännekohta, jolloin myös itse sana vaikuttavuus sai uusia ulottuvuuksia. Yhteistyön voima astui kuvioihin entistä tärkeämpänä tekijänä, tulevissa hauissa tämä näkynee isompina konsortioina, joissa enemmän yrityspartnereita ja yhteiskunnallisia tekijöitä. Pandemian vaikutuksesta resilienssi on noussut mukaan vaikuttavuuskeskusteluun. Horisontti Eurooppa -ohjelman missioissa esimerkiksi painotetaan kestävää ja pitkän aikavälin vaikuttavuutta, kun edellisellä ohjelmakaudella Horisontti 2020:ssa fokus oli ennemmin lähitulevaisuudessa.
Ensimmäisen konferenssipäivän pääpuheenvuoron jälkeen UMC Utrecht (University Medical Center) yhdessä Impacter -yrityksen kanssa pääsivät loistamaan. Kaikki eivät mahtuneet edes valtavaan saliin vaan kuuntelivat salin ulkopuolella! UMC Utrecht esitteli kehittämäänsä menetelmää, jolla tutkijat löytävät helposti tutkimukselleen sopivia hakuja ja tutkimusrahoitusta. Hakemusten läpimenon luvataan nousevan Impacter-järjestelmän avulla, joka tekee ensimmäisen arvioinnin hakemukselle, arvioi hakemuksen suhteessa tuhansiin muihin onnistuneisiin hakemuksiin, yhdistää rahoitusmahdollisuudet tutkijoiden omiin julkaisuprofiileihin ja antaa palautetta menestyksen avainalueista (SDG-tavoitteita unohtamatta). Siten tutkimuksen tukipalveluille jää enemmän aikaa käydä läpi järjestelmän tuottamaa perusteellista palautetta ja näin hyödyntää sen antamaa lisäinfoa data-analytiikan avulla. Myös Itä-Suomen yliopisto ja Oulun Yliopisto kertoivat omista ratkaisuistaan vaikuttavuuden esiin tuomiseksi esittelemällä tutkimuksen vaikuttavuus (UEF Impact Toolkit) -sivustoaan sekä Impact Helper -vaikuttavuustyökaluaan, jotka molemmat tukevat vaikuttavien TKI-toimien suunnittelua.
Tutkimuksen tukipalvelut
Tutkimuksen tukipalvelut jaetaan perinteisesti kahteen vaiheeseen – valmisteluvaiheen tuki (pre-award) ennen rahoituspäätöstä sekä käynnissä olevien hankkeiden tuki (post-award). University College of Dublin on keskittänyt omat pre- ja post-award palvelunsa digitaaliseen tutkimus- ja innovaatioportaaliin. Sen kehittämisen yhteydessä tehtiin tutkimuspalvelujen tietojen uudelleenarviointi ja uudelleensuunnittelu, jolloin ”tutkijan matka” kartoitettiin täysin uudestaan, mikä mahdollisti käyttäjäkeskeisen ja -lähtöisen tietoalustan rakentamisen. Palveluntarjoajan lähestymistavan korvaaminen tutkijakeskeisellä mallilla tuotti ketterän, helposti navigoitavan alustan, joka tuo tiedon tutkijoiden ulottuville rakentaen samalla yhteisöllisyyttä digitaalisen muutoksen aikakaudella. Vai mitä mieltä olette tästä? (UCD Research and Innovation 2022.)
Itse projektipäällikkyys vaatii monenlaista osaamista ja vastuunottoa. Selvästi yhä useampi tutkimusorganisaatio tarjoaa tutkijoilleen keskitettyä projektipäällikköpalvelua (Project Management Office, PMO), joka vapauttaa tutkijat keskittymään varsinaiseen tutkimukseen, ilman hallinnollista vastuuta. Toisaalta vastuiden jakamiseen löytyy monenlaista mallia, mikä tuli esille erityisesti EARMA-konferenssin 15 minuutin pituisissa keskusteluissa. Vaikka keskusteluaika oli lyhyt, jo siinä ajassa ehti kuulla erilaisia käytänteitä esimerkiksi siitä, onko koko hankkeen menestyksekäs toteutus viime kädessä projektipäällikön vai tutkijan vastuulla. Tämä on toteutettu suomalaisissa ammattikorkeakouluissa selvästi melko samanlaisella mallilla, kun taas varsinkin keskieurooppalaisissa yliopistoissa tutkijalla on lopullinen vastuu hankkeen läpiviennistä ja projektipäällikkö tarjoaa vain tukea hallinnollisiin asioihin. Ryhmäkeskusteluissa vaihdettiin kokemuksia myös projektipäälliköiden koulutuksista ja Laurean TKI-projektipäälliköille suunnattu Certified Project Manager -koulutus herätti kiinnostusta paitsi monipuolisuutensa vuoksi, myös pitkän historiansa ansiosta. Projektinhallinta ja sen kehittäminen, projektipäällikkyys sekä parhaiden käytäntöjen jakaminen on selvästi herättänyt suurempaa kiinnostusta, sillä EARMAn alle on vasta jokin aika sitten perustettu uusi temaattinen ryhmä tämän aihealueen ympärille.
