Uudenmaan liiton ja EU:n osarahoittama SERkut – Sähkö- ja ElektroniikkalaiteRomut kiertoon uusilla toimintatavoilla -hanke toteutti syksyn ja talven 2024–2025 aikana neljän ekosysteemityöpajan sarjan. Työpajasarja keskittyi sähkö- ja elektroniikkalaitteiden (SE) kiertotalouden edistämiseen erityisesti Uudenmaan alueella.

SE-kiertotalous on monitahoinen ilmiö, johon liittyy sekä taloudellisia, ekologisia että sosiaalisia näkökulmia. Täten myös sen edistämiseen tarvitaan monialainen, poikkitieteellinen joukko eri tahoja, jotka voivat sekä omalta osaltaan että yhteistyössä tehdä toimenpiteitä. Ilmiön monitahoisen luonteen vuoksi SERkut-ekosysteemityöpajojen osallistujiksi kutsuttiin SE-laitteiden ja kiertotalouden asiantuntijoita eri organisaatioista kuten julkiselta sektorilta, tuottajayhteisöstä, järjestöistä sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatioista. Työpajoissa asiantuntijat loivat yhteistä ymmärrystä SE-kiertotalouden haasteista ja mahdollisuuksista sekä asiaan liittyvistä keskeisistä toimijoista. Lisäksi tunnistettiin ja ideoitiin toimenpiteitä, joilla SE-laitteiden kiertotaloutta voitaisiin edistää.

Työpajaprosessin tarkoituksena oli luoda ja syventää SE-kiertotalouteen liittyvien toimijoiden yhteistä ymmärrystä aiheesta sekä luoda pohjaa pysyvämmälle SE-kiertotalouden ekosysteemille erityisesti Uudenmaan alueella. Siispä työpajaprosessin ja siinä käytettyjen menetelmien suunnittelussa huomioitiin paitsi sisällöllisen, SE-kiertotalouteen liittyvän tiedon lisääminen, myös puitteiden luominen monialaiselle, verkostomaiselle eli monen toimijan väliselle keskinäisriippuvaiselle yhteistyölle – SE-kiertotalouden edistämisen ekosysteemille.

Tässä artikkelissa kerrotaan tarkemmin työpajasarjan prosessista ja menetelmistä. Tavoitteena on jakaa SERkut-hankkeen ekosysteemityössä koottuja kokemuksia ja tietoa, jota muut kiertotaloushankkeet voivat hyödyntää omissa kehittämisprosesseissaan.

Ekosysteemikehittäminen työpajaprosessin lähtökohtana

Ekosysteemin onnistuneen yhteistoiminnan kulmakiviä ovat muun muassa yhteinen ymmärrys käsillä olevasta asiasta tai ilmiöstä, yhteiset tavoitteet sekä luottamus. Nämä eivät kuitenkaan synny itsestään, vaan niitä tulee ekosysteemin fasilitointityössä aktiivisesti edistää eli orkestroida. (Valkokari ym. 2020, Äyväri & Spilling 2020, Hirvikoski & Saastamoinen 2020.) SERkut-hankkeen ekosysteemityössä tähän panostettiin työpajasisältöjen ja -menetelmien sekä käytännön järjestelyjen suunnittelussa.

Työpajoissa pyrittiin menetelmien valinnan myötä luomaan tilaa erilaisille osallistumis- ja yhteistyömuodoille yksilötehtävistä pari- ja ryhmätöihin ja -keskusteluihin. Yhteisen ymmärryksen ja yhteistoiminnan mahdollisimman onnistuneen edistämisen vuoksi työpajat järjestettiin siten, että osallistujat työskentelivät samassa tilassa eli etänä ei voinut osallistua. Etätyöskentelyssä erityisesti eri toimijoiden välisten suhteiden ja luottamuksen kehittyminen olisi ollut haastavampaa, sillä epämuodolliset keskustelut ovat usein olennaisia yhteyksien ja luottamuksen rakentumisessa. Epämuodollisia keskusteluja tuettiin aktiivisesti päättämällä jokainen työpaja yhteiseen vapaamuotoiseen lounaaseen. Lounaat toivat osallistujille myös mahdollisuuden halutessaan jatkaa työpajoissa syntyneitä keskusteluja tai keskustella vaikkapa jatkohanke- tai pilotti-ideoista.

