Opettajat kokevat usein osaamisen arvioinnin haasteelliseksi: Miten arvioida opiskelijoiden tehtävänpalautuksia mahdollisimman objektiivisesti, läpinäkyvästi ja helposti perusteltavasti? Arvioinnin kriteerien määrittely etukäteen helpottaa opettajan arviointityötä. Korkeakoulussamme olemme kannustaneet opettajia tuottamaan tehtävänannon yhteydessä arviointitaulukon ja tarjonneet opastusta sen laadinnassa. Selkeän ja kattavan arviointitaulukon laatiminen on kuitenkin työlästä ja se jää helposti kiireessä tekemättä. Tarkastelemme tässä artikkelissa selkeiden arviointikriteereiden tarvetta ja hyötyä. Kerromme, kuinka laadimme opettajia varten malleja arviointimatriiseista eri oppimistilanteita varten. Ne ovat nyt avoimesti käytettävissä Laurean verkkosivuilla.

Arvioinnin tarkoituksena on tukea opiskelijan oppimisprosessia, tarjota hänelle kehittävää palautetta sekä motivoida. Arviointi on haasteellinen tehtävä, koska siihen vaikuttavat aina jossain määrin subjektiiviset tekijät. Siksi on suositeltavaa määritellä tehtävän arvioinnin kriteerit etukäteen, jolloin opiskelija saa tietää, mitä hänen odotetaan saavuttavan tehtävässä ja miten eri arviointikriteerit suhteutuvat toisiinsa. Ne selkeyttävät oppimistavoitteita ja antavat lisätietoa siihen, mitä tehtävältä odotetaan ja mitä arvostetaan. Samalla opettajan arviointityö helpottuu.

Osaamisperustaisuus on keskeistä arviointikriteerien määrityksissä. Opetussuunnitelman tasolla määritelty tavoite, kuten opiskelija osaa raportoida ja viestiä ammattimaisesti, voi tarkoittaa erilaisissa tehtävissä hyvinkin erilaisia tarkennuksia odotetun osaamisen suhteen. Opiskelijan kokonaisvaltainen kehittyminen vaatii tarkkaa ja yhdenmukaista palautetta, mitä pyritään tarjoamaan usein. Näin varmistetaan oikeansuuntaista kehittymistä ja nähdään opiskelijan reagoivan annettuun palautteeseen. Hyvin suunnitellut rubriikit kiinnittävät opiskelijoiden huomion tehtävän suorittamisen ydinasioihin (Panadero ym., 2023).

Opiskelijat hyötyvät arviointimatriiseista monin eri tavoin

Arviointitaulukoiden eli rubriikkien avulla pilkotaan opiskelijalta vaadittu osaaminen pienempiin, hallittavampiin osiin, jotta opiskelija pystyy kehittämään osaamistaan tehokkaammin ja kohdennetummin (Dawson, 2017). Hän voi nähdä työnsä eri arviointikriteerien näkökulmasta, mikä tarjoaa mahdollisuuden kehittää itseään pieninä kehitysaskelina useammalla rintamalla suhteessa kiitettävän tason suoriutumiseen. Tämä tukee opiskelijan oman työn arvioinnin taitoja.

Johdonmukaiset ja selkeät arviointitaulukot auttavat opiskelijoita konkretisoimaan henkilökohtaisia tavoitteita, suuntaamaan työskentelyä haluttuihin asioihin sekä motivoivat opiskelijaa parempaan suoritukseen. Saman sisältöisten taulukoiden käyttö useammassa tehtävässä tuo rutiinia opiskelijan suorituksiin ja korkeakoulutasoiseen opiskeluun.

Rubriikkien käytön suurimpia hyötyjä on se, että ne auttavat opiskelijoita keskittymään oppimiseen arvioinnin sijaan tarjoamalla selkeät kuvaukset laadukkaasta työstä. Tämä edellyttää sitä, että rubriikit on suunniteltu sekä formatiiviseen että summatiiviseen käyttöön, painottaen oppimistavoitteita pelkkien arviointikriteerien sijaan. (Brookhart & Chen, 2015)

Arviointitaulukot helpottavat opettajan arviointityötä

Opinnon suunnitteluvaiheessa laaditut arviointikriteerit auttavat opettajaa arvioimaan opiskelijan työtä johdonmukaisesti ja tasapuolisesti, mikä parantaa arvioinnin luotettavuutta. Ne tarjoavat selkeän rakenteen ja ohjaavat opettajan huomioita arvioinnin kannalta olennaisiin seikkoihin. Lisäksi aikaa säästyy tehtävien arviointivaiheessa – opettaja pystyy määrittelemään millä tasolla opiskelija on suhteessa eri kriteereihin ja antamaan sekä kannustavaa että kehittävää palautetta parempaan suoriutumiseen.