Ammatillinen kehittyminen ja tunnustaminen
Norjan kansallinen tutkimushallinnon järjestö Norwegian Network for Administration and Research Management (NARMA) esitteli hyväksi todettua aloitettaan tutkimushallinnon laadun, ammatillisen osaamisen ja urakehityksen parantamiseksi kansallisella tasolla. Kehittämisohjelma on suunnattu kolmelle ryhmälle: uran alkuvaiheessa oleville, kokeneemmille sekä TKI-kentän johtajille. Ohjelma on jo viiden vuoden olemassaolonsa aikana nostanut Norjan tutkimuksen laadun ja näkyvyyden maailmankartalle. Ohjelman painopisteenä ovat erityisesti ns. pehmeät taidot, kuten verkostoituminen ja yhteistyö sekä etätyöskentelyyn ja tiimityöhön liittyvät haasteet ja mahdollisuudet. (NARMA 2022.)
Ammatilliseen kehittymiseen ja tunnustamiseen liittyen EARMAn ydintavoitteena on edistää tutkimushallintoa tunnustettuna ammattialana eurooppalaisissa tutkimusorganisaatioissa ja tutkimusrahoitusorganisaatioissa. Koska Horisontti Eurooppa -ohjelma on entistä monimutkaisempi ja kokonaisvaltaisempi rahoituskanava, myös tukitoimien tarpeet ovat murroksessa. TKI-asiantuntijoiden tulee yhä suuremmissa määrin hallita työssään uusia kokonaisuuksia ja osaamisalueita. Tavoitteen saavuttaakseen EARMAn avaintoimintona onkin sen tutkimushallintoasiantuntijoiden ammatillinen kehittämisohjelma, joka sisältää kolmen uraportaan tason koulutuskokonaisuuden.
Alkutaipaleella oleville tutkimuspalvelun asiantuntijoille EARMA järjestää Early Stage Research Administrators Masterclass (ESRAM) -koulutuksen, jossa käydään perustasolla läpi työkentän isoimmat vastuualueet ja haasteet. Seuraava taso, European Certificate in Research Management (CRM), käsittelee perusteellisemmin Euroopan TKI-kenttää ja sen ulottuvuuksia eri näkökulmista. CRM on 18 kuukauden mittainen ja koostuu kuudesta moduulista. Leaders in Research Management -tasolla EARMA järjestää tapahtumapohjaisia kursseja ja seminaareja, joissa puolestaan perehdytään TKI-johtajien haasteisiin. (ESRAM 2022.) Koulutuskokonaisuuksia esiteltiin konferenssissa samalla, kun keskeiset Research Administration as a Profession (RAAAP) -kyselyn tulokset julkaistiin.
Yhteisöllisyys
Kuva konferenssin verkostoitumistilaisuudesta Oslon kaupungintalolta. Kuva: Malin Wikstedt
Konferenssin sisällön suhteen valinnanvaraa riitti kaikille ja illallinen oli todellinen päivien kohokohta. Ruokailu 1150 ihmisen kanssa yhdessä jättimäisessä huoneessa oli yksinkertaisesti vaikuttavaa, täydennettynä livebändillä – jos siihen asti jaksoi jo pitkäksi venyneen päivän jälkeen jäädä kuuntelemaan. Illallisen lomassa tuli myös vaihdettua käyntikortteja mahdollista hankeyhteistyötä silmällä pitäen. Yhdessä ihmisten tapaamisten ja erinomaisen ruoan kera onkin todennäköistä, että kaikki odottavat jo innolla seuraavaa EARMA-konferenssia Prahassa vuonna 2023!
Konferenssin suurimmaksi positiiviseksi yllätykseksi nousi ennen kaikkea yhteisöllisyys – tulivatpa osallistujat vauraasta öljyvaltio Norjasta, Euroopan vanhimmista yliopistoista tai maailman onnellisimman maan ammattikorkeakouluista, niin me tutkimuksen tukipalvelujen asiantuntijat olemme yhdenvertaisia ja erinomaisesti verkostoituneita. Työkenttä ja sen haasteet ovat samat, vaikka lähestymistavat ja resurssit ovatkin hieman erilaiset. Meitä kuitenkin yhdistää halu kehittyä ja kehittää, myönteinen ajattelutapa muuttuvaa TKI-kenttää kohti ja tämä kaikki yhteistyön voimalla. Tiesittekö muuten, että Norjassa ammattikorkeakoulut kouluttavat tohtoreita (PhD-tutkinnot) ja voivat, täytettyään ennalta määritellyt kriteerit, anoa muuttumistaan yliopistoiksi?
Kirjoittajat:
Henna Kemppainen toimii tutkimuspalvelupäällikkönä Laurean TKI-palveluissa. Hänen tehtäviinsä kuuluu mm. hankehakemusten valmistelun tuki ja laadunvarmistus sekä TKI-työhön liittyvän osaamisen kehittäminen korkeakouluyksiköissä.
Minna Möttönen toimii asiantuntijana Metropolian TKI-palveluissa, hankkeet ja kehittäminen yksikössä. Hän toimii Metropolian laatuverkostossa, tukee ja kehittää TKI-toiminnan vaikuttavuutta, edistää yhteistyöalustojen toimintakulttuurin syntymistä ja tiedolla johtamista.
Malin Wikstedt toimii asiantuntijana Haaga-Helian tutkimuspalveluissa. Hän tukee haaga-helialaisia tutkimus- ja kehitystyössään edistämällä TKI-työhön ja projektien johtamiseen liittyvän osaamisen kehittämistä, sekä valmistelemalla yhdessä asiantuntijoiden kanssa ulkoisesti rahoitettuja tutkimus- ja kehitysprojekteja.
Lähteet:
