Kannattava yrittäjyys edellyttää yrittäjältä ajan hermolla olemista ja jatkuvaa oppimista. Digitalisaatio ja vihreä siirtymä muuttavat asiakastarpeita ja toimintatapoja. Samaan aikaan markkinatilanne sekä tuotteiden ja palveluiden tuotanto- ja jakelukanavat muuttuvat. Menestyäkseen yrittäjän on sopeutettava liiketoimintaansa jatkuvasti muuttuvaan toimintaympäristöön sekä kysynnän vaihteluihin.
Kuva: Startup Stock Photos / Pexels
Pienessä yrityksessä yrittäjä johtaa omaa ja yrityksensä toimintaa yksin. Tarvittavien kehittämistoimenpiteiden tunnistaminen, niiden käynnistäminen ja läpivientiin sitoutuminen on arjen kiireessä haastavaa. Muiden yrittäjien vertaistuki ja apu voi tarjota ratkaisevan sysäyksen eteenpäin, kun tavoitteena on kehittää tuloksekkaasti ja pitkäjänteisesti omaa liiketoimintaa.
Yksinyrittäjillä ei kuitenkaan usein ole luontevia mahdollisuuksia muiden yrittäjien kohtaamisiin ja vertaistukeen. MUUVO-hankkeessa pyrittiin vastaamaan tähän tarpeeseen räätälöimällä pk-yrityksille kehitetystä laajemmasta MUUVO-koulutusmallista oma yksinyrittäjille kohdennettu koulutuspolku.
MUUVOn mikrokursseilla opitut asiat vietiin valmennusten tuella käytäntöön
MUUVO Muutosvoimaa osaamisesta -hankkeessa (ESR 2001-2023) kehitettiin joustava ja työelämälähtöinen malli pk-yritysten osaamisen kehittämiseen. Malli koostuu yrityksen tarpeiden mukaan räätälöidystä koulutuspolusta (MUUVO-polku), jossa vuorottelevat itsenäisesti digitaalisella oppimisalustalla suoritettavat mikrokurssit ja niitä tukevat yrityskohtaiset ryhmävalmennukset.
MUUVOn mikrokursseja ja yritysvalmennuksia yhdistävän toimintatavan taustalla olivat aikaisemmat kokemukset pk-yritysten valmentamisesta ja kouluttamisesta. Pk-yrityksissä mahdollisuudet kouluttautumiseen ovat usein rajalliset. Tämän lisäksi koulutuksissa opitut asiat jäävät helposti hyödyntämättä. Syynä on monesti se, että koulutuksen esittelemät toimintatavat ovat mittakaavaltaan liian järeitä pk-yrityksen tarpeisiin. Vaikka kurssilla opittu uusi asia olisikin yrityksen kannalta tarpeellinen, uuden käyttöönotto vaatii myös aina soveltamista yrityksen tavoitteisiin ja yhteisiin toimintatapoihin, joka jää valmennuksen jälkeen arkeen palattaessa helposti tekemättä. (Maamies, 2022)
MUUVO pyrki vastaamaan näihin haasteisiin tarjoamalla joukon nopeasti omaksuttavissa olevia, itsenäisesti suoritettavia mikrokursseja. Niiden avulla koko yrityksen henkilöstö voi hankkia yrityksen kannalta oleellista osaamista itselleen sopivana ajankohtana. Mikrokursseilla hankitun uuden osaamisen käyttöönottoa tuettiin työntekijöille pidettävissä yhteisissä ryhmävalmennuksissa. Osallistujat laativat konkreettisia toimenpidesuunnitelmia siitä, miten uudet opit otetaan hyötykäyttöön: toimenpide, vastuuhenkilö, aikataulu. Valmennuskokonaisuuden aikana myös seurattiin suunnitelmien toteutumista.
Yksinyrittäjien MUUVO oli yhteisöllinen oppimiskokonaisuus
Yksinyrittäjä on yrityksensä johtaja ja ainoa työntekijä. Koko henkilöstön osallistamisen sijaan yksinyrittäjille suunnatuissa MUUVO-valmennuksissa kerättiin yhteen joukko yksinyrittäjiä, jotka hyötyivät osaamisen tavoitteellisesta kehittämisestä ja siihen yhdistetystä ryhmävalmennuksesta.