Selkeät arviointikriteerit auttavat opettajaa laatimaan tarkkoja ja opinnon tavoitteisiin pohjautuvia tehtävänantoja. Arviointitaulukot mahdollistavat tasalaatuisemman, yhdenmukaisemman ja oikeudenmukaisemman arvioinnin. Tästä on hyötyä erityisesti tilanteissa, jolloin arvioinnin suorittaminen jakautuu pidemmälle ajalle. Arviointitaulukoiden käyttö vähentää opiskelijoilta tulevia lisäkysymyksiä sekä perustelu- ja uudelleenarviointipyyntöjä.

Arviointitaulukot voivat yhtenäistää arviointia organisaation tasolla

Arviointitaulukoiden hyödyntäminen mahdollistaa opettajien laajan yhteistyön yli kurssi- ja substanssirajojen. Kun opinnon osaamistavoitteet pilkotaan pienemmiksi osaamistavoitteiksi, varmistetaan alkuperäisten osaamistavoitteiden saavuttaminen kokonaisvaltaisemmin ja tarkemmin ja samalla määritellään substanssiriippumattomia osaamistavoitteita, joita voidaan hyödyntää opinnosta riippumatta. Viime kädessä opiskelijoiden aktiviteetit johtavat hyvin samantyylisiin suorituksiin. Muun muassa keskustelut, esseet, vertaisarvioinnit, ryhmätehtävät, opponoinnit ovat kaikki yleispäteviä menetelmiä opiskelijoiden osaamisen kehittämiseen – substanssista riippumatta. Opiskelijoita arvioitaessa samoilla kriteereillä opinnosta huolimatta, helpottuu esimerkiksi opettajien ohjaustehtävä, opiskelijoiden ymmärrys odotetusta tuloksesta ja opettajien yhteistyö opinnon sisällä sekä opintojen välillä, jos opinnolla sattuu olemaan useampi opettaja.

Arviointitaulukoiden tehokas ja laajamittainen hyödyntäminen mahdollistetaan, kun tehtävissä käytetään aina samoja maksimipisteitä, esimerkiksi sataa pistettä. Opiskelijan on helppo suhteutua tuohon lukuun, sillä se vastaa suoraan prosentuaalista suoriutumista, millä opinnon kokonaisarviota määritellään. Kun jokaisesta tehtävästä voi saada saman pistemäärän voidaan tehtävien eriarvoisuutta korostaa painotettujen tehtäväryhmien avulla, johon monissa oppimisalustoissa löytyy tukea, mm. Canvas- ja Moodle-ympäristöissä.

Taulukoiden rakentamisen prosessi

Arviointitaulukoiden rakentaminen käynnistyi keväällä 2023, jolloin kokosimme opettajista ja pedagogisista asiantuntijoista koostuvan monialaisen tiimin, johon osallistuivat artikkelin kirjoittajat. Lähdimme liikkeelle keräämällä näkemyksiä ja esimerkkejä eri tahoilta omassa organisaatiossa sekä hyödyntämällä aiheesta tuotettua kirjallisuutta. Valitsimme aktiviteetit, joiden arvioinnin tueksi rakennettiin arviointitaulukot. Näitä aktiviteetteja olivat essee, lyhyet sanalliset tehtävät, oppimispäiväkirja, kehittämistehtävän raportti, verkkokeskustelu, suullinen esitys, vertaisarviointi, opponointi, itsearviointi ja ryhmätehtävään osallistuminen.
Arviointitaulukoiden rakentamista varten loimme excel-taulukon, joka jaettiin dCELLin ja digilehtoreiden yhteisessä Teams-työtilassa. Taulukko toimi koko prosessin ajan yhteisenä työskentelyalustana. Jokaisen arviointitaulukon rakentamisesta oli vastuussa yksi tai kaksi työryhmän jäsentä. Työryhmä kokoontui säännöllisesti, jolloin yhdessä käytiin läpi arviointitaulukoiden tilannetta ja vaihetta.

Arviointitaulukoiden rakentaminen aloitettiin määrittelemällä kullekin tehtävätyypille tunnusomaiset arvioinnin kohteet, joiden pohjalta sanoitimme arviointikriteerit eri arvosanoille. Eri arvosanoja vastaavien tasojen kuvaukset sanallistettiin positiivisessa muodossa esim. osallistuminen, ei sen puute, sillä tarkoituksena on arvioida osaamista. Kriteerien tasokuvaukset laadittiin esim. arviointiskaalalle Kiitettävä 5, Hyvä 3, Tyydyttävä 1 ja Hylätty. Kokonaispistemääräksi sovittiin 100, joka jaettiin kriteereiden kesken.

Arviointitaulukot laadittiin ja tallennettiin Laurean oppimisalustalle opettajille avoimeen työtilaan, josta he voivat hakea omalle toteutukselle sopivan arviointitaulukon. Ne ovat ladattavissa myös Laurean verkkosivuilta.

Kokemuksia arviointimatriisien käytöstä

Arviointitaulukoita ja niiden käyttöä esiteltiin opettajien digipedagogisissa koulutuksissa syksyllä 2023 ja keväällä 2024. Koulutuksissa korostettiin arviointitaulukoiden tavoitteita ja hyötyjä sekä muistutettiin varottavista asioista. Arviointitaulukot koulutusaiheena herätti kiinnostusta ja vilkasta keskustelua opettajien keskuudessa. Niiden käyttöönottoa on edistetty jakamalla tietoa arviointitaulukoista esimerkiksi digilehtorien tiimivierailuissa ja koulutuspajoissa. Tietoisuuden ja myönteisten käyttökokemusten myötä arviointitaulukoiden käyttö tulee varmasti yleistymään.

Esseen arviointitaulukosta pyydettiin opiskelijoilta palautetta syksyllä 2023 restonomikoulutuksen CampusOnline-kurssilla. Kurssilla oli noin 30 opiskelijaa eri ammattikorkeakouluista ja erilaisista koulutusohjelmista. Opiskelijoiden mukaan arviointitaulukko oli selkeä ja perusteltu. Arviointitaulukko sisälsi tarvittavat kriteerit. Heidän mielestään arviointitaulukko oli helposti ymmärrettävä ja siitä sai hyvän käsityksen esseen arvioinnin perusteista. Opiskelijat kritisoivat hieman arvioinnin tiukkuutta, esimerkiksi paremman arvosanan saaminen tuntui mahdottomalta. Kokonaisuutena arviointitaulukko oli opiskelijoiden mukaan reilu ja järkevä.
Jokunen opettaja on lisännyt esim. esseen arviointitaulukon oman toteutuksen työtilassa olevaan tehtävään ja kokemukset ovat olleet positiivisia. Opettajat ovat antaneet palautetta siitä, että valmiita taulukoita on helppo ottaa käyttöön ja tarvittaessa muokata oman tehtävänannon näkökulmasta. Ne tuovat yhtenäisyyttä arviointiin, nopeuttavat arviointia ja samat arviointikriteerit ja -tasot ovat käytettävissä esim. saman opinnon kaikilla toteutuksilla.

Lopuksi

Voimme todeta, että arviointitaulukoiden käyttö tarjoaa monipuolisia hyötyjä sekä opiskelijoille että opettajille. Ne edesauttavat opiskelijan kehittymistä laajalla rintamalla. Opettajan näkökulmasta arviointi systematisoituu, kevenee ja tehostuu.

Toteutuskohtaista arviointia kritisoivat opettajat saattavat vedota korkeakoulunsa yleisiin arviointikriteereihin ja hyödyntävät niitä kaikkien oppimisen tilanteiden arvioinnissa. Yleiset arviointikriteerit kuvailevat osaamista nimensä mukaisesti varsin yleisellä tasolla, mikä mahdollistaa monenlaisia tulkintoja opettajalle. Tämä puolestaan vähentää arvioinnin läpinäkyvyyttä. Samalla niiden informaatioarvo opiskelijalle on heikko. Toivomme, että tuottamamme arviointimatriisien mallit koetaan hyödyllisiksi ja että ne edesauttavat toteutuskohtaisen arvioinnin suunnittelua. Esittelemme arviointitaulukoita tulevassa Pedaforumissa Hämeenlinnassa (5. – 6.6.2024).

Lähteitä

• Brookhart, S. M., & Chen, F. 2015. The quality and effectiveness of descriptive rubrics. Educational Review (Birmingham), 67(3), 343–368.
• Dawson, P. 2017. Assessment rubrics: towards clearer and more replicable design, research and practice. Assessment and Evaluation in Higher Education, 42(3), 347–360.
• Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2015. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi.
• Hytönen, E. & Kostamo, P. 2024. Viestinnän materiaaleja.
• Kielijelppi. Mitä erinomaiselta oppimispäiväkirjalta voi odottaa? Kielijelppi – Språkhjälpen. Helsingin yliopisto. Luettu 13.4.2024.
• Panadero, E., Jonsson, A., Pinedo, L., & Fernández-Castilla, B. 2023. Effects of Rubrics on Academic Performance, Self-Regulated Learning, and self-Efficacy: a Meta-analytic Review. Educational Psychology Review, 35(4), 113-.
• Valkonen, T. 2003 (1995). Esiintymistaitojen arviointilomake. Opetushallitus. Luettu 22.11.2023.