Ekosysteemityöpajoissa käsiteltävän ilmiön eli SE-kiertotalouden monimutkaisuus puolestaan vaati sen, että ilmiötä lähestyttiin työpajoissa useista näkökulmista ja erilaisten kysymysten kautta. Työpajoissa pohdittiin muun muassa sitä, ketkä liittyvät SE-kiertotalouteen ja miten, mitä suhteita näiden tahojen välillä on, millaisia haasteita ja toisaalta mahdollisuuksia ilmiöön liittyy, ja mistä osa-alueista itse ilmiö koostuu. Lisäksi muotoiltiin SE-kiertotalouden edistämisen ekosysteemin missiota ja visiota sekä tarkasteltiin ja ideoitiin ilmiöön liittyviä vaikutuksia ja vaikuttavuutta julkisen sektorin ja yritysten näkökulmasta. Konkretiaa tämän monimutkaisen ilmiön taklaamiseen pyrittiin tuomaan lopuksi luotavilla suosituksilla, joita osallistujat muotoilivat kuudelle ilmiön kannalta keskeiseksi tunnistetulle toimijataholle. Jokaisen työpajan aluksi käytiin myös kertauksenomaisesti läpi aiempien työpajojen tulokset. Tällä pyrittiin varmistamaan työpajojen sisällöllinen jatkumo, kun kussakin työpajassa tarkasteltiin käsiteltävää ilmiötä erilaisista näkökulmista.

Monipuoliset menetelmät yhteisen ymmärryksen luomiseksi

SERkut-hankkeen ekosysteemityöpajojen prosessi oli monitoimijainen, eli mukaan oli kutsuttu toimijoita erilaisista organisaatioista tuomaan kehittämiseen monipuolisia näkökulmia, kokemusta ja osaamista. Ekosysteemityössä hyödynnettiin monenlaisia menetelmiä ja osallistumisen muotoja yhteisen ymmärryksen, jaetun tietopohjan ja laajemman SE-kiertotalousekosysteemin edellytysten luomiseksi (taulukko 1). Työpajoissa hyödynnettiin palvelumuotoilulle ominaista iteratiivista kehittämistä esimerkiksi kun SE-kiertotalouden edistämisen ekosysteemin visiota ja missiota muokattiin jokaisessa työpajassa osallistujien kommenttien mukaisesti.

Tavoite	Menetelmä tai työskentelytapa	Tulos tai tuotos	Osallistumisen muoto
SE-kiertotalouden haasteiden ja mahdollisuuksien tunnistaminen	haasteiden ja mahdollisuuksien yhteinen tunnistaminen	lista tunnistetuista mahdollisuuksista ja haasteista, näiden luokittelu osa-alueiksi SE-kiertotalouden kokonaisuuden hahmottamiseksi	pienryhmäkeskus-telu
SE-kiertotalouden osa-alueiden ja niihin liittyvien tavoitteiden kartoittaminen	osa-alueiden tarkastelu ja päivittäminen sekä niihin liittyvien tavoitteiden tunnistaminen, tarkastelu ja ideointi	lista SE-kiertotalouden keskeisistä osa-alueista ja niihin liittyvistä tavoitteista	parikeskustelu
SE-kiertotalouden ekosysteemiin kuuluvien tahojen, roolien ja niiden välisten suhteiden hahmottaminen ja visualisointi	ekosysteemikartta	SE-kiertotalouden ekosysteemikartta	pienryhmäkeskustelu, visualisointi
Ekosysteemin toimijoiden välillä olevien erityisen olennaisten tai akuuttien haasteiden tunnistaminen	aiempien haasteiden kertaaminen, uusien tunnistaminen ja akuutisti ratkaistavien äänestys (dot voting)	kolme ratkaisevaa haastetta, joihin tarttua	keskustelu ja yksilöäänestys
Julkisen sektorin ja yritysten kannalta toivotun vaikuttavuuden ja siihen johtavien konkreettisempien vaikutusten tarkastelu	IOOI-vaikuttavuusketju-malli	toivottu vaikuttavuus ja vaikutukset 1) julkisen sektorin ja 2) yritysten näkökulmasta	ryhmäkeskustelu
Yhteinen missio ja visio ekosysteemille	iteratiivinen kehittäminen	ekosysteemin missio ja kolme visioluonnosta	parikeskustelu, yhteinen keskustelu
Konkreettiset suositukset eri toimijoille SE-kiertotalouden edistämiseksi	suositusten ideointi ja kirjaaminen	suositukset kuudelle keskeiselle toimijaryhmälle	parikeskustelu
SE-kiertotalouden ekosysteemin yhteistyöedellytys-ten vahvistaminen	neljän työpajan sarja; vapaamuotoiset yhteiset lounaat	pohja jatkoyhteistyölle, jatkohanke- ja pilotti-ideat	osallistuminen kaikkiin työpajoihin, vapaamuotoiset keskustelut

Yhteistä ymmärrystä SE-kiertotalouden tilanteesta, haasteista ja mahdollisuuksista erityisesti Uudellamaalla alettiin luoda ensimmäisessä työpajassa 7.11.2024. Pohjustuksena aiheeseen kuultiin Motiva Services Oy:n SERkut-hankkeelle tuottaman, kaupunkilähtöisen sähkö- ja elektroniikkalaiteromun (SER) kiertotalouden potentiaalia käsittelevän selvityksen tärkeimpiä tuloksia ja muita havaintoja (Motiva Services 2024). Tämän jälkeen osallistujat jakaantuivat kolmeen ryhmään keskustelemaan tunnistamistaan SE-kiertotalouden mahdollisuuksista ja haasteista. Tarkemmin ensimmäisen työpajan sisällöstä ja kulusta on kerrottu SERkut-hankkeen projektipäällikön Mikael Seppälän kirjoittamassa artikkelissa Tietoperustan hyödyntäminen ekosysteemisessä yhteistyössä – Kokemuksia SERkut-hankkeesta (Seppälä 2024).

Toisessa työpajassa 11.12.2024 pureuduttiin tarkastelemaan ja tunnistamaan SE-kiertotalouden ekosysteemin toimijoita, niiden rooleja sekä eri toimijoiden välisiä suhteita. Työpajan aluksi käytiin läpi edellisen työpajan tulokset eli tunnistetut haasteet ja mahdollisuudet, jotka oltiin työpajan jälkeen ryhmitelty isommiksi kokonaisuuksiksi. Pohjustuksena päivän työskentelyyn käytiin myös hankkeen projektipäällikön johdolla läpi erilaisia näkökulmia toimijoiden määrittelyyn, nähtiin esimerkkejä systeemi- ja ekosysteemikartoista sekä tarkasteltiin SERkut-hankkeessa tunnistettuja keskeisiä toimijatahoja ja niiden rooleja.

Työpajassa SE-kiertotalousekosysteemin toimijoita tunnistettiin pienryhmäkeskustelun avulla ja hahmoteltiin visuaaliseksi ekosysteemikartaksi. Ekosysteemikarttaan piirrettiin tunnistetut toimijat, ja niiden väliset suhteet merkattiin karttaan eri väreillä riippuen suhteen laadusta (kuva 1). Toimijoiden välillä tunnistettiin liikkuvan tai siirtyvän erilaisia resursseja kuten rahaa, ohjaavia tekijöitä kuten asenteita ja lainsäädäntöä sekä materiaaleja ja tuotteita. Suhteiden luokittelussa hankalasti ryhmiteltäviksi havaittiin tieto, osaaminen ja yhteistyö, joita eri toimijoiden välillä ekosysteemissä liikkuu.

Luotu ekosysteemikartta teki konkreettisesti näkyväksi SE-kiertotalouden ekosysteemin monitahoisuutta ja ilmiöön liittyviä rooleja ja suhteita. Samalla luotiin yhteistä ymmärrystä, jota visuaalisen ekosysteemikartan avulla pystyy myös jakamaan helpommin lähestyttävässä muodossa verrattuna esimerkiksi pelkkään sanalliseen listaukseen ekosysteemin keskeisistä toimijoista. Toimijoiden, roolien ja niiden suhteiden tunnistamisen ja visualisoinnin jälkeen työpajassa pohdittiin, mitä haasteita eri toimijoihin tai niiden välisiin suhteisiin erityisesti liittyy. Tässä hyödynnettiin osin edellisessä työpajassa tunnistettuja haasteita, ja lisäksi visualisoidun ekosysteemikartan ympärillä käydyn keskustelun myötä tunnistettiin myös uusia haasteita. Lopuksi osallistujat äänestivät kukin itse olennaisimmiksi tai akuuteimmiksi tunnistamiaan haasteita, joihin tulisi tarttua. Eniten ääniä saivat tiedotus ja viestintä eli yhtenäinen viestintä ja ohjeistus (9 ääntä), korjattavuuden perusteella porrastettu tuottajavastuumaksu eli kannustin tai sanktio (6 ääntä) sekä se, että nykyisellään SE-laitteiden keräystavat eivät tue uudelleenkäyttöä (5 ääntä).

Yhteisesti tunnistettuja keinoja edistää SE-kiertotaloutta

Kolmannessa työpajassa 15.1.2025 aiheena oli Uudenmaan SE-kiertotalousekosysteemi tulevan yhteistyön pohjana. Aiheen pohjustuksen piti SERkut-hankkeen projektipäällikkö. Työpajassa työstettiin SE-kiertotalouden tunnistettuja osa-alueita ja ekosysteemin tavoitteita. Samoin pohdittiin konkreettisia toimenpiteitä, joilla ekosysteemin tavoitteisiin voisi päästä. Tätä lähestyttiin tutkiskellen pareittain aiemmissa työpajoissa tunnistettuja SE-kiertotalouden osa-alueita ja päivittäen niitä kasvaneen ymmärryksen perusteella. Kunkin tunnistetun osa-alueen kohdalla osallistujat ideoivat ja kirjasivat tavoitteita, joiden kautta SE-kiertotaloutta voitaisiin edistää. Tämän työskentelyn pohjalta päivitettiin lista sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kiertotalouden keskeisistä osa-alueista ja niihin liittyvistä konkreettisista tavoitteista.

Työpajassa tarkasteltiin myös SE-kiertotalouden toivottua vaikuttavuutta. Tässä työskentelyssä hyödynnettiin IOOI-vaikutusketjumallia (input-output-outcome-impact; ks. Heliskoski, Humala, Kopola, Tonteri & Tykkyläinen 2018). Tarkoituksena oli mallia hyödyntäen päästä toivotun vaikuttavuuden (impact) nimeämisen lisäksi sanoittamaan niitä konkreettisia vaikutuksia ja muutoksia (outcome), joihin tavoitteellisella toiminnalla pyritään (kuva 2). Vaikutusketjua voi hyödyntää pohtimalla syntyviä vaikutuksia ja edelleen laajempaa vaikuttavuutta aloittaen tarkastelu asiaan käytetyistä resursseista (panos eli input) ja tehdystä työstä (teko eli output). Heliskoski ym. (2018) kuitenkin esittävät mallin hyödyntämistä vaikutusketjun lopusta eli pitkän aikavälin vaikuttavuudesta lähtien, jolloin edetään sen tunnistamisen jälkeen sanoittamaan konkreettisia muutoksia eli vaikutuksia, joita tavoitteeseen pääsemiseen vaaditaan.

Osallistujat lähestyivät asiaa osa julkisen sektorin ja osa yritysten näkökulmasta. Tarkoituksena oli hahmottaa, mitä olisi pitänyt tapahtua, jotta heidän ideoimaansa toivottuun vaikuttavuustavoitteeseen päästäisiin. Näin saatiin hahmotelma siitä, mitä vaikuttavuutta yritysten ja mitä toisaalta julkisen sektorin toimijoiden näkökulmasta voisi tavoitella ja millä keinoin.

Neljäs eli työpajasarjan viimeinen 12.2.2025 pidetty työpaja keskittyi SERkut-ekosysteemityöpajaprosessin tuotosten koontiin. Lisäksi työpajassa laadittiin konkreettiset suositukset kuudelle eri toimijatyypille, jotka osallistujat olivat tunnistaneet keskeisiksi SE-kiertotalouden edistämisen kannalta:

• Yritysasiakkaat
• Kuluttaja-asiakkaat
• Jätehuolto, jätteenkäsittely ja kierrätys
• Käytettyjen SE-laitteiden korjaus ja myynti
• Kaupungit ja muut julkiset toimijat
• Tutkimuslaitokset ja koulutus

Näiden tahojen toiminnalla on suuri vaikutus SE-kiertotalouden edistämiseen. Samalla eri toimijatyyppien rooli, tavoitteet, toiminta ja vaikutusmahdollisuudet eroavat merkittävästi toisistaan. Suosituksia tehdessä osallistujat keskittyivätkin pareittain kukin pari yhteen toimijatyyppiin tai -ryhmään. Parikeskustelun pohjalta he laativat suositukset, jotka käytiin yhteisesti läpi työpajan päätteeksi. Kullekin kuudelle toimijataholle kohdennettujen suositusten lisäksi esiin nousi tarve esimerkiksi lainsäädännön muutoksille, yhteiselle viestinnälle sekä koulutuksen kehittämiseen liittyvälle toimijoiden väliselle yhteistyölle.