Yksinyrittäjille suunnattu MUUVO oli yhteisöllinen oppimiskokemus, jossa yrittäjistä koottu ryhmä opiskeli omatoimisesti samat mikrokurssit ja kokoontui välillä ryhmänä verkostoitumaan ja sanoittamaan kehittämistarpeita ja niihin liittyviä toimenpiteitä. Mikrokursseissa erityisen hyödyllisiksi koettiin itsensä johtamisen, ajankäytön hallinnan ja muutosjohtamisen teemat.
Ryhmätapaamisissa hyödynnettiin Opintokeskus Siviksen ja Kansanvalistusseuran yhteistyönä englantilaisen Citizens´ Curriculum-mallin pohjalta kehitettyä Kaikkien-mallia (Sivis 2020), jonka yhtenä kohderyhmänä olivat myös yrittäjät. Kaikkien-mallin periaatteiden mukaan ryhmävalmennus on tuloksellinen, kun se motivoi ja työllistää kaikkia yhtä paljon ja riittävän henkilökohtaisesti.
Yksinyrittäjien MUUVOssa sanoitettiin konkreettisia tavoitteita vertaisryhmän tuella
MUUVOn ryhmävalmennus koostui muutamasta keskeisestä vaiheesta ja niitä tukevista periaatteista. Oleellista oli osallistujien omakohtainen osallistuminen, jota valmentajat toiminnallaan tukivat. Valmennus alkoi ryhmän yhteisellä tavoitteiden tunnistamisella ja sanoittamisella. Mikrokurssien valinnalla tuettiin tavoitteisiin pääsemistä.
Tämän jälkeen kukin yrittäjä kuvaili yrityksensä tilannetta, kehittämishaasteita ja -tavoitteita. Sen pohjalta vertaisryhmä auttoi yrittäjää kehittämiseen liittyvän toimenpidesuunnitelman teossa. Ryhmän tuella yrittäjä tunnisti ja sanoitti ensimmäisen omaan oppimiseen ja kehittämiseen liittyvän konkreettisen toimenpiteen, joka oli toteutettavissa jo ennen seuraavaa valmennuskertaa. Yrittäjä raportoi ryhmälle ja valmentajille suunnitelman toteutumista seuraavilla valmennuskerroilla.
MUUVO-valmennuksissa huomioitiin erilaiset vuorovaikutustyylit: Kaikkien-mallin avulla jokaiselle yrittäjälle taattiin tasavertainen mahdollisuus saada puheaikaa sekä ryhmän ja valmentajien tukea. Valmentajien tehtävänä oli huolehtia ajankäytöstä, luoda luottamuksellinen ilmapiiri ja varmistaa, että kaikki tunnistavat oman kehittämistavoitteensa. Valmennuksen lopputuloksena jokainen yrittäjä oli saanut vertaistukea, ideoita ja apua toimintasuunnitelman realistiseen laatimiseen ja hänellä on selkeä jatkosuunnitelma.
MUUVO-valmennus antoi luvan itsensä kehittämiselle ja yhteisen teeman äärelle pysähtymiselle
Yrittäjiltä saadun palautteen mukaan yllä kuvattu malli toimi hyvin ja antoi eväitä arjen liiketoimintaan koulutuksen jälkeenkin. Erityisen tärkeänä pidettiin mallin tasapuolisuutta ja sitä, että jokaisella osallistujalle annetaan yhtä paljon aikaa ja vertaistukea yhteisissä keskusteluissa.
Yksinyrittäjän MUUVOon osallistuneet yrittäjät kertoivat ajan varaamisen oman itsensä ja yrityksen kehittämiselle olleen yksi MUUVO-polun keskeistä hyödyistä. MUUVO-valmennukset ja mikrokurssit tarjosivat yhteisesti sovitut puitteet tietyn, oman yrityksen kannalta oleellisen teeman käsittelyyn. Juuri oman ajan antaminen toiminnan suunnitteluun ja edelleen kehittämiseen on se asia, joka yrittäjältä arjen kiireessä jää tekemättä.
