Laureassa käynnistettiin vuoden 2025 alussa laaja opetussuunnitelmauudistus, joka koskee kaikkia koulutuksia. Uudistuksen tavoitteet sekä kirjoittamiseen ja prosessiin liittyvät ohjeet määriteltiin dokumentissa (Laurea 2025a; ks. myös Nykänen 2025), joka toimii uudistustyön raamina.
Kuva: Peggy Marco / Pixabay
Vuonna 2027 käyttöön otettavat opetussuunnitelmat tukevat Laurean strategiaa 2035, jonka visiona on olla kansainvälisesti kilpailukykyinen työelämäkorkeakoulu. Tavoitteena on kouluttaa asiantuntijoita, jotka rakentavat turvallista yhteiskuntaa, edistävät hyvinvointia ja luovat kestävää tulevaisuutta teknologiaa hyödyntäen (Laurea strategia 2035). Laurean opetussuunnitelmien perustana ovat kestävyys, työelämäläheisyys ja tulevaisuusorientaatio.
Tässä artikkelissa kuvataan OPS-uudistuksen työtapoja AMK-koulutuksessa sekä kerrotaan keskeisestä uudistuksesta, kaikille koulutuksille yhteisistä ydinosaamisen opinnoista. Samaan aikaan uudistetaan myös YAMK-koulutusten opetussuunnitelmat, mutta uudistusprosessi ja sen kohteet poikkeavat AMK-koulutuksista.
Työn etenemistä on ohjattu yhteisillä raamisprinteillä ja tulkintafoorumeilla
Opetussuunnitelmien kirjoittamistyö aloitettiin helmikuussa 2025. Uudistuksen etenemistä on ohjattu säännöllisillä niin sanotuilla raamisprinttitapaamisilla. Raamisprinttejä on järjestetty noin kahden–kolmen viikon välein helmikuusta 2025 lähtien. Tarkoitus on jatkaa niitä maaliskuuhun 2026 asti, jolloin opetussuunnitelmien on määrä olla valmiit. Raamisprintti-käsite keksittiin opetussuunnitelmauudistuksen valmistelutyössä kuvaamaan uudistusprosessin sprinttimäistä luonnetta ja etenemistä ohjeistuksessa määriteltyjen tavoitteiden ja reunaehtojen mukaisesti. Tapaamisiin ovat osallistuneet OPS-vastaavat sekä uudistuksen koordinoinnista ja johtamisesta vastaavat henkilöt. Työskentely aloitettiin yhteisellä keskustelulla OPS-ohjeesta ja uudistuksen tavoitteista.
Kevätlukukauden 2025 aikana määriteltiin tutkinnoittain pakolliset eli ydinosaamisen opinnot. Raamisprinttien keskeinen tavoite oli luoda kaikille AMK-tutkinnoille yhteiset opinnot sekä alakohtaiset yhteiset opinnot. Näiden pohjalta voitiin määritellä koulutuskohtaiset opinnot.
Jokaisen raamisprintin jälkeen on järjestetty koulutuskohtaiset tulkintafoorumit. Keväällä 2025 foorumeihin osallistuivat pedagoginen kehittämispäällikkö ja OPS-vastaavat. Syksyllä tulkintafoorumeihin osallistuvat myös koulutusjohtajat.
Tulkintafoorumit ovat olleet keskeisiä yhteisen tulkinnan luomisessa ja koulutuskohtaisen keskustelun mahdollistamisessa. Ne ovat tarjonneet OPS-vastaaville tukea ja vahvistaneet luottamusta yhteiseen prosessiin. Keskustelujen teemat ovat vaihdelleet. Niitä ovat olleet esimerkiksi tulevaisuuden toimintaympäristöanalyysin sisällöt, päätöksenteon tarpeet, kansainvälisyysosaaminen, Laurean pedagogisen toimintamallin (LbD) näkyvyys, osaamistavoitteiden suhteuttaminen ja opettajatiimien osallistaminen kehittämiseen.