SE-kiertotalouden edistäminen vaatii pysyvää ja monipuolista yhteistyötä

SERkut-hankkeen ekosysteemityöpajasarjassa luotiin yhteistä, jaettua ymmärrystä sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kiertotalouden toimijoista, haasteista ja mahdollisuuksista. Monitoimijaisen asiantuntijajoukon osallistuminen neljään samaa ilmiötä käsittelevään työpajaan mahdollisti eri näkökulmien tuomisen yhteen, ilmiötä koskevan laaja-alaisen ja syvällisen ymmärryksen luomisen sekä ekosysteemityölle olennaisen luottamuksen syntymisen. Samalla luotiin pohjaa SE-kiertotaloutta edistävälle ekosysteemille sekä konkreettisia suosituksia eri toimijoille SE-kiertotalouden edistämiseksi. Ekosysteemityö on johtanut esimerkiksi hanke- ja pilotti-ideointiin. Yhdessä tunnistetut kehittämistoimenpidetarpeet auttavat hanketoimijoita ja työpajaosallistujia edistämään SE-kiertotaloutta paitsi tahoillaan, myös yhdessä ja SE-kiertotalouden ekosysteemiä kehittäen.

Työpajaprosessi ja käytetyt monipuoliset menetelmät osoittautuivat toimiviksi yhteisen ymmärryksen luomisessa ja SE-kiertotalouden ekosysteemin toiminnan käynnistämisessä. Auki kuitenkin jäi pysyvämmän SE-kiertotalouden ekosysteemityön rakenteet ja jatko. Ekosysteemin kehittämistä voidaan mahdollisesti jatkaa uusien hankkeiden puitteissa. Vakiintuneen ja vaikuttavan ekosysteemin luominen ja ylläpitäminen tarvitsee kuitenkin pitkäkestoista, tavoitteellista toimintaa, jota jokin taho tai jotkin tahot aktiivisesti orkestroivat.

Kiitokset

Tämä artikkeli on osa Uudenmaan liiton ja EU:n osarahoittamaa SERkut – Sähkö- ja ElektroniikkalaiteRomut kiertoon uusilla toimintatavoilla -hanketta. Kiitokset hankkeen projektipäällikölle Mikael Seppälälle hänen merkittävästä roolistaan työpajasarjan viitekehyksen suunnittelussa ja siinä käytettyjen menetelmien soveltamisessa. Kiitokset SERkut-hankkeen ekosysteemityöhön osallistuneille työpajaosallistujille merkittävästä roolistaan työpajaprosessin sisällön tuottamisessa.

Lähteet

• Heliskoski, J., Humala, H., Kopola, R., Tonteri, A. & Tykkyläinen, S. 2018. Vaikuttavuuden askelmerkit. Työkaluja ja esimerkkejä palveluntuottajille. Sitran selvityksiä 130.
• Hirvikoski, T. & Saastamoinen, K. 2020. “The more you are willing to give, the more you also get“ – How multifaceted, multi-stakeholder innovation ecosystems are governed and orchestrated, and how to research them? Teoksessa Hirvikoski, Erkkilä, Fred, Helariutta, Kurkela, Pöyry-Lassila, Saastamoinen, Salmi, Äyväri (toim.). 2020. Co-creating and Orchestrating Multistakeholder Innovation. Laurean julkaisusarja, Laurea-ammattikorkeakoulu.
• Motiva Services Oy. 2024. Kaupunkilähtöisen SER-kiertotalouden potentiaali. Selvitys SERkut – Sähkö- ja ElektroniikkalaiteRomut kiertoon uusilla toimintatavoilla -hankkeelle. Viitattu 12.11.2025.
• Seppälä, M. 2024. Tietoperustan hyödyntäminen ekosysteemisessä yhteistyössä – Kokemuksia SERkut-hankkeesta. Laurea Journal. Viitattu 12.11.2025
• Valkokari, K., Hyytinen, K., Kutinlahti, P. & Hjelt, M. 2020. Yhdessä kestävää kasvua -ekosysteemiopas. VTT Technical Research Centre of Finland. Viitattu 12.11.2025
• Äyväri, A. & Spilling, K. 2020. Orchestration practices in multi-stakeholder co-creation. Case Agile Piloting at Smart Kalasatama. Teoksessa Hirvikoski, Erkkilä, Fred, Helariutta, Kurkela, Pöyry-Lassila, Saastamoinen, Salmi, Äyväri (toim.). 2020. Co-creating and Orchestrating Multistakeholder Innovation. Laurean julkaisusarja, Laurea-ammattikorkeakoulu.