Vaikka mikrokurssien sisältö saattoi joillekin osallistujille olla jo tuttua asiaa, saman teeman käsittely isommassa ryhmässä ravisteli ajatuksia ja synnytti mahdollisesti kokonaan uudenlaisia näkökulmia asiaan. Toisaalta kaikilla yrittäjillä tunne omasta osaamisestaan ei ollut kovin vahva. Näille osallistujille MUUVOn mikrokurssit ja vertaistyöskentely loivat hyvän pohjan oman nykyisen osaamisen tunnistamiselle sekä tulevaisuuden osaamisen kehitystarpeiden määrittelylle. Valmentajana oli hienoa havaita, kuinka MUUVO-polulle osallistuvan yrittäjän itseluottamus kasvoi, kun hän huomasi osaavansa ja vertaistensa painivan arjessa samanlaisten haasteiden kanssa: “En ollutkaan niin huono, kuin luulin”.
Parhaimmillaan MUUVO toimi alkusysäyksenä suunnitelmalliselle osaamisen kehittämiselle, esimerkiksi ajatukselle hankkia yrittäjän ammattitutkinto. Kaikkien-mallin mukainen oman konkreettisen seuraavan kehitysaskeleen sanoittaminen ja sen kirjallinen dokumentointi valmennusmateriaaleihin toimi myös positiivisena sosiaalisena kannustimena suunnitelman toimeen laittamiseksi.
Yhteisöllisyys ja vertaistuki olivat myös MUUVOn keskeisiä hyötyjä. Osa yrityksistä muodosti valmennuksen aikana tai sen jälkeen yhteisiä yhteistyö- ja sparrausverkostoja, jotka jatkoivat elämäänsä MUUVOn päättymisen jälkeen.
Kokemukset ja seuraavat askeleet
Kokemustemme perusteella yksinyrittäjän MUUVO-polku tarjosi käytännönläheisen tavan integroida oppiminen ja kehittäminen yksinyrittäjän arkeen. Mikrokurssit tarjosivat puitteet tietyn teeman käsittelyyn ja antoivat nopeasti omaksuttavaa tietoa. Niitä täydentävät ryhmävalmennukset mahdollistivat uuden osaamisen soveltamisen käytäntöön yhdessä muiden yrittäjien kanssa. Kaikkien-malli toimi hyvin valmennusten tukena ja varmisti jokaiselle osallistujalle tasapuolisen mahdollisuuden saada omaan kehittymiseensä ja tavoitteisiinsa tarvittavaa tukea.
Valmennusmallin positiiviset vaikutukset näkyivät yrittäjien itsetunnon kasvuna, omien tavoitteiden ja niihin liittyvien toimintasuunnitelmien selkiintymisenä sekä yhteisöllisen tuen vahvistumisena.
Yksinyrittäjyyden merkitys on kasvanut yhteiskunnassa, sillä yksinyrittäjien osuus yrityksistä on merkittävästi noussut 2000-luvulla (Suomen Yrittäjät, 2022). Valmennusten myötä tuli entistä selvemmäksi, että yksinyrittäjillä on vahva tarve saada tukea ja yhteisöllisyyttä liiketoimintansa tueksi. Tämä havainto tulisi ottaa huomioon myös tulevia kehityshankkeita suunniteltaessa ja toteutettaessa.
Kirjoittajat:
Taru Maamies (TkL, AmO) toimii lehtorina ja yritysvalmentajana Laurea-ammattikorkeakoulussa. Tarun vahvuuksia ovat strategialähtöinen liiketoiminnan kehittäminen muutostilanteissa sekä johtamisen, esihenkilötyön ja henkilöstön osaamisen kehittäminen. Tavoitteena motivoitunut, itseohjautuva ja muutoskyvykäs työyhteisö. MUUVO-hankkeessa Taru on vastannut näihin teemoihin liittyvien yritysvalmennusten suunnittelusta ja toteutuksesta sekä yksinyrittäjän MUUVO-kokonaisuuden toteuttamisesta.
Kaisa Välivehmas (FM, pedagogi) toimi Metropolia ammattikorkeakoulun hanketiimissä yksinyrittäjien MUUVO-koulutuskokonaisuuden kehittämis- ja koulutustyössä. Kaisa on kouluttanut ja konsultoinut satoja yksin- ja mikroyrityksiä liiketoiminnan kehittämisessä ja erityisesti osaavan työvoiman saatavuus- ja sitouttamiskysymyksissä kannattavan liiketoiminnan ehdoilla yrityksensä Uniikkiura Oy:n kautta ja työskentelee osa-aikaisena yrittäjyyden opettajana Metropolia ammattikorkeakoulussa.
Lähteet:
Jos kiinnostuit, löydät mikrokursseista ja MUUVO-hankkeesta ja tarkempaa tietoa hankkeen verkkosivuilta.