Raamisprinttien välissä oleellista kehitystyön etenemiseksi on ollut, että opettajatiimit ovat osallistuneet opetussuunnitelmien kehittämiseen OPS-vastaavien johdolla. Palautteen ja ideoiden keräämisen tavat ovat vaihdelleet koulutuksittain. Henkilöstöä on osallistunut myös koko Laurean ja yksikön yhteisiin OPS-tilaisuuksiin. Opiskelijoille järjestetään opetussuunnitelmadialogi syksyllä 2025. Työelämäpalautetta on saatu ja saadaan prosessin vielä edetessä Alumni Advisory Boardilta ja tutkintojen ohjausryhmiltä.
Kaikille yhteisillä opinnoilla vahvistetaan yleistä työelämäosaamista
Kaikille opiskelijoille yhteisten opintojen kehittäminen aloitettiin raamisprinteissä siten, että lähtökohtana oli OPS-valmisteluryhmän ehdotus kolmen moduulin rakenteesta. OPS-vastaavilta pyydettiin kommentteja ja ehdotuksia opintojaksojen muodostamisesta, nimistä sekä osaamistavoitteiden luonnoksista. Työskentelyssä hyödynnettiin myös alumneilta sekä Laurean koko henkilöstöltä saatua palautetta.
Merkittävä muutos alkuperäiseen ehdotukseen oli ohjauksellisten opintojen säilyttäminen omana kokonaisuutenaan, mikä on Laureassa tuottanut hyviä tuloksia. Tämä heijastuu Laurean hyviin AVOP-palautteisiin ja tutkintojen valmistumiseen (ks. Vipunen 2025). Tämän vuoksi myös muita osaamistavoitteita järjesteltiin uudelleen.
Vuoden 2027 opetussuunnitelmat sisältävät kaikille tutkinnoille, paitsi sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajakoulutuksille, yhteisiä ydinosaamisen opintoja 60 opintopistettä, joista muodostettiin kaksi opintokokonaisuutta eli moduulia (ks. taulukko 1). Osaamiset on valittu kansallisten ja kansainvälisten tutkimusten, Arenen (2022) suositusten sekä palautetiedon perusteella. Tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden opiskeluvalmiuksia ja yleisiä työelämäkompetensseja.
Taulukko 1. Luonnos yhteisistä opinnoista.
| Tutkinnoille yhteiset moduulit | Opintojaksot |
| Kehittyvä osaaja ja ammatillinen vuorovaikuttaja (25 op) | Urasuunnittelu 1 (2 op)
Urasuunnittelu 2 (2 op)
Urasuunnittelu 3 (1 op)
Ammatillinen viestintä ja digitaalinen tiedonhallinta (5 op)
Osallistava ja kehittävä vuorovaikutus (5 op)
Työelämän ruotsi (5 op) / Suomi (5 op)
Työelämän englanti (5 op) |
| Kestävän tulevaisuuden tekijä (35 op) | Tutkimuksellinen kehittäminen ja projektinhallinta (5 op)
Kestävä kehitys ja tulevaisuuden ennakointi (5 op)
Palvelumuotoilu (5 op)
Tutkimuksellisen kehittämistyön menetelmät (5 op)
Opinnäytetyö (15 op) |
Opetussuunnitelmat perustuvat tutkittuun tietoon ja toimintaympäristöanalyysiin
Opetussuunnitelmien opinnot ja osaamistavoitteet perustuvat kompromisseihin. Yhteisten ydinosaamisen opintojen lisäksi koulutusten opetussuunnitelmiin sisältyy sekä yksikkökohtaisia että tutkintokohtaisia opintoja. Opetussuunnitelmatyön tueksi tehtiin toimintaympäristöanalyysi kaikkiin tutkintoihin. Sen tarkoituksena oli:
• tukea opetussuunnitelman rakentamista,
• vahvistaa henkilöstön ymmärrystä alan tutkimus-, arviointi- ja ennakointitiedosta ja
• perustella opetussuunnitelman valintoja ydinosaamisen ja täydentävän osaamisen osalta.
Analyysissä kuvattiin ilmiöitä, dokumentteja, ohjeita ja linjauksia, jotka vaikuttavat vuoden 2027 opetussuunnitelmiin. Sen avulla varmistetaan, että ennakoidut muutokset tulevat huomioiduksi – erityisesti, kun ensimmäiset opiskelijat valmistuvat uusien opetussuunnitelmien mukaisesti vasta vuosina 2029–2030.
Toimintaympäristöanalyysi tukee myös päätöksentekoa tilanteessa, jossa korkeakoulutuksen rahoitus on vähentynyt. Analyysiä voidaan päivittää OPS-työn edetessä. Esimerkiksi vuoden 2025 loppuun mennessä päivitetään kansallisesti sairaanhoitajan ydinosaamisen (180 op) vaatimukset. Päivityksessä huomioidaan kansalliset ja kansainväliset muutokset, joten niiden käsittely vain Laurea-tasolla ei ole tarkoituksenmukaista (ks. esim. Silén-Lipponen, Glerean, Annola & Marttila 2025).
Syksyllä edetään täydentävän osaamisen määrittämiseen
Syyslukukauden 2025 alussa käynnistettiin vapaasti valittavien täydentävän osaamisen opintojen suunnittelu. Syksyn edetessä koulutusten opetussuunnitelmien luonnoksia ristiinarvioidaan muun muassa varmistaen opetussuunnitelmauudistuksen tavoitteiden toteutuminen sekä sujuva siirtyminen AMK-tutkinnosta YAMK-tutkintoon. Yhteisten ydinosaamisen opintojen osalta tehdään muun muassa linjauksia toteutustapoihin liittyen, jotta toteutuksia ohjaavien master-toteutuspohjien rakentaminen Canvasiin voidaan aloittaa.
Tarkasteltavaksi tulee myös jatkuvan oppimisen tarjonta uusista opetussuunnitelmista sekä kansainvälisyysosaamisen kehittyminen esimerkiksi PIONEER-yhteistyössä. Kansainvälisen PIONEER-korkeakouluverkoston yhteistyö alkoi vuonna 2025 (ks. Laurea 2025b).
Kriittisenä muutostarpeena Laurean strategiassa 2035 on tunnistettu opettajuuden uudistaminen ja kehittämispohjaisen oppimisen laadun ja vaikuttavuuden vahvistaminen. Syksyn 2025 aikana suunnitellaan toimet tämän muutostarpeen toteuttamiseksi. Tarve ja suunnitelmat ohjaavat osaltaan myös opintojen toteutusten suunnittelua, joka tehdään vuoden 2026 aikana.
Opetussuunnitelmat nähdään strategisen johtamisen osana
Uudistus etenee suunnitellusti ja sen toteutuksessa korostuvat yhteisöllisyys, tutkittu tieto ja strateginen ohjaus. Prosessilla pyritään varmistamaan, että Laurean opetussuunnitelmat vastaavat tulevaisuuden osaamistarpeisiin ja tukevat opiskelijoiden työelämävalmiuksia. Siksi opetussuunnitelmien uudistusprosessia ohjataan strategisellakin tasolla.
Opetussuunnitelmien päätökset Laureassa tekee koulutuksen johtoryhmä. Uudistusta ohjaa ja valmistelee kuukausittain kokoontuva pedagogiikan ja opetussuunnitelmauudistuksen kehittämisryhmä. Kehittämisryhmä suunnittelee muun muassa opetussuunnitelmien ja opetussuunnitelmaprosessin laadunvarmistuksen. Koulutusyksiköiden johtotiimit seuraavat ja linjaavat uudistuksen etenemistä. Esimerkiksi yksikkökohtaiset yhteiset opinnot on määritelty johtotiimeissä.
Yhdessä tehdyillä ja strategisesti ohjatuilla opetussuunnitelmilla mahdollistetaan opiskelijoille oppimisprosessi, joka johtaa relevanttiin työelämäosaamiseen vielä 2030-luvullakin.
Tämän artikkelin tekstin viimeistelyssä on käytetty Copilot-tekoälytyökalua, jota pyydettiin selkeyttämään ja tiivistämään alkuperäinen kirjoitettu teksti. Ehdotukset käytiin läpi ja niistä hyödynnettiin osa.
Lähteet
